MAHDOTON

mikä tapaus tässä on kyseessä? Luulenpa, että olet asiaan ulkopuolinen henkilö, joka huomasi tässä viestissä jotain kiinnostavaa, tai kaukaisesti omaan elämään tai omiin mielikuviin liittyvää.

Oletko itse ollut opettajana? Minkälaiset ovat sinun välisi ja suhteesi oppilaisiin? Ymmärrätkö ja kannustatko heitä? Voivatko he luottaa sinuun ongelmissaan ja pulmatilanteissaan? Monet oppilaat ovat usein aika yksin ongelmiensa kanssa. Kouluun eivät vanhemmat tule näkemään, että mitä siellä tapahtuu, eikä kotona osata aina kysyä, miten lapsella/nuorella menee jne. Opettajan rooli on tärkeä, mahdollisesti hyvinkin positiivinen, riippuu aivan henkilöstä itsestään.

Oppilaana olet varmasti ollut myös itse. Onko sinulla etäiset vai läheiset ja lämpimät välit opettajiisi? Monet ns. ulkoelämässä havaitut suhtautumiset ihmisiin saattavat heijastaa kotona olevia ihmissuhteita. Vaikka omat suhteet vanhempiin olisivatkin etäiset, eivätkä oikein lämpenisi tai kehittyisi, muihin ihmisiin voi silti muodostaa hyviä, lämpimiä ja antoisia ihmissuhteita.

tiedät, että kirjoitti:

mikä tapaus tässä on kyseessä? Luulenpa, että olet asiaan ulkopuolinen henkilö, joka huomasi tässä viestissä jotain kiinnostavaa, tai kaukaisesti omaan elämään tai omiin mielikuviin liittyvää.

Oletko itse ollut opettajana? Minkälaiset ovat sinun välisi ja suhteesi oppilaisiin? Ymmärrätkö ja kannustatko heitä? Voivatko he luottaa sinuun ongelmissaan ja pulmatilanteissaan? Monet oppilaat ovat usein aika yksin ongelmiensa kanssa. Kouluun eivät vanhemmat tule näkemään, että mitä siellä tapahtuu, eikä kotona osata aina kysyä, miten lapsella/nuorella menee jne. Opettajan rooli on tärkeä, mahdollisesti hyvinkin positiivinen, riippuu aivan henkilöstä itsestään.

Oppilaana olet varmasti ollut myös itse. Onko sinulla etäiset vai läheiset ja lämpimät välit opettajiisi? Monet ns. ulkoelämässä havaitut suhtautumiset ihmisiin saattavat heijastaa kotona olevia ihmissuhteita. Vaikka omat suhteet vanhempiin olisivatkin etäiset, eivätkä oikein lämpenisi tai kehittyisi, muihin ihmisiin voi silti muodostaa hyviä, lämpimiä ja antoisia ihmissuhteita.

Lue lisää

Jos toinen vastaa, ettei koe mitään ystävyyttä vaan pitää vanhaa oppilastaan yhtenä toisten samanlaisten joukossa - eiköhän se ole aika suora vastaus.

Epäilemättä aloittajan innokkuus ystävyyteen on saanut vanhan opettajan päättämään ettei jaksa pitää yhteyttä, kuten aloittaja kirjoitti.

Yksityisyys on jokaisen oikeus, samoin sen valitseminen, kenen kanssa tahtoo kaveerata. Ja ei se onnistu, jos se toinen ei haluakaan kaveerata takaisin.

Yksinkertaista.

siinähän se luki kirjoitti:

Jos toinen vastaa, ettei koe mitään ystävyyttä vaan pitää vanhaa oppilastaan yhtenä toisten samanlaisten joukossa - eiköhän se ole aika suora vastaus.

Epäilemättä aloittajan innokkuus ystävyyteen on saanut vanhan opettajan päättämään ettei jaksa pitää yhteyttä, kuten aloittaja kirjoitti.

Yksityisyys on jokaisen oikeus, samoin sen valitseminen, kenen kanssa tahtoo kaveerata. Ja ei se onnistu, jos se toinen ei haluakaan kaveerata takaisin.

