lopettaa? Suhdettamme on jatkunut noin kahden vuoden verran, ja asumme yhdessä, mutta tosiasiassa siihen se jääkin. Toki joskus harrastamme seksiä, mutta ei mitään intohimoista ja kertojakin on viimeisen puolen vuoden aikana ollut vähemmän kuin kymmenen. Me emme juttele asioista, paitsi jotain et annatko maitoa jääkaapista tyyliin. Välillä olen ottanut suhteemme keskustelunaiheeksi, mutta siihen se jääkin, sillä tyttöystävä ei halua keskustella aiheesta- ja tyrmää aloitteeni nimenomaan noilla sanoilla. En enää jaksa tätä tilannetta, ja totuushan on ettei tää miksikään muutu: en usko, että mikään intohimon liekki yhtäkkiä vain syttyy välillemme.
Mutta siinä vaiheessa jos otan puheeksi lopettamisen niin alkaa hirveä itku ja sota. Lupaukset, että kyllä tää muuttuu. En yhtään ymmärrä reaktiota. Tyttöystäväni ei ole onnellinen suhteessa, minä en ole onnellinen. Onko se sitten yksinäisyyden pelkoa, tottumusta vai mitä?
Mutta siinä vaiheessa jos otan puheeksi lopettamisen niin alkaa hirveä itku ja sota. Lupaukset, että kyllä tää muuttuu. En yhtään ymmärrä reaktiota. Tyttöystäväni ei ole onnellinen suhteessa, minä en ole onnellinen. Onko se sitten yksinäisyyden pelkoa, tottumusta vai mitä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
olisit laittanut erilaisen otsikon, voisit jopa saada vastauksia tärkeään aiheeseen.
Joillakin ihmisillä on tapa / opittu tapa vaieta vaikeat asiat kuoliaaksi.
ehkä hän ei uskalla jutella koko asiasta, koska pelkää mitä sanot?
jos juttelu on vaikeaa, kirjoita hänelle kirje.
Sano, mitä ajattelet.
Sano, jos haluat jatkaa suhdetta, mutta myönnä, että et jaksa nykyistä tilannettanne.
Sano, että haluat korjata asioita, keskustella, pohtia (tai kirjoittaa), mutta että jotain muutoksia on tapahduttava, jotta suhde voi jatkua.
jos olet varma, että et halua jatkaa suhdetta, kannattaa vain lähteä menemään. jos naisen tulisi muuttaa, niin asioista olisi silloin pakko keskustella jollain tasolla, että saat hänet lähtemään.
jos asunto on sinun, voit myös muuttaa sieltä pois ja vuokralappu naiselle kouraan. katso, kauanko siellä yksin asuu ja sitten muuta hänen jälkeensä takaisin. kun vuokra on riittävän iso, hän muuttaa sieltä pian pois tai sinä keräät hyvät voitot...
olet hankalassa tilanteessa, jossa nähdäkseni sinun pitkäjänteisyyttäsi käytetään hyväksi.
yhteinen harrastus auttaaa, esim. meillä koko perhe purjehtii.
Olen esim. viikon pistänyt purkkaria vesillelaskukuntoon, eli pesin ja vahasin kyljet, pesin ja maalasin pohjan, pesin veneen tolulla sisältä, kannoin kaikki rojut varastosta veneeseen, jotta lapset ja vaimo pääsevät vappuna merelle.
Mulle riittäisi purjelautailu yksin.
Voisin oikeastaan sanoa että olen täsmälleen samanlaisessa tilanteessa...seksiä tosin harvemmin.
Minkäs teet? Itse olen jo katsellut muitakin...eihän tämmöstä kestä pitkään. Tiedän että teen väärin ja se vaan aiheuttaa hallaa suhteelle. Minkäs sille voi jos mieskin haluaa lämpöä ja rakkautta. Seksi ei oikeasti ole tärkein asia, vaikkakin se on yksi tärkeimmistä.
Tosiaankin ollaan samassa tilanteessa, suhteeni tyttöystävääni on samanlainen. Tosin tyttöystäväni kanssa en seksiä harrasta edes noin usein. Olemme yrittäneet puhua ja olen joka kerta saanut kuulla kuinka huono olen ja suhde on perseestä (suoraan sanottuna).
Me tosin käymme monissa paikoissa yhdessä, tosin välillä tarvitsen oikeasti rauhaa...ja haluan olla yksin. En kestä häntä pyörimässä kokoajan ympärillä. On oikeastaan helpompi olla välillä ilman häntä.
Seksin loppumiseen on syynä meillä (kuulemma) että emme harrasta mitään yhdessä, ei ole yhteisiä jutun aiheita, olen kylmä, koppava ja kaikkea mahdollista. Voisin esittää näistä eriävän mielipiteeni. En koskaan esimerkiksi kyttää tyttöystävääni, annan hänen tehdä omia juttujaan, hemmottelen ym...mikä enää auttaa?
Puhuminen ongelmasta ei onnistu...se menee aina väittelyksi tai syyttämiseksi. Onhan vikaa minussakin...tietysti. Ehkä siksi kun en jaksa...olen etsinyt jotakin valopilkkua elämääni. Jotakin joka osaa rakastaa, antaa lämpöä, pitää suutelusta ym...nykyään en sitä saa jos en itse tee aloitetta ja suutelu on sellaista mitä ei ole tapahtunut kuin ehkä kaksi tai kolme kertaa neljän vuoden aikana...että näin...
Oikeastaan olen jo katsellut muitakin...olen tällä hetkellä puhelimen, sähköpostin ja viestien välityksellä yhteydessä erääseen toiseen naiseen, johon olen rakastunut...jos hän joskus minut päättää ottaa niin lähden samantien.
Nykyinen tyttöystäväni on kiltti, ymmärtäväinen, mukava, huumorintajuinen ym...mutta jostakin syystä ei vaan homma toimi. Ehkä siinä että tarvitsisin hieman itsenäisemmän ja välillä aloitteita tekevän naisen itselleni. Olen kyllästynyt olemaan se joka ehdottaa suhteen parantamiseen kaikkea, ehdottaa seksiä...jne...se homma vaan ei toimi automaattisesti aina kohdallani.
Saat täyden sympatiani, mutta olen samojen ongelmien kanssa ja kaipaan apua...!
En tietenkään tiedä tarkalleen tilannettanne, mutta olen sitä mieltä että suhteen eteen pitää tehdä töitä. Tuskimpa se vaihtamalla paranee, jollei mitään suuria ongelmia ole. Luulisin että yhtälailla toisen naisen kanssa sinulle tulee tuollainen olo jossain vaiheessa..
Tottakai suhde muuttuu jossain vaiheessa arkisemmaksi, ja silloin kannattaa molempien satsata asiaan, aloittaa vaikka yhteinen harrastus, matkustella hiukan jne. Mielestäni se on paljon itsestä kiinni, käykö suhde tylsäksi vai ei.
Ei omassa suhteessanikaan mitään suurta intohimoa joka päivä ole, mutta olen tyytyväinen yhteiseen arkeen, enkä todellakaan edes harkitsisi vaihtavani miestäni toiseen vain tylsistymisen vuoksi. Tuskin kenenkään kanssa on suurta intohimoa enää kymmenien vuosien jälkeen, vaan tärkeintä on se että viihtyy yhdessä, ja rakastaa toista. Kyllä rakkaus varmasti ajan kanssa muuttuu erilaiseksi, mutta toivottavasti se ei kokonaan häviä.