Itse omistan ainakin aivan fantastiset appivanhemmat. Molemmat heistä ovat todella nuorekkaita, sporttisia ja rentoja ihmisiä ja ovat minulle erittäin tärkeitä.. aivan kun heidän poikansakin. Hassua, että niin moni valittaa ja ensinnäkin kehtaa valittaa appivanhemmistaan. Onko vika muka pelkästään heissä?
Taidan olla yksi harvoista, joka tykkää anopistaan?!
Viivi-
262052
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Mitä hassua siinä on? Kaikilla ei ole käynyt yhtä hyvä säkä kuin sinulla. Missä sitä sitten pitäisi valittaa jollei jollain nettipalstalla? Jokin henkireikä pitää sentään olla. Ja kyllä täällä monet anopitkin valittavat miniöistään ja joskus vävyistäänkin. Etkö muka ole huomannut?
Mitä itse mahtaisit olla mieltä, jos jokaisesta tekemisestäsi tai tekemättä jättämisestäsi hakemalla haettaisiin jokin vika ja neuvottaisiin ilkeään tyyliin joka välissä, vuosi vuoden jälkeen - jopa ensi tapaamisesta lähtien? Kyllä siinä vähemmästäkin välit viilenevät.
Toiseksi haluaisin huomauttaa, ettei ihmisiä omisteta. Voit sanoa näin: "Minulla ainakin on aivan fantastiset appivanhemmat."
No siinähän se jo otsikossa tulikin....
Aina sanotaan, että vanhempia ihmisiä tulisi kunnioittaa, mutta miten voi kunnioittaa sellaista ihmistä joka ei anna kynnysmattoa suurempaa arvostusta toiselle?
Anoppi on minulle täysin yhdentekevä ja vieras ihminen vaikka olenkin naimisissa hänen poikansa kanssa.
luulin mukavan sukuni seassa kasvaneena,et eihän niin inhottavia tai ilkeitä ihmisiä ole olemassakaan kunnes olen nähnyt anoppeja,joista itsestään on 'mukavaa' puuttua lastensa elämään ja vaikeuttaa jopa tuhota ihmissuhteita. Surullista,että on tälläisiä itseensä,elämäänsä kyllästyneitä,katkeria naisia,jotka haluavat myrkyttää vaikka kaikkein helpointa olisi vain elää sovussa ja antaa toistenkin elää. Olet oikeasti tosi onnekas!
Mukavaa, että on näin. Sinulla on ilmeisen fiksu ja kiva anoppi. Itsekin varmasti käyttäydyt hyvin ja suhteenne on muodostunut hyväksi - siis sinulla itselläsikin on osuutesi toimiviin suhteisiin. Näinhän se menee useinkin, eikä näillä henkilöillä ole ongelmaa tässä asiassa. Eikä siis myöskään aihetta purkaa mieltään ja kysellä neuvoja netissä.
Mutta kaikilla ei ole näin - syystä tai toisesta suhde ei toimi tai odotukset ovat aivan vääränlaiset. Siis ongelma -isompi tai pienempi. Meille "ongelmaisille" on joskus hyvä paikka tämä palsta, missä kelata ja purkaa.
Miksi on vaikea ymmärtää, että jollakulla voi olla ongelma asiassa, missä itsellä menee hyvin? Lyönpä vetoa, että sinullakin aloittaja on joku probleemi jossakin elämäsi asiassa tai vaiheessa. Miltä tuntuisi, jois vaikka minä, jolla ei kyseistä vaikeutta olisi, ihmettelisin, että hassua kuinka voi olla tuollainen ongelma. Ei minulla vaan, sillä minä olen fiksu ja tein oikein.
Mutta kyllähän tänne palstalle voi kirjoittaa myös, jos asiat appivanhempien kanssa ovat kunnossa. Täällä on kuitenkin monta viestiketjua jo siitä, että asiat on päin peetä. Nyt näyttää siltä, että jos jollain menee hyvin, täytyy siitäkin saada joku "riita" tänne aikaiseksi.