Yksinkertaista.

Lue lisää

kuin viestiin vastannut.

Olen katsos huomannut, että erilaisista paikoista tulleita ihmisiä ymmärretään väärin. En ole kiinnostunut minkään ystävyydenkään nimissä suurimmasta osasta opinahjoni opettajia. Omaa sukupuolta edustavien puolta haluaisin pitää, koska tunnen epäoikeudenmukaista kohtelua omaa sukupuoltani kohtaan.

Kenestä vanhasta opettajasta täällä oikein puhutaan? Mielestäni täällä on asiat, käsitykset ja todellisuus aika railakkaasti sekaisin. No, ehkä sinäkin ymmärrät, että jos jokin ongelma on, ihmiset voivat koittaa keskustella siitä suoraan toistensa kanssa. Eikä täällä keskustelupalstalla niin, että kaikki sotkeutuvat asiaan. Ellei haluta luoda positiivista virtuaaliympäristöä, missä ihmiset saavat vapaasti kertoa kokemuksiaan, ajatuksiaan, tuntemuksiaan ja mielipiteitään.

Minua kyllä harmittaa vanhemman sukupolven ihmisten ymmärtämättömyys nuorempia kohtaan. Heitä ymmärretään väärin, ja kaikkien energia kuluu turhaan toistoon ja ns. asioiden selvittämiseen. No, positiivista on, jos tällä saavutetaan jotain positiivista. Mutta jos seurauksena on vain suurempi kuilu oppilaiden ja vanhemman opettajakunnan välillä, tulokset eivät mielestäni ole positiivisia.

muita ystäviä. Teillä on ehkä kuitenkin paljon ikäeroa, opettajasi nähnyt enemmän elämää, tehnyt valintoja, ystävystynyt jne.

Miksi et koittaisi ystävystyä ikäisiisi ihmisiin? Ystävyys opettajaan varmaan luo turvallisuudentunnetta ja luottamusta, eikä siinä mitään pahaa ole. Mutta kannattaa koittaa hankkia myös omanikäisiään ystäviä ja kavereita. Sellaisia, jotka ovat samassa tilanteessa, joiden kanssa ystävyyttä voi kehittää ja syventää, joiden rinnalla elää, vaikkakin erilaisia elämiä ja asioita.

hänellä on paljon kirjoitti:

muita ystäviä. Teillä on ehkä kuitenkin paljon ikäeroa, opettajasi nähnyt enemmän elämää, tehnyt valintoja, ystävystynyt jne.

Miksi et koittaisi ystävystyä ikäisiisi ihmisiin? Ystävyys opettajaan varmaan luo turvallisuudentunnetta ja luottamusta, eikä siinä mitään pahaa ole. Mutta kannattaa koittaa hankkia myös omanikäisiään ystäviä ja kavereita. Sellaisia, jotka ovat samassa tilanteessa, joiden kanssa ystävyyttä voi kehittää ja syventää, joiden rinnalla elää, vaikkakin erilaisia elämiä ja asioita.

Lue lisää

Jos on sellaiset ihmiset kyseessä, jotka tosiaan haluavat ja osaavat(?) jutella ja olla vanhemman/nuoremman kanssa. Huvittaa että maailmaan mahtuu ihmisiä joille ikä on kaikki tai ainakin iso asia. Ihan hyvin on erilaiset ihmissuhteet eri ikäisten kanssa toimineet. Lyhyeen aikaankin mahtuu enemmän kokemuksia kuin useampaan vuoteen, mitä tuohon elämänkokemukseen tulee.

