Unelmieni miehen kriteerit: Pitkä, harteikas, hersyävä huumorintaju, kohtelias, kiltti, villi, hyvällä tavalla hullu, pitää tyttärestäni, rakastaa minua ja haluaa minua, suht raitis ja olisi valmis avioliittoon kanssani....
No mä löysin tällaisen miehen. Pitkän hiljaiselon ja muutaman satunnaisen suhteen jälkeen. Se mies on kaikkea mitä olen koskaan halunnut. Olemme seurustelleet nyt noin 8 kuukautta ja tyttäreni sanoo häntä isäksi ja se ei häntä haittaa yhtään, vaan kohtelee häntä kuin omaa tytärtään.
Lähes lähes kolme vuotta sitten seurustelin miehen kanssa joka on narsisti. Se särki mun sydämeni niin monet kerrat ja piti kynnysmattonaan. Sai aina mut näyttämään syylliseltä jopa hänen pettämisiinsä, talloi itsetuntoni maan tasalle ja kuitenkin aina kun hän tarvitsi pönkitystä egoonsa, minä annoin sitä.
Minulta kesti yli kaksi vuotta päästä siitä yli. Se mies oli hirviö.
Nyt olen siis ollut tämän unelmieni miehen kanssa ja olen hyvin onnellinen , mutta.... miksi yhä ajattelen sitä narsisti miestä joka satutti mua henkisesti ja käytti hyväkseen?? Miksi lähes joka päivä nykyään ajattelen häntä ja mietin, että mitä sille kuuluu?? Tekisi mieli lähettää tekstiviesti tai jotain...
EI, en todellakaan kaipaa niitä aikoja takaisin hänen kanssaan. Minulla ei ole mitään romanttisia tunteita häntä kohtaan, mutta miksi se siis kaihertaa mielessäni?
Ole vähän salaa jopa toivonut, että hän ottaisi yhteyttä minuun, niin saisin kertoa, että nyt olen onnellinen ja että nyt minulla on mies joka arvostaa minua.
Haluaisin nauttia tilanteesta, jossa näytän hänelle, että voin paremmin ilman häntä ja että hän näkisi minut unelmieni miehen kanssa. Tää on niin sairasta. Miksi yhä olen katkera? Miksi vieläkin se narsistinen sika kummittelee mielessäni? Mä tuun hulluksi!!!
Rakastan todella nykyistäni, enkä tekisi mitään mikä satuttaisi häntä, mutta miten saan mielestäni exän?
Oli sekava kirjoitus, mutta tämä oli ainut paikka mihin pystyin sydäntäni purkamaan....
No mä löysin tällaisen miehen. Pitkän hiljaiselon ja muutaman satunnaisen suhteen jälkeen. Se mies on kaikkea mitä olen koskaan halunnut. Olemme seurustelleet nyt noin 8 kuukautta ja tyttäreni sanoo häntä isäksi ja se ei häntä haittaa yhtään, vaan kohtelee häntä kuin omaa tytärtään.
Lähes lähes kolme vuotta sitten seurustelin miehen kanssa joka on narsisti. Se särki mun sydämeni niin monet kerrat ja piti kynnysmattonaan. Sai aina mut näyttämään syylliseltä jopa hänen pettämisiinsä, talloi itsetuntoni maan tasalle ja kuitenkin aina kun hän tarvitsi pönkitystä egoonsa, minä annoin sitä.
Minulta kesti yli kaksi vuotta päästä siitä yli. Se mies oli hirviö.
Nyt olen siis ollut tämän unelmieni miehen kanssa ja olen hyvin onnellinen , mutta.... miksi yhä ajattelen sitä narsisti miestä joka satutti mua henkisesti ja käytti hyväkseen?? Miksi lähes joka päivä nykyään ajattelen häntä ja mietin, että mitä sille kuuluu?? Tekisi mieli lähettää tekstiviesti tai jotain...
EI, en todellakaan kaipaa niitä aikoja takaisin hänen kanssaan. Minulla ei ole mitään romanttisia tunteita häntä kohtaan, mutta miksi se siis kaihertaa mielessäni?
Ole vähän salaa jopa toivonut, että hän ottaisi yhteyttä minuun, niin saisin kertoa, että nyt olen onnellinen ja että nyt minulla on mies joka arvostaa minua.
