Seurustelin reilu vuoden ihanan ja luotettavan miehen kanssa kunnes suhteeseemme tuli särö. Hän alkoi pettämään minua henkisesti, ajatteli parasta kaveriani samalla kun harrastimme seksiä yhdessä ja koki muita samankaltaisia kiihottavia ajatuksia. Mies sanoi ettei oikeasti halua tätä ihmistä (parasta kaveriani) mutta ei vain ole voinut ajatuksilleen yhtään mitään vaan ne ovat tulleet ikäänkuin väkisin. Haluaisin että asia todella olisi niin ja uskonkin kyllä häntä koska tiedän että hän ei koskaan pettäisi minua fyysisesti yms.Alussa ajattelin että ei minua moiset fantasiat haittaa,kaikillahan niitä on mutta hän itse teki asiasta suuren numeron koska se alkoi haitata hänen elämäänsä,kuinka on paska minua kohtaan yms. Hän haluais kuitenkin tulevaisuuden kanssani vieläkin mutta jätin hänet koska tunsin itseni petytyksi, hänen tekonsa ja ajatuksensa tuntuivat miljoona kertaa pahemmalta kuin jos hän olisi pettänyt minua kerran jonkun muun naisen kanssa.En myöskään tuntenut itseäni enää miksikään hänen silmissään vaikka hän vakuutteli että vika ei ollut minussa vaan hänessä. Asia myös stressasi häntä itseään ja hänen masennuksensa paheni entisestään.Myöskin hänen rakkautensa minua kohtaan kuihtui. Silti hän haluaa kaiken kanssani koska tietää minun olevan elämänsä nainen.Ketään muuta hän ei fyysisti haluaisi tilalleni missään asiassa.Se ei kuitenkaan enää kaiken kamalan jälkeen tuntunut yhtään lohduttavalta. Mietin joka hetki kuinka hän saattoi pilata suhteemme moisella tempulla. Meillä oli kaikkea mitä olla saattoi.
Nyt olen tapaillut uutta miestä pari kk ja alussa huomasin olevani onnellinen että olin päässyt kaikesta yli mutta nyt kun olen exäni kanssa paremmissa väleissä ja olemme nähneet muutaman kerran olen huomannut että en ole ihastunut tähän uuteen mieheen enää juuri lainkaan. Huomaan kaipaavani exäni luo ja haluaisin meidän olevan yhdessä ja pystyvän olemaan onnellisia. Pelkään kuitenkin että syvä kiintymys ja tykkääminen eivät riitä koska rakkautta ei ole. Lisäksi pelkään hänen satuttavan minua uudestaan ajatuksillaan. Uusi mieheni on hyvä ja aivan ihana mies,jos vaan unohtaisin exäni ja antaisin itselleni aikaa tutustua häneen paremmin voisin olla paljon onnellisempi hänen kanssaan. Toisaalta haluan tulevaisuuden exäni kanssa jos vaikka asia unohtusi ja voisimme elää yhdessä. En tiedä mitä tehdä, ottaakko riski ja palata exäni luo vai jatkaa eteenpäin unohtamalla hänet. Miksi tunteet ovat niin vahvat kaiken satuttamisen jälkeen :( Yksinään olo ja miettiminen eivät enää auta koska olen sitä pitkään jo tehnyt. Nyt on tehtävä päätös. Mielipiteitä??
