Palstalla on ilmeisesti paljon ATM-väkeä, itsekin heihin kuulun. Ihan mielenkiinnosta kyselisin siis, millaisesta musiikista pidätte?
Kysymys tuli mieleeni Brian G. Gilmartinin love-shyness-tutkimuksista, joissa todetaan seksuaalisesti syrjäytyneiden miesten pitävän melodisesti rikkaasta easy listening -musiikista, kuten rakkausballadeista, Broadway-musikaaleista, elokuvamusiikista ja pehmeästä jazzista. Sitä vastoin he eivät pidä kovasta ja dissonoivasta musiikista, kuten hevistä ja atonaalisesta taidemusiikista.
Itselleni pätevät todella hyvin nuo esitetyt ehdot, mutta Gilmartinin tutkimus on 80-luvulta ja musiikkimaailma ja -maut siinä mukana ovat muuttuneet rajusti. Uskoisin siis, että ATM-väen keskuudessa on raskaasta rockista ja hevistä nauttivia ihmisiä aivan siinä missä modernin taidemusiikinkin harrastajia. Muutenkin seksuaalisen luuseriuden ja musiikkimaun välinen yhteys tuntuu tutkimuksena hieman arveluttavalta; ainakaan kausaalisuhdetta asioille tuskin löytyy sen enempää kuin merirosvojen vähenemisen ja ilmastonmuutoksen välille.
Mitä pidätte erityisen hyvänä ATM-musiikkina? Oma suosikkini on Simon & Garfunkel, jonka tuotannon läpi kuuluu sellainen melankolinen ote, johon on helppo samastua. Sen lisäksi muutamissa kappaleissa, erityisesti biiseissä "I am a rock" ja "A most peculiar man" osutaan lyriikassa niin sanotusti asian ytimeen. Ensimmäisessä ulkopuolinen tarkkailija kertoo puolustusmekanismistaan, itsensä kovettamisesta, jälkimmäinen taas on tarina siitä, miten niille käy, jotka eivät siinä onnistu.
Johnny Cashin "Born to lose" taas voisi olla muuten tunnusmelodiani, mutta en pysty samastumaan säkeeseen "and now I'm losing you": tämä sopii lähinnä niille AT-miehille, jotka joskus pääsevät edes sille kuuluisalle "Ollaan vain kavereita" -asteelle...
Mutta nyt kertokaapa te, arvon ATM-kohtalotoverit, omista musiikkimieltymyksistänne ja suositelkaa kuunneltavaksi kappaleita/artisteja, jotka aihetta käsittelevät.
Kysymys tuli mieleeni Brian G. Gilmartinin love-shyness-tutkimuksista, joissa todetaan seksuaalisesti syrjäytyneiden miesten pitävän melodisesti rikkaasta easy listening -musiikista, kuten rakkausballadeista, Broadway-musikaaleista, elokuvamusiikista ja pehmeästä jazzista. Sitä vastoin he eivät pidä kovasta ja dissonoivasta musiikista, kuten hevistä ja atonaalisesta taidemusiikista.
Itselleni pätevät todella hyvin nuo esitetyt ehdot, mutta Gilmartinin tutkimus on 80-luvulta ja musiikkimaailma ja -maut siinä mukana ovat muuttuneet rajusti. Uskoisin siis, että ATM-väen keskuudessa on raskaasta rockista ja hevistä nauttivia ihmisiä aivan siinä missä modernin taidemusiikinkin harrastajia. Muutenkin seksuaalisen luuseriuden ja musiikkimaun välinen yhteys tuntuu tutkimuksena hieman arveluttavalta; ainakaan kausaalisuhdetta asioille tuskin löytyy sen enempää kuin merirosvojen vähenemisen ja ilmastonmuutoksen välille.
Mitä pidätte erityisen hyvänä ATM-musiikkina? Oma suosikkini on Simon & Garfunkel, jonka tuotannon läpi kuuluu sellainen melankolinen ote, johon on helppo samastua. Sen lisäksi muutamissa kappaleissa, erityisesti biiseissä "I am a rock" ja "A most peculiar man" osutaan lyriikassa niin sanotusti asian ytimeen. Ensimmäisessä ulkopuolinen tarkkailija kertoo puolustusmekanismistaan, itsensä kovettamisesta, jälkimmäinen taas on tarina siitä, miten niille käy, jotka eivät siinä onnistu.
