Pohjois-Korea pyrkii väkivaltaiseti kitkemään kristillisyyden maasta
Entiset pohjoiskorealaiset poliisin ja turvallisuusjoukkojen upseerit kertovat, että heille annettiin tehtäväksi tekeytyä kristityiksi ja soluttautua Pohjois-Korean maanalaisen seurakunnan tilaisuuksiin. Tätä kautta viranomaisten oli mahdollisuus tunnistaa kristittyjä, pidättää, vangita ja jopa teloittaa heitä.
Näiden entisten pohjoiskorealaisten upseerien mukaan Pohjois-Korean hallinto näkee uskonnon, ja erityisesti kristinuskon, suurimpana uhkana valtion turvallisuudelle. Etenkin Kiinan rajan tuntumassa on lisätty toimia uskonnon pysäyttämiseksi. Viranomaiset ovat menneet tässä niin pitkälle, että ovat järjestäneet tekaistuja rukouskokouksia, joilla houkuteltiin kristityiksi kääntyneitä pohjoiskorealaisia pakolaisia Kiinan puolelta. Pohjois-Korean agenteille on järjestetty jopa teologista koulutusta, jotta nämä voisivat helpommin soluttautua Kiinassa toimiviin seurakuntiin.
”Kun uskovaisia saadaan kiinni, ei järjestetä mitään esikuulusteluita”, sanoi yksi agenteista. ”Pidämme heitä hallituksen vastustajina. Kun heidät saadaan kiinni Pohjois-Koreassa, kansallisen turvallisuusviraston (NSA) upseerit piirittävät henkilön, hakkaavat ja potkivat häntä ennen kuulusteluja.”
Toinen agentti vahvisti, että ”tärkein kotiutuneelle pakolaiselle esitetty kysymys on ovatko he tavanneet eteläkorealaisia lähetystyöntekijöitä tai evankelistoja tai kohdanneet tai kokeneet uskonnollisia asioita. Mikäli he tunnustavat tavanneensa lähetystyöntekijöitä tai diakoneja … lähetetään heidät ilman lisäkysymyksiä NSA:lle ja he ovat yhtä kuin kuolleita.”
”Asiat, kuten uskonnollisen kirjallisuuden hallussapito, uskon jakaminen toisten kanssa tai saarnaaminen ovat kiellettyjä koska ne kaivavat maata Kim Jong II:n hallinnon alta. Ainoa, mitä tarvitsemme [pidättääksemme jonkun], on pala todistetta, kuten Raamattu jossa on henkilön nimi.”
Pohjois-Korean turvallisuuspalvelun tiedottajaa opastettiin etsimään ”henkilöitä, jotka olivat vaiti silmät kiinni, meditoiden, tai ihmisiä jotka normaalisti polttivat ja ryyppäsivät mutta lopettivat äkillisesti.” Nämä ihmiset olivat ”hallituksen vihollisia” ja heitä tuli turvallisuuspalvelun ohjeiden mukaan tarkkailla.
Eräs pohjoiskorealainen pakolainen kertoi, että kun hänelle sukua oleva henkilö saatiin kiinni Raamatun lahjoittamisesta toiselle, niin hänen koko perhe vietiin Vankila 22:een (rangaistusleiri). Heidät vietiin sinne uskonnollisina vakoilijoina.
Toisaalta ankara valtiollinen valvonta ja pakollinen uskollisuus valtion järjestelmää kohtaan ovat kääntyneet itseään vastaan ja aiheuttanut monille pettymisen virallista järjestelmää kohtaan. Yksi entisistä agenteista kertoi, että ”Syy sille, että Pohjois-Korean järjestelmä edelleen on olemassa, on ankara valvontajärjestelmä.”
http://ihmisoikeus.blogspot.com/
Entiset pohjoiskorealaiset poliisin ja turvallisuusjoukkojen upseerit kertovat, että heille annettiin tehtäväksi tekeytyä kristityiksi ja soluttautua Pohjois-Korean maanalaisen seurakunnan tilaisuuksiin. Tätä kautta viranomaisten oli mahdollisuus tunnistaa kristittyjä, pidättää, vangita ja jopa teloittaa heitä.