Mutta ne "kivat" opettajat kyllä taitaa olla vaan sellasia ihmisiä, jotka on mukavia oppilaitaan kohtaan, mutta eivät halua tuoda näitä omaan yksityiselämäänsä. Mukavia voi jutustella, mutta siinä kaikki. Minua ne mukavatkin opettajat vierasti, kun kaverini juttelivat niille, ja jopa tuli yhdessä korttia lähetettyä yhdelle opettajalle jokunen vuosi sitten. Siihen se jäi. Mutta ei kyllä opettajien kanssa kannata ehkä kuitenkaan ystävystyä. Ei niistä taida kukaan oikeasti haluta oppilaistaan sen enempää kuin oppilaan, jonka kanssa on suhteellisen hyvät ja asialliset välit.

ystävyydessä... kirjoitti:

Jos on sellaiset ihmiset kyseessä, jotka tosiaan haluavat ja osaavat(?) jutella ja olla vanhemman/nuoremman kanssa. Huvittaa että maailmaan mahtuu ihmisiä joille ikä on kaikki tai ainakin iso asia. Ihan hyvin on erilaiset ihmissuhteet eri ikäisten kanssa toimineet. Lyhyeen aikaankin mahtuu enemmän kokemuksia kuin useampaan vuoteen, mitä tuohon elämänkokemukseen tulee.

Mutta ne "kivat" opettajat kyllä taitaa olla vaan sellasia ihmisiä, jotka on mukavia oppilaitaan kohtaan, mutta eivät halua tuoda näitä omaan yksityiselämäänsä. Mukavia voi jutustella, mutta siinä kaikki. Minua ne mukavatkin opettajat vierasti, kun kaverini juttelivat niille, ja jopa tuli yhdessä korttia lähetettyä yhdelle opettajalle jokunen vuosi sitten. Siihen se jäi. Mutta ei kyllä opettajien kanssa kannata ehkä kuitenkaan ystävystyä. Ei niistä taida kukaan oikeasti haluta oppilaistaan sen enempää kuin oppilaan, jonka kanssa on suhteellisen hyvät ja asialliset välit.

Lue lisää

Väitettiinkö tuossa jotain muuta?

Joskus on vaikea ystävystyä omanikäisten kanssa, jos heillä on paljon romanttisia haaveita, joita ei itsellä ole. Tai omanikäiset ovat tietyllä tapaa kiusaajia: eivät hyväksy sinua sellaisena kuin olet, nauravat ja halveeraavat seläntakana tai peräti suoraan päin naamaa. Sellainen ei tunnu kivalta. Vie turhaan energiaa, pahoittaa mieltä, ja saa toisen tuntemaan itsensä huonoksi.

Joo, hyvä olisi, jos osaisi toisinaan tietyissä kriittisissä tilanteissa pitää yksityiselämänsä ja sen negatiiviset seikat vain omana tietonaan. Niin oppilaat että opettajat. Jotta oppilaat eivät sekoa, kun opettajat tuovat omia karmeita kokemuksiaan esille. Siis niitä karmeita kokemuksia voi koettaa puhua psykologeille. Ehkä eivät ymmärrä, mutta voivat sentään kuunnella. Näitä ei kannata sysätä oppilaiden tai nuorempien niskoille. He eivät ehkä kestä. No anteeksi vain, tulipa tässä purettua tätä asiaa. Ehkä joku lukija voi tästä oppia jotain.

Minulla taas on sukulaisia, jotka opettavat myös. Olen saanut ystävyydestämme paljon ikäeroista huolimatta, uskon, että olen myös jotain antanut. Apua ja tukeakin annetaan, riippuen omasta tilasta, energiamäärästä ja tuntemuksista.

iällä väliä kirjoitti:

Väitettiinkö tuossa jotain muuta?

Joskus on vaikea ystävystyä omanikäisten kanssa, jos heillä on paljon romanttisia haaveita, joita ei itsellä ole. Tai omanikäiset ovat tietyllä tapaa kiusaajia: eivät hyväksy sinua sellaisena kuin olet, nauravat ja halveeraavat seläntakana tai peräti suoraan päin naamaa. Sellainen ei tunnu kivalta. Vie turhaan energiaa, pahoittaa mieltä, ja saa toisen tuntemaan itsensä huonoksi.

Joo, hyvä olisi, jos osaisi toisinaan tietyissä kriittisissä tilanteissa pitää yksityiselämänsä ja sen negatiiviset seikat vain omana tietonaan. Niin oppilaat että opettajat. Jotta oppilaat eivät sekoa, kun opettajat tuovat omia karmeita kokemuksiaan esille. Siis niitä karmeita kokemuksia voi koettaa puhua psykologeille. Ehkä eivät ymmärrä, mutta voivat sentään kuunnella. Näitä ei kannata sysätä oppilaiden tai nuorempien niskoille. He eivät ehkä kestä. No anteeksi vain, tulipa tässä purettua tätä asiaa. Ehkä joku lukija voi tästä oppia jotain.