Tuskin meistä kukaan edes olettaa, että kaikilla anoppi-suhde on mitä parahin, mutta mielestäni täällä keskustelupalastalla saa kehua myös jos asiat on kunnossa.
Minulla on hyvä suhde oman anoppini kanssa ja olen iloinen siitä, että joku toinenkin on minun kanssani samassa junassa.
Tottahan kehua saa - en minä sitä paheksu. Ja jos olis vaikka taustoja, että millaiset ihmiset ja miten toimien ovat saaneet hyvät suhteet rakennettua, niin sehän olisi mahtavaa ja rakentavaa.
Sitä minä ihmettelin, että ikäänkuin ei ymmäetä sitä, että jollakin toisella voi olla ongelmia asiassa, missä itsellä ei ole.
joilla on huonot suhteet. Kun hän ei kuulemma ollenkaan kykene ymmärtämään semmoista. On siis melkoisen typerä ihminen, kun ei tajua, ettei kaikilla ole käynyt yhtä hyvä säkä.
Ei se aina ole niin että metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Minä ainakin huutelin anopin metsään kovasti positiivisia viestejä alkuun, mutta hänpä vastasi vain ja ainoastaan vittuilemalla. Jostain syystä en siis kelvannut arvon rouvalle.
Minkäs teet. Tänne nettipalstallehan siinä sitten päätyy ruikuttamaan. Että sori vaan hirveästi te, joilla menee hyvin appeloidenne kanssa. Tietä varmaan häiritsee hirveästi tämä meidän onnettomien höyryjen päästely.
No höh. Olen vilpittömästi pahoillani, jos olen aiheuttanut tuolla ensimmäisellä viestilläni jollekin pahaa mieltä. Ei minulla ole kaikki asiat hienosti itksellänikään, mutta appivanhemmat ovat asia, josta voin olla iloinen. Ja enhän minä heitä omista, aivan kun joku sen jo totesikin.
En väitä sitä, etteikö täällä saisi purkaa pahaa oloaan. Tottakai saa ja pitää. Täällä varmasti kohtalotovereita kuitenkin riittää. Halusin vain ajaa asiaa hyvien anoppienkin puolesta tällä keskustelulla, koska harvalla näyttää hyvä anoppi olevan. Ajattelin vaihtaa mielipiteitä heidän kanssaan, jotka ovat minulle kohtalotovereita. Anteeksi vielä, jos aiheutin jollekin pahaa mieltä ja kiukkua :( Ei ollut tarkoitus.
Jos sinulla on ongelmia ymmärtää, että toisilla ihmisillä on erilaisia vaikeuksia kuin sinulla itselläsi, niin sinun ei auta muu kuin pyrkiä opettelemaan muiden ymmärtämistä. Eihän se ketään auta, että präiskäytät jollekin palstalle typerän viestin omasta typeryydestäsi.
Kyllä kaikki normaaliälyiset tajuavat, että hyviäkin suhteita on. Ei sitä tarvitse erikseen painottaa ja kuuluttaa.
ihan hyvät appivanhemmat eikä heidän tarvitse tuoda asiaa mitenkään julki. Tällä palstalla olen nähnyt aivan uskomatonta kitinää ja rutinaa, ehkä kannattaisi myös vilkaista peiliin kriittisesti ennen kuin haukkuu appivanhempansa maanrakoon. Ei kaikkien ihmisten kanssa tarvitsekaan olla ylimpiä ystäviä, mutta aikuisten ihmisten pitää osata käyttäytyä.
Mielestäni täällä on ollut niin lapsellisia ja typeriä purkauksia, ettei hevin uskoisi täysi-ikäisen kirjoittamaksi. Olen myös nettimaailman ulkopuolella törmännyt nuoriin naisiin, jotka ovat haukkuneen appivanhempiaan estoitta, mutta näiden haukkujien olisi ollut syytä tarkastella omaa käytöstään ensin. Jos käyttäytyy kuin maailmanomistaja, ei voi odottaa vastapuoleltakaan mitään suurta kunnioitusta.
Sinulla taitaa olla ilmeisen vaikeaa jos joku ei saa kertoa mukavasta anopista ja apesta. Sä oot varmaan just perus pessimisti ja kateellinen. Huonoja asioita saa kuuluttaa mutta hyvistä asioista vaieta.