Nyt olen tapaillut uutta miestä pari kk ja alussa huomasin olevani onnellinen että olin päässyt kaikesta yli mutta nyt kun olen exäni kanssa paremmissa väleissä ja olemme nähneet muutaman kerran olen huomannut että en ole ihastunut tähän uuteen mieheen enää juuri lainkaan. Huomaan kaipaavani exäni luo ja haluaisin meidän olevan yhdessä ja pystyvän olemaan onnellisia. Pelkään kuitenkin että syvä kiintymys ja tykkääminen eivät riitä koska rakkautta ei ole. Lisäksi pelkään hänen satuttavan minua uudestaan ajatuksillaan. Uusi mieheni on hyvä ja aivan ihana mies,jos vaan unohtaisin exäni ja antaisin itselleni aikaa tutustua häneen paremmin voisin olla paljon onnellisempi hänen kanssaan. Toisaalta haluan tulevaisuuden exäni kanssa jos vaikka asia unohtusi ja voisimme elää yhdessä. En tiedä mitä tehdä, ottaakko riski ja palata exäni luo vai jatkaa eteenpäin unohtamalla hänet. Miksi tunteet ovat niin vahvat kaiken satuttamisen jälkeen :( Yksinään olo ja miettiminen eivät enää auta koska olen sitä pitkään jo tehnyt. Nyt on tehtävä päätös. Mielipiteitä??
Vastaukset 10
Vanhimmat
asiaa niin että jos et palaa et voi koskaan tietää kuinka siinä suhteessa olisikaan käynyt mutta jos mietit niin että miksi oi miksi makaat toisen alla kun sen ajatuksissa on toinen vaikka rakastelu on herkimpiä hetkiä kahden toisiaan rakastavan välillä niin ehkä päätös on helpompi
Juuri näiden kahden ajatuksen välillä pompin :/ toisaalta ajattelen että mies ei kuitenkaan oikeasti halua muita ja tulevaisuuden kanssani niin miksi en tartu tilaisuuteen jos siltä itsestänikin tällä hetkellä tuntuu mutta kaikki hänen tekonsa ja ajatuksensa tuntuvat usein olevan este sille,etten vaan voi unohtaa ja antaa anteeksi,aina kun tarkemmin rupean miettimään :/ Järki ja tunteet sanovat täysin toista :/
ja menet tunteiden mukaan ... järjen kanssa tuossa ei ole mitään tekemistä ... ei ole järkee jatkaa rakastelua toisen kanssa jos tietää ettei ole toiselle kaikki kaikessa vaan toinen haaveilee toisesta ... mutta sit taas toisaalta jos toinen on parempi kuin toinen niin kannattaa asia ottaa puheeksi miksi näin on ja mitä pitäis tehdä et asiat muuttuis mutta en oikein kehoita olemaan pelkkänä reikänäkään ... kehoita toteuttamaan fantasiansa tai sit unohtamaan ne kokonaan ... hmm.. vaikee on tilanne mutta kuulostaa kuitenkin ihan vielä ratkaistavalta
Kysyin häneltä että mistä kaikki johtuu niin hän sanoi monia syitä,välillä ei tietänyt, välilä hän mietti oliko kyllästynyt minuun ja välillä niinkun itsekkin mietin olisiko kyseessä vain mielenterveydellinen pakkoajatus. Juuri siksi exäni on asian takia aivan maassa koska hän ei halua minulle mitään pahaa ja eikä pitää minua vain reikänä,joka kerta seksin yhteydessä hän on yrittänyt estää ajatuksensa väkisin. Exäni kuitenkin sanoo että kukaan ei ole minua parempi missään mielessä, että vika on täysin hänessä ja jos ottaisin hänet takaisin hän luopuisi vaikka joksikin aikaa seksistä kanssani.Kuitenkin taas hänen tekonsa pyörivät mielessäni ja mietin voiko suhde onnistua ja olla vahva jos tällainen asia on saanut meiltä rakkaudenkin loppumaan :/ Pieni toivonkipinä rakkauden paluusta meillä molemmilla kuitenkin on.
Teillä oli ehkä erilainen määritelmä pettämisestä. Sinä pidit fantasioita pettämisenä mutta miehellä oli pettäminen tapahtuu vasta fyysisesti. Luulisin että se on tässä se perussyy miksi riitaa tuli.
Ehkä mies halusi korostaa fantasioitaa siksi että koitti saada sinut ymmärtämään niitä ja samalla hyväksymään ne, luulisin näin.