Johnny Cashin "Born to lose" taas voisi olla muuten tunnusmelodiani, mutta en pysty samastumaan säkeeseen "and now I'm losing you": tämä sopii lähinnä niille AT-miehille, jotka joskus pääsevät edes sille kuuluisalle "Ollaan vain kavereita" -asteelle...
Mutta nyt kertokaapa te, arvon ATM-kohtalotoverit, omista musiikkimieltymyksistänne ja suositelkaa kuunneltavaksi kappaleita/artisteja, jotka aihetta käsittelevät.
Vastaukset 10
Vanhimmat
atm?
atm = automatic teller machine elikkä suomeksi automaattinen kertoja kone. Joskus voi myös törmätä käsitteeseen ytm. Se tarkoittaa yyber tussu mies, eli se kaveri jonka ympärille tuolit tuodaan... Ota näistä nyt sitten selvää.
Jaa'a,klassinen on hieno juttu, suosikkini siltä osastolta on eittämättä "Pachelbel - Canon in D" kuten kyseinen kappale P2P maailmassa kulkee.
Poikkeus lienen tosin siksi että siinä missä melodinen hissimusiikki ja lounge-collelctionit ovat hyvää taustamusiikkia kämpässä, niin toisaalta kuuntelen kyllä myös rokkia, otetaan sieltä vaikka ZZ-topin Delirious.
Heavy taas saa minut voimaan lähinnä pahoin hardstyle-teknon ohella.
Moby on kuitenkin konemusapuolelta yksi suosikki, toinen on Massive Attack ja siihen konesaundit loppuvatkin.
Yleisestiottaen kuuntelen tosiaan vanhaa tai rauhallisempaa musiikkia.
Ehdottomasti Nine Inch Nails.
Alkupaloiksi Beethovenin pianosonaatteja. Siis niitä myöhäisempiä sonaatteja, joissa Beethoven on jo menettänyt toivonsa kuulon palautumisesta ja eristäytynyt sosiaalisesti omaan maailmaansa.
Sitten ehkä hieman Schubertin lauluja, niitä joissa kerrotaan kylmästä maailmasta ja rakkauden puutteesta.
Ja sitten kun olen aivan pohjalla, laitan Wagnerin pauhaamaan. Suosikkini on tietenkin Nibelungin sormus. Varsinkin Götterdämmerung, jonka lopussa tapahtuva maailmanjärjestyksen täystuho tuntuu jotenkin vapauttavalta.
ATM = Angstinen Teini Meininki ?
Motörhead - Dead Men Tell No Tales
ATM machine
A person who thouroughly gets off on sucking a penis, finger, toy or other object that was just previously inserted into that person's anus.
olen varmasti täysi friikki
jeff mills - the bells
joey beltram - energy flash
hardfloor - acperience 1
jne.
musiikkimakuni on poikkeava siinä mielessä, että tykkään kuunnella tenkoa ja tanssimusiikkia ns.amispoppia. Tykkään kyllä myös iskelmistä ja suomipopista esim. Kaija Koosta, puolikuusta jne. Hevi ei nappaa ollenkaan eikä kyllä mitkään jazzitkaan. Johnny Cashilla on muutama hyvä biisi samoin monilla rock-yhtyeillä. En ole kuitenkaan kuullut niitä biisejä, jotka olisivat atm-ongelman ytimessä.
Radioissa soitettu musiikki menee mulla pienissä annoksissa, mutta viimeistään sanoja tavaillessa rupeaa sen verran iljettämään se siirappinen rakkaushömppä ettei viitsi enää kuunnella. Itse tulee kuunneltua taustamusiikkina muita hommia tehdessä mm. spacesynthiä(esim. mikseristä Galaxion, CnC ja Mark Vera), muuten vaan ollessa tulee kuunneltua sitten jotakin raskaampaa.
Mitä sitten yksittäisiin kappaleisiin tulee, niin äkkiseltään ainakin seuraavat ovat _sanoiltaan_ iskeneet, suoraan alemman tason miehistä ei nyt tietenkään missään taideta laulaa mutta sen verran läheltä liippaa että oikeassa mielentilassa tulee melkein tippa linssiin :)
Soilwork: Rejection Role, Grand Failure Anthem, Cranking The Sirens
Motorhead: God Was Never On Your Side
Godsmack: Sick Of Life, Time Bomb
The Rasmus(ihme kyllä): In The Shadows
Linkin Park: Given Up
tunnelmaltaan ja miksei sanoistakin hyvistä tulee mieleen jo mainittu Mies Jonka Ympäriltä Tuolit Viedään ja mikseristä löytyvän Huudon melkeinpä kaikki kappaleet.