Kiitti sulle Viivi positiivisesta kirjeestä mukava lukea välillä positiivisia asioitakin.
jaa, miksei?? onpas todella tyhmää!!
Tottakai täällä saa myös kuuluttaa jos asiat on hyvin ja on hyvät suhteet appivanhempiin!
Ei aina tarvitse ruikuttaa että kaikki on päin mäntyä!!
Kuten sanoit: "Ei kaikkien ihmisten kanssa tarvitsekaan olla ylimpiä ystäviä, mutta aikuisten ihmisten pitää osata käyttäytyä."
Ei minulle ainakaan ole koskaan tullut mieleenikään, että minun tarvitsisi välttämättä saada anopista sydänystävä. Mutta hänelle on jostain syystä tullut mieleen, että hän voi vittuilla minulle ihan joka välissä. Miten on mahdollista, että minä, joka olen häntä 40 vuotta nuorempi, olen kypsempi kuin hän - kahdeksankymppinen?
Kerropa se.
Muuten, kyllä sitä voi ollakin ihan kateellinen jollekin, kun noin hyvä suhde on. Eihän siinä kateudessa mitään kummallista olisi...
Mutta aloittaja möläytti ettei hän voi ymmärtää, miksi täällä kirjoitellaan huonoista suhteista. No onpa todella ymmärtämätön eli typerä ihminen tuo viivi sitten jollei tuommoista tajua!
Jos haluaa lukea pelkästään positiivisia juttuja niin tuskinpa kantsii tulla nettiin selaamaan keskustelupalstoja. Paras pysytellä vaikkapa naistenlehtien hehkutusartikkelien parissa...
Ymmärsin mitä tarkoitit.. Joillakin varmasti onkin isojakin ongelmia appivanhempien kans, mut jotkut kyl marmattaa ihan turhistakin.
Itselleni onneksi siunaantui ihanan miehen mukana kullanarvoiset appivanhemmat, ja muistutan itseäni usein siitä että toisinkin olis voinu mennä, jotta muistaisin arvostaa sitä, että nyt minulla ei ole vain ihanat omat vanhemmat, vaan myös ihanat appivanhemmat.
He, kenellä on ongelmia appivanhempien kans, ymmärrän että jossakin täytyy saada purkaa paineita, ku eihän sille puolisollekaan saa koko ajan haukkua sen vanhempia... voimia ja jaksamista kaikille, ketkä kamppailee siinä elämäntilanteessa. mut muistakaa, riitaan tarvitaan aina kaksi osapuolta.
Kiva kirjoitus ja olen iloinen puolestasi. Yhdestä jutusta olen kuitenkin eri mieltä, eli tästä fraasista, että "Riitaan tarvitaan aina kaksi".
Olen sitä mieltä, että hyvään suhteeseen anopin tai ihan kenenkä kanssa vaan tarvitaan kaksi. Siis kaksi henkilöä, jotka kohtelevat toisiaan asiallisesti ja kunnioittavasti.
Mutta minkä tahansa suhteen - myös anoppi/miniä - pystyy pilaamaan yksinkin. Toinen osapuoli voi ihan yksin tärvätä suhteen, eikä siinä auta, vaikka toinen käyttäytyisi Ok.
Paljon on tietysti niitäkin tapauksia, jolloin molempien suhtautumisessa ja käyttäytymisessä on toivomisen varaa. Mutta ei suinkaan aina ole niin.
Näihin tarinoihin mahtuu paljon kipeitä tilanteita ja asioita.
kyl sanonut et "suhteen pilaamiseen" vaan "riitaan".......... en usko et kovin moni jaksaa riidellä kovin kauaa yksin, ellei toinen välitä.... siinä on huima ero.
Veit suorastaan sanat suustani.
Eli uskomuksesi on pielessä.
Mitäs ne anopistaan tykkäävät täällä roikkuisivat.
Oletkos koskaan käynyt vaikka terveyspalstalla?
Miten usein joku kehuu olevansa terve kuin pukki?
Ketä edes kiinnostaisi?
