seksitön suhde ja halujen kierre

roger

Olen onnellisessa parisuhteessa, jossa kaikki muu sujuu paitsi seksi. Olemme molemmat nuoria ja nautimme yhteisen tulevaisuuden suunnittelusta. Mutta kun vain nyt on niin, että nainen ei seksiä halua.

Joskus harvoin hän pitkän lämmittelyn jälkeen innostuu nauttimaan seksistä, ja olemaan mukana täysillä, mutta yleensä vastaus "lähentely-yrityksiin" on vain "ei tee mieli, ei jaksa, ei haluta"... Himokas ja kiimainen hän ei ole koskaan - joskus minun mieliksi yrittää esittää, mutta tiedän ettei se tule hänestä itsestään.

En tiedä mitä tehdä. Itse olen rakastava ja hyvä puoliso ja olen saanut kehuja lempeydestäni ja ymmärtäväisyydestäni. Tilanne on kuitenkin se, että olen myös hyvin seksuaalinen ihminen, ja tällä hetkellä tunnen huonoa omaatuntoa jo siitä, että ylipäänsä himoitsen ja joskus pornokuvia tai -elokuvia (salaa) katselen. Tyttöni ei seksinhalua ja puhdasta himoa koskaan ymmärrä.

Haluan pysyä suhteessa, jossa olemisesta nautin, mutta haluan tuntea itseni täydeksi myös seksuaaliseksi. Onko ainoa väistämätön tie joko erota tai sitten ajautua pettämiskierteeseen. Erota en halua ja lähinnä pelkään tuota jälkimmäistä.

Suhtautumiseni seksiin on itsellänikin muuttunut tyttöystäväni pidättyneisyyden takia. Haluni ovat valtavat ja silloin, kun harrastan/harrastamme seksiä himoitsen täysillä. Kuitenkin laukeaminen tuo mukanaan syyllisyyden peitteen. Olen jotenkin huonompi kuin puolisoni, likaisempi, kun haluan yhä lisää ja lisää. Jollain lailla se, että en seksiä tarpeeksi saa, tuo sen vain yhä useammin mieleeni. Voisikin puhua jo seksiaddiktiosta. Ristiriitaista puhetta mieheltä, joka lähes seksittömässä suhteessa elää.

Olemme jutelleet asiasta paljon, mutta puhuminen ei naisen haluja muuta. Seksi on yhä hänelle lähinnä pakko, jossa hän on vain mukana, jotta pitäisi minut tyytyväisenä. Mutta sitä hän ei tajua, että en kaipaa nautintoa, en laukeamista. Eniten nautin siitä, kun näen, että minä kiihotan jotakuta, minä saan hänelle hyvän olon, kiihkon, kiiman, hekuman. Haluan nähdä himon hänen silmissään ja sitten raukean, väsyneen hymyn.

Olen vaivihkaa alkanut pitää yhteyttä muutamiin naisiin internetin välityksellä. Olemme jutelleet lähinnä haluista ja seksistä, ja minusta tuntuu hyvältä kuulla että joku nainen OIKEASTI himoitsee. Tänään olen tapaamassa yhtä naista, todennäköisesti harrastamme seksiä. Tiedän, etten ikinä kertoisi tätä tyttöystävälleni, ja olen tehnyt kaikkeni, ettei hän mitenkään saa tietää. Välillä ajattelen, että seksi vieraiden naisten kanssa voisi parantaa omaa suhdettani. Kieroa.

Onko tämä alkua pettämisen kierteelle, yhä uusille ja uusille tapaamisille eri naisten kanssa? Mitä voisin tehdä suhteeni eteen? Olenko liian kiltti, kiihottuvatko naiset todella vain villeistä ja vaarallisista? Olenko minä uhri vai roisto?

166

47461

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • dermund

      Tyttöystäväsi varmaan pelkää jotain.

      • kokemusta on

        Ei tommosessa suhteessa kannata itteensä kiduttaa. Siistimpää olla semmosen muijan kanssa ketä kiinnostaa. Eikä eroa kannata pelätä, kerran se vaan kirpasee :)


    • Kiihkotar

      En ymmärrä, miten voit edes kuvitella RAKASTAVASI tyttöystävääsi kokonaan ja ehjästi, jos "rakkautenne ei koskaan saavuta täyttymystään". Olet masokisti ja nautit, kun hän kiusaa sinua. Suhteessanne on suuren onnettomuuden siemen.

