kaikkein karmeinta tässä erossa on se että joutuu jättämään kotinsa jossa on asunut pitkälti yli kaksikymmentä vuotta...kun istuu täällä kerrostalokopperossa,joka sinänsä on ihan viihtyisä ja miettii sitä maaseudun pihapiiriä...mahaa kääntää niin et sitä kipua ei voi edes kuvailla.mieleen nousee kaikki oman metsän polut..kukkamaat joita on rakkaudella hoitanut.kesäillat pihakeinussa..oma uimalampi ja pihasauna..hullukshan täs tulee..tiedän et se helpottaa jossain vaiheessa mut vaikeeta on..
ikävä
12
1515
Vastaukset
- riitta*
haluan eroa, mies ei. Todella kaipaisin kerrostalokotoa: ei huolta riivatun pihapiiristä eikä toisen sotkuista. Saisi olla kuten haluaa.
Loppujen lopuksi ihmiset ovat naimisissa toistensa kanssa, ei talon tai asuinpaikan? Kaikki muutos on pelottavaa, mutt asiihen tottuu....- täällä .
olen lähdössä..taakse jää 130 neliötä omakotiasumista, kaunis piha kukkapenkkeineen, keinuineen jne.
edessä kerrostalokaksio. mutta mielelläni lähden..ei pihaa eikä taloa pidä jäädä kaipaamaan. ainakin työt vähenee kun ei tarvi enää siivota isoa taloa ja muiden jälkiä, ja kuokkia ja rapsuttaa pihaa, vaikka kivaa hommaa sekin oli aikoinaan.
nyt suunnittelen pikkukaksioni sisustamista, teen siitä omannäköiseni, ja parvekkeestakin voi saada viihtyisän paikan.
eikä tarvi enää siivota muiden jälkiä, ja saa mennä ja tulla miten tahtoo. - dddd
täällä . kirjoitti:
olen lähdössä..taakse jää 130 neliötä omakotiasumista, kaunis piha kukkapenkkeineen, keinuineen jne.
edessä kerrostalokaksio. mutta mielelläni lähden..ei pihaa eikä taloa pidä jäädä kaipaamaan. ainakin työt vähenee kun ei tarvi enää siivota isoa taloa ja muiden jälkiä, ja kuokkia ja rapsuttaa pihaa, vaikka kivaa hommaa sekin oli aikoinaan.
nyt suunnittelen pikkukaksioni sisustamista, teen siitä omannäköiseni, ja parvekkeestakin voi saada viihtyisän paikan.
eikä tarvi enää siivota muiden jälkiä, ja saa mennä ja tulla miten tahtoo.aikoonaan perheenne perustitte?jos te miehenne ja lapsienne sotkuja oletteki siivonnut,niin on kai miehenne jotain tehnyt teidänki hyväksi.
- edell..
dddd kirjoitti:
aikoonaan perheenne perustitte?jos te miehenne ja lapsienne sotkuja oletteki siivonnut,niin on kai miehenne jotain tehnyt teidänki hyväksi.
Sitä sopii kysyä miksi ne perheet perustetaan? onhan alussa kaikki niiiin ihanaa, mutta ajat ja ihmiset muuttuu.
Jo tokkiinsa mieskin on jotain tehnyt ja siinä sivussa heilutellut nyrkkiä.
Aika aikansa kutakin.
- ero takana
Asuttiin vuosia maalla missä lapsemmekin syntyivät. Mies löysi toisen naisen ja ero tuli. Talo; oma rakas kotini oli pakko myydä. Minulla ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia lunastaa ex-mieheni osuutta. Siitä on pian kaksi vuotta mutta viimeksi eilen lapset puhuivat kuinka he olisivat halunneet asua yhä siellä. Itse en vieläkään pysty katselemaan valokuvia sieltä ilman kipua. Ei koti ole pelkkä paikka olla ja nukkua. Se on paljon enemmän.
- Mutta toivoa vielä on
Minä asun tulevaisuuden kauhukuvissani juuri noin, kuin sinä nyt. Meillä vielä ositus tekemättä, joten tilanne on kokonaisuudessaan auki.
Yritän taistella viimeiseen asti, että lapseni saisivat pitää oman kotinsa. En tiedä, miten se onnistuu, mutta pakkohan se on siihen uskoa.