Näiden entisten pohjoiskorealaisten upseerien mukaan Pohjois-Korean hallinto näkee uskonnon, ja erityisesti kristinuskon, suurimpana uhkana valtion turvallisuudelle. Etenkin Kiinan rajan tuntumassa on lisätty toimia uskonnon pysäyttämiseksi. Viranomaiset ovat menneet tässä niin pitkälle, että ovat järjestäneet tekaistuja rukouskokouksia, joilla houkuteltiin kristityiksi kääntyneitä pohjoiskorealaisia pakolaisia Kiinan puolelta. Pohjois-Korean agenteille on järjestetty jopa teologista koulutusta, jotta nämä voisivat helpommin soluttautua Kiinassa toimiviin seurakuntiin.
”Kun uskovaisia saadaan kiinni, ei järjestetä mitään esikuulusteluita”, sanoi yksi agenteista. ”Pidämme heitä hallituksen vastustajina. Kun heidät saadaan kiinni Pohjois-Koreassa, kansallisen turvallisuusviraston (NSA) upseerit piirittävät henkilön, hakkaavat ja potkivat häntä ennen kuulusteluja.”
Toinen agentti vahvisti, että ”tärkein kotiutuneelle pakolaiselle esitetty kysymys on ovatko he tavanneet eteläkorealaisia lähetystyöntekijöitä tai evankelistoja tai kohdanneet tai kokeneet uskonnollisia asioita. Mikäli he tunnustavat tavanneensa lähetystyöntekijöitä tai diakoneja … lähetetään heidät ilman lisäkysymyksiä NSA:lle ja he ovat yhtä kuin kuolleita.”
”Asiat, kuten uskonnollisen kirjallisuuden hallussapito, uskon jakaminen toisten kanssa tai saarnaaminen ovat kiellettyjä koska ne kaivavat maata Kim Jong II:n hallinnon alta. Ainoa, mitä tarvitsemme [pidättääksemme jonkun], on pala todistetta, kuten Raamattu jossa on henkilön nimi.”
Pohjois-Korean turvallisuuspalvelun tiedottajaa opastettiin etsimään ”henkilöitä, jotka olivat vaiti silmät kiinni, meditoiden, tai ihmisiä jotka normaalisti polttivat ja ryyppäsivät mutta lopettivat äkillisesti.” Nämä ihmiset olivat ”hallituksen vihollisia” ja heitä tuli turvallisuuspalvelun ohjeiden mukaan tarkkailla.
Eräs pohjoiskorealainen pakolainen kertoi, että kun hänelle sukua oleva henkilö saatiin kiinni Raamatun lahjoittamisesta toiselle, niin hänen koko perhe vietiin Vankila 22:een (rangaistusleiri). Heidät vietiin sinne uskonnollisina vakoilijoina.
Toisaalta ankara valtiollinen valvonta ja pakollinen uskollisuus valtion järjestelmää kohtaan ovat kääntyneet itseään vastaan ja aiheuttanut monille pettymisen virallista järjestelmää kohtaan. Yksi entisistä agenteista kertoi, että ”Syy sille, että Pohjois-Korean järjestelmä edelleen on olemassa, on ankara valvontajärjestelmä.”
http://ihmisoikeus.blogspot.com/
Vastaukset 2
Vanhimmat
hallittaisi,jos ei kuri ja lait sekä kuolemantuomiot olisi voimassa.Maa olisi kaaoottisessa tilassa ja sieltä tulisi miljardi pakolaista eurooppaan meidän elätettäviksi....EI KIITOS.
ne Kristityt sinne Pohjois-Koreaan, vaikka se on siellä kiellettyä? Eikö jo lapsena jokaiselle opeteta, että ei saa tehdä jotain mitä säännöt kieltävät, muuten tulee piiskaa pyllylle.