      • roger

        En sanonut, että "rakkautemme ei saavuttaisi täyttymystään" niin kuin virheellisesti lainasit. Sanoin, että seksimme ei saavuta täyttymystään.

        Ensinnäkin mielestäni ihmiset eroavat tänä päivänä aivan liian helposti. Heti kun tulee mutkia matkaa tai säröjä tuulilasiin, niin ollaan laukkuja pakkaamassa. Ikään kuin poislähtö ja uusien kuvioiden etsiminen tekisi ihmeitä.

        Minä näen, että täydellistä suhdetta ei ole olemassa. On vain suhteita, joissa tietyt palaset loksahtavat paremmin ja toiset taas eivät. Jos ostan polkupyörän, jonka kumi vuotaa, niin en minä mene kauppaan palauttamaan koko pyörää, vaan paikkaan reiän tai hankin toisen kumin.

        En minä tiedä, miksi se on vaikeaa uskoa, että rakastan tyttöystävääni ja välitän hänestä suuresti, vaikka seksielämämme ei toimisikaan. Jos nyt vielä ajatusta vie pidemmälle, niin kuvitellaan tilanne, jossa avioparin mies on hulluna tennikseen. Vaihtaako hän puolisoa vain siksi, ettei vaimo ymmärrä urheilun päälle mitään. Tai onko tällaisessa suhteessa "suuri onnettomuuden siemen". Tai jos nainen rakastaa tulisesti ruuanlaittoa, mutta mies haluaa vain nakkeja ja muusia. Esittämälläsi logiikalla mies ei tällöin voi edes kuvitella rakastavansa naistansa, koska näin eri tavalla ajattelee ja toimii.

        Suuri onnettomuuden siemen on kaikissa suhteissa, joissa asioita ja ongelmia ei tiedosteta ja joissa toimitaan ennen ajattelua. Mutta jos lähtökohdat ovat niin kuin aiemmassa viestissä kuvasin ja sen hyvin tiedostan, niin en nää mitään ongelmaa siinä, että jatkaisin suhdettani hyvinkin onnellisesti.

        Se miten tulen toimeen oman seksuaalisuuteni ja halujeni kanssa on sitten eri asia.


    • hatsiih

      Insesti lapsuudessa tms? Raiskaus?

      Voi olla "luonnoltaankin" himoton. (???)

      Voi olla ihan totta lääketieteellinenkin syy. Esim. tietty hormonaaliset jutut tms.

      • roger

        Ei mitään insestiä tai raiskausta ole tapahtunut. Ehkä ihmisillä vain haluavat eri asioita. Hormonit tekevät kummia, toiset on nymfoja ja toisille riittää läheisyys ja turva.

        Mutta luin joskus tutkimuksesta, jonka mukaan naisilla, jotka ovat aloittaneet seksielämänsä hyvinkin nuorena esiintyy myöhemmin haluuttomuutta seksiin enemmän kuin muilla. Tutkimuksen mukaan tämä selittyi jollakin seksiin liittyvillä kielloilla ja peloilla. Tyttöystäväni tapauksessa tämä saattaisi kyllä pitää paikkansa, sillä seksin hän on aloittanut huomattavasti minua varhemmin.


      • pelladonna
        roger kirjoitti:

        Ei mitään insestiä tai raiskausta ole tapahtunut. Ehkä ihmisillä vain haluavat eri asioita. Hormonit tekevät kummia, toiset on nymfoja ja toisille riittää läheisyys ja turva.

        Mutta luin joskus tutkimuksesta, jonka mukaan naisilla, jotka ovat aloittaneet seksielämänsä hyvinkin nuorena esiintyy myöhemmin haluuttomuutta seksiin enemmän kuin muilla. Tutkimuksen mukaan tämä selittyi jollakin seksiin liittyvillä kielloilla ja peloilla. Tyttöystäväni tapauksessa tämä saattaisi kyllä pitää paikkansa, sillä seksin hän on aloittanut huomattavasti minua varhemmin.

