jaksaa, on 81v ja kuvittelee olevansa 20v.ei välitä omista lapsistaan eikä lapsenlapsistaan,pitää heitä kaikkia täysin ulkopuolisina.Haluaa vain seurustella kaikkien juoppojen ja epämääräisten tyyppien kanssa,jotka käyttävät faijaa vaan hyväkseen ja maksattavat ruoka yms. menot pienestä eläkkeestä ja faija kuvittelee olevansa niin erinomainen mies ,että ne kaikki rakastaa häntä,vain omat läheiset on hänen vihollisiaan.nytkin asuu 50 naisen kanssa muka rakkautta,joka aina silloin tällöin lähtee omille ns.kosteille reissuilleen.ja faija etsii joko uuden alle 30 ellei saa tätä entistä etsittyä takaisin.Mutta yksin ei osaa olla hetkeäkään,mutta omaisista ei hyväksy ketään.Äiti kuollut 10v sitten,jo vähän ennen äitin kuolemaa tämä hurlum hei elämä alkoi faijalla.Ajaa itse vielä autolla ja kuskaa näitä ns."ysäviään".Ollaan sisarusten ym.kanssa ihan ns.pihalla.mitähän pitäisi tehdä.Onko kellään samanlaisia kokemuksia.alkaa jo tämmöinen ralli hirvittää.
isäukko,
hurlum hei
6864
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mitään mahda, jos aivan täyspäinen ihminen, eli ei ole mitään dementiaa tms. Pitää vaan antaa aikuisen ihmisen tehdä mitä tekeekin ja huolehtia asioistaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Elikkäs, nyt vaan sielua ja sydäntä koventamaan, vaikka miten riipaisisi, ja antaa papan hurjastella. Eriasia tietty jos oikeasti huomaatte, että kaikki ei ole kotona, niin kyllähän jonkunsortin holhoustoimiinkin voi ryhtyä, sitä en tiedä miten hankalaa se sitten on, mutta eihän se ainakaan ilmeisesti paljoakaan teidän välejänne enää huonontaisi, jos sellaiseen pitäisi mennä.
sitten johdu dementiasta. Meidän paapalla alkoi 80v lähetessä olla samanlaista, mumma oli jo kuollut ja paappa asui yksin. Kaikenlaista epämääräistä porukkaa alkoi sen kämpillä roikkua ja se lainaili niille suuria rahasummia ja osti niille sapuskaa, ei ikinä saanut rahojaan takaisin. Pojat huolestui ja passitti paapan lääkäriin ja keskivaikea dementiahan hänellä jo oli. Harmitti että sellaisen muistisairauden takia paappa sitten tuhlasi ison kasan rahojaan, aiemmin ei ollut luonteeltaan sellainen vaan hyvinkin säästäväinen ja tarkka. Sitten yksi pojista rupesi holhuumieheksi ja nykyään asiat on hyvin, paappa on jo päässyt hoitokotiinkin kun on dementia sen verran edennyt.
kun tämän luin: on niin tuttua, kun paappa ajoi mut kauhein sanankääntein pois elämästään ja nyt parikymmentä vuotta nuoremmat naiset melkein mun ikäiset käy häntä ajeluttamassa.
Äidin sisko soitti että kieltäisi ettei hänen luoksensa tulisi kyläilemään, kun naapurin naiset tietää että vasta puoli vuotta sitten jäi leskeksi. No mulla on nyt välit poikki ja paapalla oma elämä, annan olla rauhassa.
Onneksi poijaat käy paappaa kattomassa.
Jos pappa ei selkeästi ole dementikko, ette voi muuta kuin ryhtyä säästämään, jotta saatte sitten aikanaan papan kunniallisesti haudattua, pidettyä komeat läksiäiset ja vielä ison kiven haudan koristeeksi.
Pitäisiköhän tässä sittenkin olla hankkimatta lapsia, niin voisi sitten rauhassa "hurjastella" vanhalla iälläkin ilman että lapset ja lapsenlapset rupeavat "holhouspuuhiin"...?;)
olisi parempi hurjastella nuorena ja hankkia perhe ja lapsia kun on siihen kypsä,myös henkisesti.ei tarvitse sitten vanhana elää ns.nuoruutta,kun ei enää näe edes "metsää puilta" eikä kuule ja muistin varassa yrittää ajaa autoa ja leikkiä 20v kollia.