Mitähän voisi viedä?
Ollaan tavattu vasta jouluna ja muuten ihan pari kertaa lyhyesti. On ihan skarppi nainen tuo anoppi, liikunnallinen ja lukenut.
Ja hyvin läheiset välit ovat tässä äitillä ja pojalla:D
Itse en koskaan ollut läheinen oman äitini kanssa (välimme olivat loppuun saakka jos ei vihamieliset niin hyvin viileät) ja nyt olenkin aika pulassa, mitä voi viedä tai miten voi helpottaa anopin mahdollista vieraista johtuvaa taakkaa?
Ollaan tavattu vasta jouluna ja muuten ihan pari kertaa lyhyesti. On ihan skarppi nainen tuo anoppi, liikunnallinen ja lukenut.
Ja hyvin läheiset välit ovat tässä äitillä ja pojalla:D
Itse en koskaan ollut läheinen oman äitini kanssa (välimme olivat loppuun saakka jos ei vihamieliset niin hyvin viileät) ja nyt olenkin aika pulassa, mitä voi viedä tai miten voi helpottaa anopin mahdollista vieraista johtuvaa taakkaa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Me olemme seurustelleet 7 vuotta ja äitienpäiviä on tullut vietettyä suunnilleen yhtä monta molempien äitien luona. Itse en ole koskaan vienyt mitään erikoista anopille äitienpäivänä, mieheni on hoitanut sen asian (olen toki antanut lahjavinkkejä) :)
Milläs vierailua tai vieraista johtuvaa taakkaa voisi helpottaa, no esimerkiksi näillä asioilla?
- tuomalla omat lakanat ja kylpypyyhkeet, se on huomaavaista ja pienentää tietysti pesukuormaa
- tuomalla jotain syötävää, esimerkiksi itseleivottu leipä tai kakku jälkiruoaksi
- auttamalla pienissä kotiaskareissa: täyttämällä tiskikoneen, tarjoutumalla auttamaan ruoanlaitossa, viemällä roskapussin, käyttämällä mahdollista koiraa pihalla jne.
Näitä minä ainakin satunnaisena viikonloppuvierailijoiden emäntänä arvostan.
Mielestäni miniän tehtävä ei äitienpäivänä ole antaa lahjaa anopilleen, mutta tottakai lahjoja saa ja voi antaa muuten vaan. Vaikeaa suositella lahjaa tuntemattomalle ihmiselle, mutta joku näistä saattaisi kelvata:
- Kukka (esim. joku pihakukka näin kesän kynnyksellä)
- Ristikkolehti, jos sellaista harrastaa
- Kirja (esim. harrastuksiin liittyen)
- Viinipullo, konjakkipullo tai vastaava
- "Herkkukori", Stockan Herkusta saa vaikka mitä ihania erikoissäilykkeitä, keksejä, juustoja jne.
Toivottavasti keksit jotain :)
kukka/kukat ja kortti mieheltä miniältä on ihan kiva juttu, varsinkin jos kyseessä on vain samalla paikkakunnalla päiväkäynti. T.anoppi
Parempi minusta, että omat lapset hoitavat koko lahja asian. Itse olen tämän ainakin huomannut, sillä anoppihan voi inhota yli kaiken kukkia tai olla niille allerginen.
Mä en auta anoppia edes keittiössä.
Sekin on omien lasten asia, eritoten poikien äitienpäivänä, sillä moni miniöistäkin on silloin äiti.
varmistaa, onko anoppi allerginen kukille. Ja totta, että ei tarvitse anoppia huomioida, vaan se on pojan tehtävä. Itse tuntisin oloni kiusaantuneeksi, jos lähes ventovieras ihminen huomioisi minut äitienpäivänä. Eri asia on sitten, kun pojalla ja miniällä on lapsia, koska silloin anoppi on lastenlasten isoäiti. Olen edelleen sitä mieltä, että vaikka pelkkä korttikin riitäisi, pääasia että jotenkin muistaisi. Niin ja pojan tehtävähän se on.
Että on isoäiti.