Haluaisin nauttia tilanteesta, jossa näytän hänelle, että voin paremmin ilman häntä ja että hän näkisi minut unelmieni miehen kanssa. Tää on niin sairasta. Miksi yhä olen katkera? Miksi vieläkin se narsistinen sika kummittelee mielessäni? Mä tuun hulluksi!!!
Rakastan todella nykyistäni, enkä tekisi mitään mikä satuttaisi häntä, mutta miten saan mielestäni exän?
Oli sekava kirjoitus, mutta tämä oli ainut paikka mihin pystyin sydäntäni purkamaan....
Vastaukset 5
Vanhimmat
no tiedät itsekin, ihan niinkuin kirjoitit. haluaisit näyttää sille miehelle että sulla menee nyt hyvin ja olet upea rakastettava nainen.
mutta hej, kamoon, jos se miehesi on narsisti, niin eihän se niin toimisi että se vihdoin myöntäisi olleensa väärässä ja kituisi katumustaan. narsistit ei käyttäydy ja tunne niinkuin muut. varmasti hän omassa ylhäisyydessään päättelisi jotain aivan päätöntä että miehesi on homo tai muuta..=) ja sitä paitsi exälläsi on varmasti täysi kiire uuden uhrinsa kiduttamisessa. ole onnellinen että olet päässyt eroon exästä ja älä tee sitä virhettä että saisit hänet vielä kateellisena elämääsi takaisin..
Vapaaehtoinen yhteydenotto eksään kertoisi hänelle (narsistille) vain sen että "kato ei se oo päässy musta vielä yli... tahtoo mut takasin, yrittää vaan esittää...", toivomaasi vaikutusta sillä ei ole. Paras konsti saattaa sittenkin olla se vanhin, hanki nyrkkeilysäkki eksän kuvalla varustettuna ja mätä turpaan. Tyydytys on välitön.
Sama takana. Se mikä tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, voi ihan oikeasti olla totta, kylläkin. Vaan vieläkin tulee joskus sama hinku kuin ap:llakin, ei sille minkään voi. Onneksi se menee ohi.
***
Tulee vaan mieleen, että ei kai hälytyskellot soi päässäsi alitajuisesti.
Eli jos juttu tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se saattaa olla liian hyvää ollakseen totta.
nauti uudesta suhteestasi, mutta älä suinpäin tee mitään ratkaisevia siirtoja.
Kaiken ei tarvitse tapahtu äkkiä, teillä on loppuelämä aikaa.
Tahdot kostaa. Vittuilla, että löysinpäs paremman.
Minusta kuulostaa aika luonnolliselta, että haluaisit näyttää exällesi, kuinka hyvin sinulla nyt menee. Hänhän polki itsetuntosi maahan ja antoi sinun tuntea itsesi arvottomaksi. Nyt olet saanut kokea olevasi sittenkin arvokas ja haluat näyttää sen myös exällesi eli todistaa hänelle, että hän oli väärässä. En oikeastaan edes ymmärrä, miksi et saisi noin entisestäsi ajatella. Sehän vain todistaa sen, mitä itsekin jo tiedät eli että entisesi pääsi todella loukkaamaan sinua. Mutta me ihmisethän olemme usein herkillä silloin, kun haluamme muodostaa toiseen läheisen suhteen. Ja tällaisissa tilanteissa loukkaukset myös jättävät suuren haavan. Toki tuntuu varmasti ikävältä, että asia edelleen vaivaa, mutta haavojen paraneminen kestää kauan. Älä kiellä itseltäsi oikeutta katkeruuteen ja haluun näyttää entisellesi. Ei sinun oiokeasti tietenkään tarvitse mennä entisellesi mitään näyttämään, mutta mielessäsi saat tuntea juuri niin kuin tunnet. Kun nyt annat itsellesi luvan käydä myös katkeruuden ja vihan tunteet läpi, vähitellen pääset tilanteeseen, jossa exäsi ei enää hetkauta sinua lainkaan. Se vie aikaa, mutta aivan varmasti niin myös vähitellen tapahtuu. Jos taas kiellät itseltäsi oikeuden katkeruuteen ja vihaan, kiinnität jatkuvasti huomiota kyseisiin tunteisiin ja ne vaivaavat paljon paljon kauemmin. Toivon sinulle kaikkea hyvää elämässäsi ja uuden ihanan miehesi kanssa!