On jo ikävä kaikkea mennyttä ja vaikea nähdä tulevaisuudessa kaiken olevan edes siedettävästi.
Lasten takia on pakko uskoa.- ........
"...että lapseni saisivat pitää oman kotinsa. En tiedä, miten se onnistuu"
Helposti. Jos lapset eivät asuisi sinun luonasi vaan ex-puolisosi luona, niin he saisivat pitää kotinsa. - on sekin,
........ kirjoitti:
"...että lapseni saisivat pitää oman kotinsa. En tiedä, miten se onnistuu"
Helposti. Jos lapset eivät asuisi sinun luonasi vaan ex-puolisosi luona, niin he saisivat pitää kotinsa.mutta ei todellinen.
Olen aina ollut huomattavasti enemmän lastemme kanssa, kuin isä, joten en näkisi edes vaihtoehtona, että isä aloittaisi nyt lähihuoltajuuden.
Kyllä se lähtijä yhteisestä kodistamme on isä, tai sitten me kaikki.
- Yksin mutta parempi näin
Minunkin sielua särkee ajatus uudesta naisesta meidän entisen kodin pihamaata laittelemassa,asumassa meidän yhteisessä kodissa.Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvailla.Ainoa lohtu on,että lapset saa asua siellä kun ovat isällään.En ole koskaan edes pystynyt enää viemään lapsia isälleen,niin paljon sattuu katsoa entistä kotia.Meidän erosta on kesällä vuosi,tuska on siltikin vielä valtava.Mut kai se aika parantaa,toivottavasti.
- ...........
parantaa,saman kokeneena kerron.Joskun kyllä ihmettelen,miten joku voi mennä toisen parin entiseen kotiin ja jatkaa siinä emäntänä,kuin ei olis mitään koskaan ollutkaa,eika kova luonne on.
Mutta vaikka se on välillä ja näin keväällä tuskaa,voin kertoa että aika haavat parantaa. - Koditon kulkuri
Sinun tuskasi ei ole yhtään mitään siihen verrattuna miten lapset kärsivät oman, turvallisen lapsuudenkodin menetyksestä!
Tuska vain kasvaa heidän päästessään käymään siellä ja kun on pakko lähteä pois sinne kurjaan murjuun!
Niitä haavoja ei paranna aika eikä psykiatri koska niitä ei riitä läheskään kaikille vaikka joka vuosi tuplataan määrärahat!
Älkääkä yritäkö sanoa, että lapset sopeutuvat helposti!
Näyttävät ne sopeutuneilta pakolaisleireilläkin seistessään maha turvonneena apaattisena tyhjyyteen tuijottaessaan!
Hekään eivät tarvitse psykiatria, kun ei vain ole! - ffgg
Koditon kulkuri kirjoitti:
Sinun tuskasi ei ole yhtään mitään siihen verrattuna miten lapset kärsivät oman, turvallisen lapsuudenkodin menetyksestä!
Tuska vain kasvaa heidän päästessään käymään siellä ja kun on pakko lähteä pois sinne kurjaan murjuun!
Niitä haavoja ei paranna aika eikä psykiatri koska niitä ei riitä läheskään kaikille vaikka joka vuosi tuplataan määrärahat!
Älkääkä yritäkö sanoa, että lapset sopeutuvat helposti!
Näyttävät ne sopeutuneilta pakolaisleireilläkin seistessään maha turvonneena apaattisena tyhjyyteen tuijottaessaan!
Hekään eivät tarvitse psykiatria, kun ei vain ole!minun ja ex:n eron alussa,että ex:sä ja yhteisten tuttavien naispuoliset jäsenet vähätteli lasten surua erosta,moni mies kysy suoraan miten lapset voi,naisilta tuli jos minkälaista suusta.vieläkin vaikka aikaa on kulunut,niin huomaa lapsista,että kyllä he miettii ja sureeki tapahtunutta.onko se niin,että nykyään kun monessa tapauksessa se nainen lähtee elämään sitä omaa ainuaa elämäänsä,niin ne lapsekki siinä tahtoo unohtua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h492938Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062711Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv372420- 332159
Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.501918Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska151539- 321473
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1051225- 1771203
En vain unohda
Sitä miten rakastuneesti olet minua katsonut. Oliko tunteet liian suuria että niistä olisi voinut puhua.731050