Minusta se on yhä edelleen pojan tehtävä ja isompina lapsenlapset osaavat itse tehdä ne korttinsa.
Älä rupea ollenkaan viettämään anopinpäiviä.
Ei hän ole sinun äitisi. Koko traditio on kertakaikkiaan karannut käsistä. Jokaista äitiä pitäisi muistaa, omia ja vieraita. Entä kun olet itse äiti aikanaan? Sitten se vasta mellakkaa on, kun vietetään äitienpäiviä omissa oloissa ja anoppiloissa.
Monet perheet valittavat jouluravaamisia. Eikö se riitä, että jouluna istutaan suurin osa ajasta autossa ja kierretään sukua. Nyt vielä mennään tähän äitienpäivävillitykseen.
Älä aloita, kun kerran voit valita vielä.
Juuri tähän on menty.
Nuoret äidit saavat hirveän stressin, kun pitää pakata pienet lapset autoon ja vierailla molempien anoppien luona ja tietysti vielä auttaa molempia keittiössä hoitaen vielä pienet lapsensakin.
Ukot tietty istuvat katsomassa formulaa.
Samaa mieltä.
Olen sanonut miniöilleni ja pojilleni, että minut voi kyllä unohtaa muistamislistalta.
En tykkää että minua täytyisi tulla muistamaan kukkien ja lahjojen kera.
En ole todellakaan niin erikoinen ja kiva ihminen.
Pääasiassa olen juoruileva, kateellinen, laiskahko, vähemmän mukava ja kärttyisä eukko.
En tykkää, että minulle tullaan valehtelemaan että olisin jotenkin kiiteltävä ihminen.
En ole elämässäni tehnyt sen enempää kuin muutkaan, mieluummin ehkä vähemmän.
ei tarvii minun takia pakata lapsia,ei tarvii auttaa keittiössä.mutta jos tarvitte lasten hoitajaa olen yleensä kelvannut.nuoret äiditja isät miettikää joskus. minkä arvon opetatte omille lapsillenne.kunnioitus ja kiitos meille anopeille mulloin kuin äitienpäivänä.
Lastenhoitajaa..
Vihaan vaan näitä tekemällä tehtyjä kunnioituspäiviä.
Mä en kunnioita muuta kuin armotonta luontoa.
Ihmiset silmissäni ovat samanarvoisia ja kun yhteensuuntaan kumartaa niin toiseen.....
Mä en ole asiasta kiinnostunut yhtään. Omaa äitiä muistan mutta anoppi saa olla rauhassa. Muistakoon ukkoni äitiään jos muistaa..
Minä en asiasta enää stressaa kun en ole tekemisissä kun kemiat ei pelaa.
Ei muakaan yhtään innosta koko äitien päivä.
Se on samaa uusintaa kuin joka joulu tulee elokuva "ihmeellinen on elämä"
Käsikirjoitus menee näin:
Aamulla aikaisin kello soi,hörpätään kahvit,pakataan lapset autoon ja huristellaan mummolaan.
Autan äitiäni ruuanlaitossa ja pöydän kattamisessa.Miehet istuvat pihalla. Syödään ja suoritaan jäljet. Sitten istahdetaan hetki ja alkaa kahvinkeittorumba. Hörpätään kahvit ja syödään kakkua. Sitten onkin jo aika pakata auto ja huristella anoppilaan.Alkaa taas sama höösäys sen kahvin kanssa ja yleensä anoppi vetää herneen nenään kun en jaksa puolta kakkua syödä.Hetki istutaan kuuntelemassa anopin minä minä puhetta ja huristellaan kotiin.Lapsille iltapalaa ja rojahdan sänkyyn huokaisten. Taas on äitienpäivä vietetty...tulee isänpäivä ja joulu...
Poika ostaa äidilleen kukat , ja sinä voisit auttaa passauksessa jos katsot sen tarpeelliseksi.
Älä ala mielisteleen, olet pojan kumppani, omat lapset hoivatkoon, "jos siltä tuntuu".
Vieras olet vielä pitkään, joten matalaa profiilia suosittelen, tutuskelkaa rauhassa.