Minulla taas on sukulaisia, jotka opettavat myös. Olen saanut ystävyydestämme paljon ikäeroista huolimatta, uskon, että olen myös jotain antanut. Apua ja tukeakin annetaan, riippuen omasta tilasta, energiamäärästä ja tuntemuksista.

Lue lisää

ja tuntemuksiaan saa kertoa. Se on ihan vapauttavaa sekä itselle, muutkin voivat hyötyä siitä. Ymmärtää jotain, oppia erilaisista kokemuksista ja tuntemuksista.

Mutta jos opetustilanteessa käytetään esimerkkeinä karmivia tapauksia, jotka saavat oppilaat pelkäämään tai voimaan pahoin. Lopettamaan koulunkäynnin ja karttamaan koko koulurakennusta. Niin tällaisessa tilanteessa opettaja voisi hieman pysähtyä miettimään, onko opetusstrategiani kuitenkaan aivan se oikea. Vaikka asiat on hyvä sanoa suoraan ja realistisesti, mutta mieluiten ei niin, että se aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää.

ystävyydessä... kirjoitti:

Jos on sellaiset ihmiset kyseessä, jotka tosiaan haluavat ja osaavat(?) jutella ja olla vanhemman/nuoremman kanssa. Huvittaa että maailmaan mahtuu ihmisiä joille ikä on kaikki tai ainakin iso asia. Ihan hyvin on erilaiset ihmissuhteet eri ikäisten kanssa toimineet. Lyhyeen aikaankin mahtuu enemmän kokemuksia kuin useampaan vuoteen, mitä tuohon elämänkokemukseen tulee.

Mutta ne "kivat" opettajat kyllä taitaa olla vaan sellasia ihmisiä, jotka on mukavia oppilaitaan kohtaan, mutta eivät halua tuoda näitä omaan yksityiselämäänsä. Mukavia voi jutustella, mutta siinä kaikki. Minua ne mukavatkin opettajat vierasti, kun kaverini juttelivat niille, ja jopa tuli yhdessä korttia lähetettyä yhdelle opettajalle jokunen vuosi sitten. Siihen se jäi. Mutta ei kyllä opettajien kanssa kannata ehkä kuitenkaan ystävystyä. Ei niistä taida kukaan oikeasti haluta oppilaistaan sen enempää kuin oppilaan, jonka kanssa on suhteellisen hyvät ja asialliset välit.

Lue lisää

taitoja. Voin väittää, että sellaisten ihmisten seurassa, jotka puhuvat omista asioistaan, näkemyksistään, mielenkiinnonkohteistaan ja mielipiteistään, eivätkä koskaan kysy tai osoita kiinnostustaan keskustelukumppaniin tai hänen asioihinsa, mielipiteisiinsä, kiinnostuksen kohteisiinsa etc. kanssa keskustelu on aika yksipuolista ystävyyttä. Voi tuntua joskus vaikealtakin.

Kyllä voidaan väitellä, voidaan keskustella asiakysymyksistä, mutta ystävyyttä en tällaisessa kommunikoinnissa kovinkaan paljon näe. Ehkä ystävyys tulee ajan kanssa, mutta minä en ole huomannut viihtyväni sellaisessa seurassa, jossa joudun aina kiinnostuneen kuuntelijan ja välittäjän rooliin, enkä tunnu saavan takaisin sellaista, mitä toisilta ihmisiltä sosiaalisissa kuvioissa tarvitsisin. Siis kiinnostusta, ymmärrystä, empatiaa ja elämän iloa.

Ehkä kommunikointitapani edustaa pehmeitä arvoja. Ehkä oppisin keskustelemaan myös kovilla arvoilla, mutta en kuitenkaan näe pelkästään sellaista kovin mielekkäänä.