Onkohan muilla ollut vastaavaa tilannetta?Seurustelet miehen kanssa jolla on lapsi entisestä suhteesta vaikka yhteistä asumista ei ole ollut lapsen äidin kanssa.Nyt kun miehellä on uusi suhde ja on kihloissa niin entinen nainen haluaa antaa lapsen myös miehelle kasvatettavaksi.Koska ei pysty antamaan lapselle ehyttä perhe kuvaa.Missä mättää ja mihin on pyrkimys tällä käytöksellä?Osaisiko joku antaa vastauksia?
Onko järkee vai ei
sv65
11760
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
onko lapsen äiti yksin? ehkä hän todellakin kokee niin että miehen luona lapsella olisi "perhe"
Etkö hyväksy miehen lasta, vai mikä siinä mättää että lapsen kasvattaisikin isä? Miehillä on myös velvollisuus huolehtia jälkikasvustaan. Kai sen tiesit kun kihlauduit lapsellisen miehen kanssa.
Alkup.kirjoittaja ei tunne olevansa vielä valmis kasvattamaan lasta? Tai minusta ihan yhtä hyvä syy on se, ettei halua lasta lainkaan.
Tottakai isällä on velvollisuutensa, mutta jos lapsen äiti sen mukulan on alunperin halunnut itsellään pitää, niin miksi nyt alkaa heitellä sitä ympäriinsä kuin heittopussia?
Ymmärrän, jos äiti on esimerkiksi nisti tai holisti ja tajuaa itsekin, ettei pysty lapselle kotia antamaan.
Ei se lapsen tekeminen tarkoita, että omat mielipiteet, halut tai koko henkilökohtainen elämä loppuu sen syntyessä.
Ja eiköhän lapsikin ole onnellisin kun omat vanhemmatkin ovat onnellisia. Vaikka sitten erillään, ja lapsi toisen luona. Mitä se ehjä perhemalli sitten lasta "auttaa", koska jo pienikin lapsi kyllä tietää ketkä hänen omat vanhempansa ovat.
Voi isäkin toki lapsen kasvattaa, mutta koska kuvioissa on nyt neljäskin ihminen mukana, myös hänen ajatuksensa ja mielipiteensä tule huomioida.
perustein on aviliittolupaus tehty, jos ap ei hyväksy toisen lasta elämäänsä. Kyllä tuollainen mahdollisuus pitää huomioida aina lapsellisen miehen kanssa seurustellessaan. Lapsihan saattaa yhtäkkiä olla osa arkipäivää, esim. jos lapsen toiselle vanhemmalle sattuu jotain.
Ja mitä tulee siihen, että äiti on alunperin halunnut lapsen pitää. Eipä sylilasten kohdalla ole äideillä paljon vaihtoehtoja. Mutta lapsen kasvaessa, ei ole mitään estettä sille että kasvatusvastuu jaetaan eri tavalla kuin lapsen syntyessä.
Kyllä. Neljännenkin osapuolen ajatukset tulee huomioida, koska on jo lapsenkin etu ettei joutuisi elämään ihmisen kanssa joka ei nähtävästi häntä hyväksy. Vaikuttaa siltä että isä joutuu hankalaan valintatilanteeseen.
ettei elämässä kaikki aina mene niinkuin on omassa päässään suunniteltu.
Ja aika kevyin perustein on näemmä se lapsikin tehty kun ei edes sitä "ehjää perhemallia" (jota niin kovin peräänkuulutetaan) ole alunperinkään ollut olemassa.
Sitäpaitsi onko ap sanonut, ettei hyväksy toisen lasta? Kai nyt kuka tahansa joutuu hetken hiljaa miettimään kaikennäköisiä vaihtoehtoja ja elämänmuutoksia jos tuollaista yhtäkkiä ehdotetaan.