Moni etsii täältä vertaistukea ja neuvoja hankaliin asioihin
ja tämä on oiva paikka purkaa paineita
Eihän täällä muutenkaan kirjoittele kuin murto osa väestöstä ja usko pois,
jos tekisit gallupin kuuluisit ehdottomasti enemmistöön.
Eihän näihin "ihana anoppi" juttuihin voi edes muuta kommentoida kuin "onneksi olkoon!"
Minulla on myös loistavat välit appivanhempiin.
Anoppi varsinkin on aivan ihana ihminen ja molemmat ovat myös minulle tärkeitä!
He ovat nuorekkaita ja tykkään viettää myös aikaani heidän kanssaan. Olen onnekas, kun rakkaallani on niin ihanat vanhemmat.
Ja mielestäni se ei ole aina anopista kiinni minkälaiset välit appivanhempiin/anoppiin on. Se on myös ihan itsestä kiinni.
Nuorena on helppo syvällä rintaäänellä todeta näitä suuria totuuksia.
Kuitenkin ainakin osa meistä, jotka eivät tule anoppiensa kanssa toimeen, tulevat aivan erinomaisesti toimeen naapureiden, työkavereiden, asiakkaiden yms. henkilöiden kanssa.
On joskus vain todettava, että kun kemiat eivät kohtaa, niin on aivan turha pyristellä vastaan. Silloin on vain se yksi ainoa keino: pysyä mahdollisimman etäällä anopista. Lisäksi on hyväksi perhesuhteelle, ettei solvaa puolisonsa äitiä puolison kuullen ja pyrkii silti ylläpitämään jonkunlaiset välit myös lastenlasten ja anopin välillä.
Meillä kyllä valitettavasti on käynyt yrityksistäni huolimatta niin, että kun lapset ovat kasvaneet isommiksi, eivät ole enää halunneet käydä anopin luona, puolisonkin käynnit ovat kovasti harvenneet. Mutta varsinkin oman äidin jo kuoltua, olen vielä enemmän yrittänyt tukea puolison yhteydenpitoa äitinsä kanssa.
On luonnollista, että löytyy myös hyviä appivanhemmat suhteita, mutta harvoin löytyy sellaista ihmistä, jolla ei ole missään elämänsä vaiheessa ongelmia ihmissuhteissa...Tältä palstalta tällainen onnellinen sitten löytyi...
On tietysti totta, että suhteen alussa kaikki näyttää ihanalta ruusunpunaisten unelmien takaa. Kaikki ihmiset ovat ihania ja kaikkien kanssa tulee toimeen. Mutta myös niiden unelmien jälkeenkin ihmiset voivat olla ihania. Ja voi olla että tuleekin toimeen.
Ja on myös totta, kaikkien kanssa ei vaan kertakaikkiaan tule toimeen, mutta minä vaan satun tulemaan anoppini kanssa loistavasti toimeen ja hän on minulle täkeä ihminen.
Niin, ja olen pitänyt yhtä nykyisen kumppanini kanssa 10-vuotta ja anoppini on on ollut ihana ihminen koko sen ajan!
Minä ainakaan en voi sanoa, että toinen ihminen on ollut aivan ihana ihminen koko tuntemani ajan. Jokaisen teoista ja sanoista löytyy aina jotain parantamisen varaa, ja toinen ei voi aina olla hyvällä päällä.
Jos ihminen on aina aurinkoinen, puhuu aina hyviä sanoja, hän on kai ihana. En ole tällaista ihmistä vielä tavannut.
Eihän se olisikaan "normaalia" että joka päivä olisi hyvällä päällä. Satun vaan pitämään anopistani, myös silloinkin kun hän ei ole hyvällä päällä.
..ja tuskinpa siinä on mitään väärää!!??
Mun anoppi on ainakin aivan ihana ihminen. Muutaman kerran on ärsyttänyt, kun on tuputtanut neuvoja liian auliisti, mutta hyväähän anoppini vain tarkoittaa:) Appea ne tunne ja kuuleman perusteella en halua tunteakaan. Mutta anoppi on minulle melkein kuin toinen äiti:)