Olin tuossa mennä viikonloppuna ravintolassa ja ihan vaan kaverin seurana. Monivuotinen avokkini oli kotona. Raflassa sattumalta jouduin puheisiin erään miehen kanssa, joka kaikesta päätellen sitten otti ja ihastui minuun tai jotain sellaista, enpä tiedä.Kumma kyllä minäkin tunsin valtavaa sielujen kumppanuutta, jotenkin kaikki vaan loksahti kohdalleen. No hänkin on taholtaan varattu kuten minäkin. Mitään ihmeelistä ei sitten tapahtunut, mutta jotenkin se oli ihan ihmeellistä. Nyt tässä sitten olen ihan boltsi hukassa, että miten eteenpäin. Tuskin koskaan tämän ravintolamiehen kanssa mitään tulee, mutta entä avokkini. Suhteemme kaipaa ilmeisesti jotain uutta virikettä, ehkä sitä sitten liikaa tottuu toisen tai jotain.Onko kellään kokemuksia samasta aiheesta?
Jee jee
Minä vain
1264
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ko. tapahtuma on vain todiste siitä, että muitakin mielenkiintoisia ihmisiä on maailmassa kuin oma kumppani. Mikäs sen kivempaa? Miksi aina pitäisi ajatella negatiivisesti, että omasta suhteesta puuttuu virikkeitä? Kaikista suhteista puuttuu jotain; eihän sitä itsekään ole niin täydellinen kuin kuvittelisi ;D. Täydellisyydestä on myös jokaisella ihan ikioma mielipide, jota on arvostettava sellaisenaan.
Parisuhde on lopultakin päätös elää yhdessä eikä se tarkoita sitä, että tunteita muihin ihmisiin tulisi välttää tai jopa unohtaa. Tunteet ovat rikkaus elämässä. Mitä mukavampia ja enemmän niitä on, sitä parempi!