OOn lukenu tyylitajuisista kitaristeista. Mitä se tarkoittaa?Että on kivat vaatteet? Vai että ilveilee kivasti lavalla?VVai että keksii kivoja juttuja kitaralla? mitä hä?
tyylitaju
1234567890
9648
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siis kun jotkut pukeutuvat mustaan - ja jotkut jotka kuuntelevat pukeutuvat myös mustaan. Okei, musta on tyylikästä hautajaisissa.
Joku airosmittipoju piti karmeita hattuja ja kaikenlaisia rättejä laihojen käsivarsiensa ympärillä. Jollain on ihan meikkiä naamassa.
Jotenkin finskimpää meininkiä on eissareilla. Ei kikkailla vaatteilla vaan kitaralla. Tosin tahti on monasti sellainen, että olen aivan varma, että eissareiden rumpalilla on rautahermot.
Minä en ainakaan kestäisi yykaakoo - klonk klonk - yykaakoo - klonk klonkia montaakaan tahtia haukkottelematta.
Have a drink on me
itse käsitän sanalla tyylitajuinen, että osaa tehdä hienoja, tarttuvia, upeasti yhteensointuvia riffejä, joita voi esim. hyräillä mukana, tajunnan räjäyttäviä sooloja, EI tarkoita tilutilululii meinikiä, vaan hmmm.... vaikkapa November Rain biisin kaikki soolo-osuudet, jotka on muuan Slash kitarallaan puskenut maailmaan. Siinä jotenniin vaikeesti selitettynä, mun näkökannastani... ;)
Mukavaa alkavaa kesää kaikille kitaristeille :)
miten jaksat kuunnella moista vetelää vinguttelua?
Et ainakaan selvin päin! :):)
että osaa ja ymmärtää soittaa kunkin biisin tyyliin ja henkeen sopivalla tavalla. Eli esimerkiksi käytännössä vaikka osaisikin soittaa älytöntä vauhtia tiluliluleita niin ymmärtää olla tunkematta sitä tilua biiseihin joihin se ei oikein istu...
tarkoittaa! Kun soitetaan vanhempaa musiikkia, tehdään se perinteitä kunnioittaen,
ei sekoiteta uusia ja vanhoja soittotyylejä tai -soundeja keskenään.
Uudemmasta musiikistakaan ei saa tehdä "sekametelisoppaa".
kitaristin kohdalla, niin silloinhan nimenomaan tarkoitetaan soittotyyliä.
Vähän sama asia, kun joku karisma. Siis asia, jota on pirun vaikea määritellä. Siis että mikä asia jostain tekee karismaattisen.
Kai se on pääasiassa sitä, että on silmää yhdistää soitossaa elementtejä, jotka kappaleeseen sopii?! Jotkut irvileuat valittaa, että täytyy osata kaikki vanhat blueskliseet, jotta voisi olla tyylitajuinen. Eihän se niin mene vaan kyse on siitä, että osaa taitavasti sekoittaa perinteistä uuteen...jotta pystyisi erottumaan.
Esim. toi edellä mainittu Slash on hyvä esimerkki. Slash toi perinteisen blues-vaikutteisen kitaransoiton ja yhdisti sen G&R:n suht raskaaseen rock-kitarointiin...ja homma toimi. Tottahan ulkomusiikilliset tekijätkin Slashin tapauksessa vaikutti, mutta Slash on Slash vain ja ainostaan sen takia, miten hän kitaraa soittaa.
Jos Slash soittas, kun Izzy, niin ei hän ois sitä mitä on...vaikka ois minkälainen hattu päässä tai minkälaiset hiukset tahansa!
Aivan niinkuin mä sitä ajattelin tuossa kommentissani, missä Slash:in mainitsin, mutta en löytänyt noin osuvia sanoja.
Ja juuri hänen tapauksessa ei voida puhua mistään ilmiömäisestä tekniikan hallinnasta, vaan juuri loistavasta tyylitajusta.
En mitenkään väheksy es. merk. Y. Malmsteenia, mielestäni vaikkapa hänenkin kappale Blue on loistava biisi, jossa upeita juttuja ja tunne mukana. :)
eli näyttää makeelta ja kuulostaa oklta nii se on siinä..
Tyylitajulla tarkoitetaan kitaristien kohdallla nimenomaan...vain ja ainoastaan soitannollista hahmottamista/näkemystä.
Älä ny väkisin sotke noita ulkomusiikillisia tekijöitä tähän aiheeseen:D