Tässä tilanteessa jompi kumpi pitäisi varmaan muuttaa ajatuskantaansa. Nähtävästi kumpikaan ei muuttanut ja ajauduitte erilleen. Toisaalta se on yllättävän vaikeata muuttaa käsitystään jostakin itsestään selvästä pitämästä asiasta, kuten pettäminen. Helppoa se ei varmaan ole.
Mitä pitäisi tehdä nyt?
Sanoisin että koita muuttaa sisäistä määritelmääsi pettämisestä. Ei siksi että palaisit exsasi luo vaan siksi että anna toisten ihmisten haaveilla, toisen ihmisen ajatuksia ei voi kontroloida (vaikka joskus mieli tekis). Ajatuskannan muuttaaminen onnistuu varmaan parhaiten itse haaveilemalla jostakin läheisestä ja tuhmasta asiasta jota et koskaan kuitenkaan toteuttaisi.
Ihmisiä joita rakastaa ne onnistuvat satuttamaan kaikkein eniten. Kai se on se elämän hinta. En rupea neuvomaan että ota ex tai jää uuteen suhteen tai pidä taukoo. Sen päätöksen on jokaisen tehtävä ihan itse.
Kiitos vinkeistä mutta nimenomaan minä en pitäisi ajatusta pettämisenä ellei hän olisi itse tehnyt asiasta niin isoa numeroa. Itsekkin pidän monia hänen ystäviään haluttavina jne mutta en koskaan voisi tehdä mitään, jos hän ei itse olisi masentunut ja stressannut asiasta niin paljoa eivät ne minuakaan olisi haitannut. Koska asia paisui hänen silmissään niin suureksi että se haittasi meidän yhteistä elämäämme niin silloin se alkoi vasta tuntua minusta pahalta. Viimeks tänään kun puhelimessa puhuttiin sanoin hänellä että turhaa kannat huonoa omatuntoa yms mutta häntä itseään se haittaa niin suunnattomasti, en ymmärrä miksi hän on nostanut asiasta niin suuren numeron :/ kai siksi että nimenomaan hänestä se on pettämistä
Tavallaan siis hänen takiaan asia on saanut niin isot mittasuhteet myös minun silmissäni.
ei ole reilua sun uutta kaveria kohtaan, että olet hänen kanssaan vain sen takia, että se kaveri on laimeasti sulle vain ihan kiva... toki hän tuo sinulle varmasti lohtua, mutta se kaveri taitaa olla sinuun enemmän ihastunut ja satutat häntä jos et ole rehellinen omista tunteistasi, mutta kukin taaplaa tyylillään
Huomaatkos, että teet itse uudelle kaverillesi pahempaa kuin mitä exäsi teki sinulle...
Sanot mm. näin:
"Pelkään kuitenkin että syvä kiintymys ja tykkääminen eivät riitä koska rakkautta ei ole. Lisäksi pelkään hänen satuttavan minua uudestaan ajatuksillaan..."
Vastasit omaan kysymykseesi ihan itse. Ilman aitoa rakkautta suhde ei tule koskaan toimimaan, vaan se on tuhoon tuomittu. Tämä siksi että aito rakkaus pitää sisällään niin monta erilaista asiaa, joita ilman yhdessäolo on vailla päämäärää.
Henkinen pettäminen on useille monin verroin pahempaa kuin fyysinen pettäminen. Henkisestä pettämisestä on vaikeampaa päästä selville, sillä kaikista vakuutteluista huolimatta et voi koskaan täysin tietää toisen ajatuksia.
Älä enää haihattele exästäsi vaan sulje sydämesi ovi hänelle lopullisesti ja antaudu uuteen suhteeseen avoimena ja suostu päästämään uusi mies, ei vain lähellesi, vaan myös sydämeesi. Mutta vain jos todella rakastat häntä.
Jos ei suostu tähän, ei voi myöskään saada pyyteetöntä vastarakkautta.
Silloin on turhaa odottaa miltään suhteelta enempää kuin epäonnistumista.
Jos haluaa rakastaa ja saada rakkautta, on otettava riski ja avauduttava kokonaan, niinkuin kaunis kukkanen, jota ihailevat kaikki.