On se lapsen kasvatus kuitenkin sen verran sitovaa puuhaa.
minun mieheni joutuisi vastaavaan tilanteeseen, niin kyllä ensimmäinen ajatus olisi se että miten mies jaksaa... miten lapsi kestää muutoksen... miten ME yhdessä selviämme tilanteesta... eikä se että mitkä mahtavat olla äidin motiivit... "kylmältä" ja itsekkäältä tuntui ap:n avaus aiheesta... sääli miestä joka on vaikean paikan edessä
Jos ei riemusta kiljuen ala kasvattaa muitten lapsia mikäli näitä heille tarjotaan. Mitään kyselemättä, mitään kyseenalaistamatta.
Vaikka nainen seurustelee, on kihloissa, avioliitossa... Ei se tarkoita sitä että hänen oma tahtonsa olisi jotenkin pyyhitty olemattomiin. Jos olette sattuneet huomaamaan, kaikilla tässä maailmassa ei tosiaankaan ole puhtaat jauhot pussissa, ja vähin mitä itseään kohtaan voi tehdä, on ainakin miettiä asioita omalta kannaltaan ja kyseenalaistaa epäilyttävyydet.
Sitä paitsi lapsen muutto vanhemmalta toiselle on myös lapsen itsensä kannalta sen verran suuri asia, että pakkohan siitä on keskustella kaikkien osapuolten kanssa, myös selvittää äidin motiivit, jotka sinänsä saattavat olla aivan hyväksyttävätkin. Mutta jos syy on pelkkä "ehjä perhekuva" niin haistakoot home. Se ei ole mikään syy.
Edelleenkin jäi mietyttämään, että MIKSI SE LAPSI ON YLIPÄÄNSÄ TEHTY jos siitä ei vanhemmat halua huolehtia?
myös sitä, että miksi vastuuta lapsesta ei sitten ole jaettu tasapuolisemmin jo alussa...
äitihän tuossa taitaa olla "vähän väsynyt", kuten on tapana sanoa, kun on lapsen isälle antamassa...
kaksi ihmistä on tehnyt lapsen, kaksi ihmistä on myös vastuussa... jos äiti on jo kortensa kekoon kantanut... niin nyt on isän vuoro...
en ymmärrä, miksi äidin pitäisi kyseenalaistamatta kantaa koko vastuu, mutta isä voisi mietiskellä sopiiko vastuu nykyiseen elämäntilanteeseen...
tässä se taas nähdään... vanhempien pitäisi pysyä yhdessä... ei olisi tuollaisia ongelmia...
Yksi vaihtoehto olisi asettaa lisääntymistä harkitseville ihmisille soveltuvuus-, ja älykkyystestit kaikkine käyttäytymistä tutkivine kokeineen.
Luvanvaraisesti lapsen saisi katsokaas tehdä vasta kun siitä pystyy ja haluaa pitää huolta.
Säästyttäisiin kuulkaa monelta pahalta.
Ei tuntuis isukista pahalta kun ex-lehmän kanssa hetken mielijohteesta tehty mukula onkin pakko kasvattaa itse. Ei tuntuis äipästäkään pahalta kun lapsi joka tehtiin miehen pitämiseksi ei täyttänytkään toiveita eikä olekaan niin ihana hoitaa kuin unelmissa. Eikä tuntuisi miehen nyksästäkään pahalta kun ei tarttis pelätä että milloin se lehmä tulee sysäämään sen mukulan heidän ovelleen ja karkaa suljetulle.
On tämä paha paha maailma.
Soveltuvuustestit pakollisiksi!
Ei tuntuis äipästä pahalta kun ex-miehen kanssa hetken mielijohteesta tehty mukula onkin pakko kasvattaa itse. Ei tuntuis isistäkään pahalta kun lapsi joka tehtiin ex-vaimon pitämiseksi ei täyttänytkään toiveita eikä olekaan niin ihana hoitaa kuin unelmissa. Eikä tuntuisi naisen nyksästäkään pahalta kun ei tarttis pelätä että milloin se ex-mies tulee sysäämään sen mukulan heidän ovelleen ja karkaa suljetulle.
exä haluta miehen takaisin?