ainakin omalla kohdalla on sellaista, että yhteyttä otetaan silloin, kun tarvitaan palveluksia.
Muuten tässä saakin olla ihan rauhassa ja soittaessa asiat pyritään sanomaan nopeasti, vältellen myös vapaa-ajalla.. aikaa ei ole, jostain syystä, eikä seurakaan enään kiinnosta.. kun on löytynyt paremmat ystävät tilalle... aikaisemmin tilanne oli ihan toinen..
Muuten tässä saakin olla ihan rauhassa ja soittaessa asiat pyritään sanomaan nopeasti, vältellen myös vapaa-ajalla.. aikaa ei ole, jostain syystä, eikä seurakaan enään kiinnosta.. kun on löytynyt paremmat ystävät tilalle... aikaisemmin tilanne oli ihan toinen..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näin se valitettavasti menee.
Onko se enään ystävyyttä, vai mitä se on? Olo tuntuu hyväksikäytetyltä ja nyt nimenomaan hyljeksityltä näin jälkikäteen ajatellen...
Kenties jotain vikaa itsessäni, mutta jota en tiedosta. Tai sitten minun palveluksia enään tarvita ja minun ystävyydestä voidaan luopua, malliin; eikö se jo tajua, ettei seura kiinnosta? Pysyisi poissa näkyvistä, ellen itse ota yhteyttä.. Tälläisiä ajatuksia eräs ystävyyssuhteeni on herättänyt viimeaikoina.
että oletko loukkaantunut jostain, olenko tehnyt jotain, mikä harmittaa, olenko käyttäytynyt huonosti tai ymmärtänyt sinua ihan väärin.
Tai onko asia todella näin, kuten luulen. Tai tarkoititko tosiaan sitä. Tai mitä mieltä olet tästä asiasta. Tai pidätkö tästä vai tuosta. Tai tiedätkö sellaisesta asiasta, kuten.
Suosittelen. Moni ystävyyssuhde hyväkin voi kolahtaa karille, jos toista ymmärretään jatkuvasti väärin, eikä toinen kohteliaisuuksissaan viitsi koko ajan huomauttaa, että itse asiassa asia ei ole näin. Tai jos toinen ei avoimesti kerro, mitä mieltä on ystävästä, mutta ymmärtää väärin ja käyttäytyy väärän tulkintansa mukaan.
Suohon kalikka uppoaa. Suo suota, mies miestä. Luonto on aika jännää.
Aivan näin. Ystäville soitetaan silloin kun on jotain asiaa yleensä itsensä hyödyttämistä tai siis toisen palveluksen pyytämistä.
Muuten ei kyllä kuulu yhtään mitään. Mäkin olen koittanut aktiivisesti välillä pitää yhteyttä. Mutta ihan turha toivo.
25v Hki M, 0tld53jnbknsrty ät jetable.org
Onneksi mulla on sentään YKSI ystävä joka on ihan yliveto. Sen kanssa ystävyys pelaa kuten pitääkin ja jutellaan kaikki asiat puhki halki ja pinoon, sekä voi purkaa toiveitaan ja aatteitaan. Sekä homma pelaa molemminpuolisesti.
Löytyisikö jostain lisää vastaavia?
Korvaa ät @ merkillä, kiitos.
Ei kiinnosta seurani ei, jos ei palveuksia tarjoa...
Ajattelin itse etsiä uusia ystäviä ja jättää kyseisen ns. ystävän omaan arvoonsa.
Onneksi olen löytänyt muutaman uuden, jotka eivät ole vain paleluksien perässä vaan ovat aidosti kiinnostuneita ihan ihmisestä itsestään...
Sitähän se nykyään on, hiljaa ollaan ja ehkä lupaillaan soitella yms. mutta sitten todellisuudessa paskat välitetään. ERi asia sitten jos ollaan ite vailla jotain (siis kaveri on vailla), sitten ollaan niin mukavaa kaveria. Myös sen oon huomannut ettei toista voi auttaa/huomioida ellei sitten ite hyödy siitä jotenkin (rahallisesti tai muuten). Todella paskamaista käytöstä.
Menee juuri noin. Rauhassa sai onneksi kesän olla... :) syykin paljastu tuossa jokinaika sitten..
Itse varoin olemasta "liian tykö", kerta jos luottamus on petetty, sitä ei takaisin saa.
Samalla huomasin, että ystävyys jota aikaisempina vuosina minuun harjoitettiin, olikin vain sitä palveluksien haluamista, itse ihmisestä ei niinkään oltu kiinnostuttu..
:)
reissulassi