olemme olleet bestikset neljävuotiaista asti ja hän on aina kasvanut vierelläni.
nyt musta on alkanut tuntua että pidän hänestä ehkä liian paljon.
nyt voi olla että haluan monta kertaa päivässä halata häntä, ja joskus toivon että hän koskisi minua. vaikka ihan ohimennen vain. haluan tuntea, että hänkin pitää minusta.
usein haluan istuessamme vaikka sohvallakin, käpertyä hänen kainaloonsa.
voiko ystävyys olla "liian" läheistä?
nyt musta on alkanut tuntua että pidän hänestä ehkä liian paljon.
nyt voi olla että haluan monta kertaa päivässä halata häntä, ja joskus toivon että hän koskisi minua. vaikka ihan ohimennen vain. haluan tuntea, että hänkin pitää minusta.
usein haluan istuessamme vaikka sohvallakin, käpertyä hänen kainaloonsa.
voiko ystävyys olla "liian" läheistä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minulla ihan sama homma. Olen kertonut tästä ystävälleni ja hän ei todellakaan tunne samoin:(.
ja mukavalta. Huomattavaa vain on, että suomalaisessa kulttuurissa fyysinen läheisyys ei ole joka paikassa aina ihan helppo tai luonnollinen ilmiö. Mutta se ei tarkoita, etteikö ihmisiä kannattaisi halata, koskettaa, taputtaa olkapäälle, olla lähellä, jos se vaan toisestakin tuntuu mukavalta. Jos toinen taas ahdistuu, se voi tarkoittaa, että hänen perheessään ei halata, mikä voi olla kurja asia. Mutta ehkä hänkin voi läheisyyskammostaan pikku hiljaa päästä eroon.
On myös tärkeää, että vanhemmat välittävät lapsistaan (joo myös nuoristaan ja aikuisistakin lapsistaan) ja näyttävät välittämistään myös halauksin. Kyllä, kiintyminen ystävään voi joskus korvata myös vanhempien läheisyyttä ja välittämistä. Ehkä joskus vanhemmatkin voivat henkisesti kasvaa ymmärtämään, että lapsesta välittäminen tuo heillekin paljon uutta. Tilanneriippuvaisia asioita.
Mutta siis tämä läheinen ystävyys on ihan normaalia ja luonnollista. On todella mahtavaa, että ystäväsi herättää sinussa sellaisia tunteita. Yksiä elämän kauneimmista asioista. Sinuna yrittäisin elää tunteitteni mukaan. Voit koittaa kysyä, miltä toisesta tuntuu. Haittaako sua, jos oon tässä näin? Mulle tulee siitä niin mukava ja lämmin olo. Riippuu tietenkin myös ystävästäsi, mitä hän ajattelee, tai kokee. Toivottovasti hän uskaltaa sanoa.
Ei häntä kuulemma haittaa nämä ajoittaiset halipulani :) olemme muutenkin sen verran läheiset, että se tosiaan tuntuu jo ihan luonnolliselta. ja kyllä hänkin välillä tahtoo kammata hiuksiani..
kiitos teille!
En ihan tiennyt alkuperäisestä, oliko kyseessä samaa vai eri sukupuolta oleva henkilö, ja oliko jotain romanttisia haaveita mukana.
Mutta ilmeisesti siis ei, ja enemmänkin ystävyys- ja sisaruuspohjalta.
Hyviä kampauksia teille. Ja toivottavasti halipula helpottaa. :]
eli kyllä, olemme samaa sukupuolta.
ja kiitos sullekin vastauksestasi...