        Olen just tehnyt yhteenvetoa ja päätynyt siihen, että varhain seksielämän aloittaneet ovat aktiivisempia, kiihkeämpiä myös myöhemmin elämässään kuin myöhään aloittaneet. Himo ja uteliasuus vie monet kokeilemaan jo ihan liian nuorina. Tietysti ne ensikokeilut saattaa olla tehty vastoin omaa halua, ympäristön painostuksesta ja se on eri juttu. Mutta tää tikanpoika puuhun-juttu olis mun mielestä toimiva vertaus tässäkin; ei sitä lintua sieltä alas saa myöhemminkään jos se siitä tykkää.


      • mrs X
        pelladonna kirjoitti:

        Olen just tehnyt yhteenvetoa ja päätynyt siihen, että varhain seksielämän aloittaneet ovat aktiivisempia, kiihkeämpiä myös myöhemmin elämässään kuin myöhään aloittaneet. Himo ja uteliasuus vie monet kokeilemaan jo ihan liian nuorina. Tietysti ne ensikokeilut saattaa olla tehty vastoin omaa halua, ympäristön painostuksesta ja se on eri juttu. Mutta tää tikanpoika puuhun-juttu olis mun mielestä toimiva vertaus tässäkin; ei sitä lintua sieltä alas saa myöhemminkään jos se siitä tykkää.

        käsitys ajaa nuoret (etenkin tytöt) entistä varhaisempiin seksikokemuksiin. Ei siis himo. Neitsyyden merkitys on heittänyt perskeikkaa eikä se todellakaan ole hyvä asia onnistuneen seksielämän kannalta.

        "Heti mulle kaikki tänne"-elämä korjaa satoaan: Mikäli on tottunut saamaan kaiken heti, jää nautinto huomattavasti pienenmmäksi kuin jos antaa itsensä palaa intohimon liekeissä vähän kauemmin ennenkuin aloittaa seksielämän.


      • pilleri

        Olen kuullut että e-pillereilläkin voisi olla seksiä latistava vaikutus.. ehkäiseehän se sitenkin ;)


      • tuhina
        pilleri kirjoitti:

        Olen kuullut että e-pillereilläkin voisi olla seksiä latistava vaikutus.. ehkäiseehän se sitenkin ;)

        mulla vaikutti juuri pillerit haluttomuuteen.. lääkäri käski lopettaa muiden syiden takia pillerit ja sitten jälkeenpäin huomasinkin että olen ihan normaali ett haluan seksiä samalla lailla kun muutkin.. silloin pillereiden aikaan en juuri koskaan jos halusin tein sen miellyttääkseni miestä.. siis pillerin vaihtoon tai sit joku toinen ehkäuisy keino kehiin..


    • nainen

      taikka voisiko hän mahdollisesti käydä vieraissa ja siksi ei kotona haluta?tää nyt oli vaan yks heitto...

    • M30

      Tuo oli kuin minun suustani! Siis aivan uskomattoman samankaltainen tilanne, minä olisin voinut olla tarinan kirjoittaja! Sillä erolla, etten ole ottanut vieraisiin naisiin yhteyttä, enkä kyllä toistaiseksi aio ottaakkaan. Mutta kieltämättä ajatus vakipanosta kiinnostaa..

      • Kiihkotar

        Miksi olet naisen kanssa, jolle sinä olet fyysisesti vastenmielinen? Miksi???


      • M30
        Kiihkotar kirjoitti:

        Miksi olet naisen kanssa, jolle sinä olet fyysisesti vastenmielinen? Miksi???

        Hmm..en ajatellutkaan asiaa tuolta kannalta? Olemme olleet yhdessä pian 10v, seksi on vähentynyt vasta 2 viime vuoden aikana. Aina ei siis ole ollut tällaista. Ehkäpä tosiaan naisen tunteet minua kohtaan ovat hiipuneet ja ajatus seksistä saa karvat pystyyn? Kiitoksia näkökulmasta!


      • väärässä?
        M30 kirjoitti:

        Hmm..en ajatellutkaan asiaa tuolta kannalta? Olemme olleet yhdessä pian 10v, seksi on vähentynyt vasta 2 viime vuoden aikana. Aina ei siis ole ollut tällaista. Ehkäpä tosiaan naisen tunteet minua kohtaan ovat hiipuneet ja ajatus seksistä saa karvat pystyyn? Kiitoksia näkökulmasta!

        ehkä naisellas on vaan joku vaihe menossa, ja voi olla muutoksia elämässä, työ, lapset? ite oon viis vuotta nuorempi ja omalla naisella on vaan joskus vaiheita ettei kiinnosta mut syy on yleensä ollut pillereissä, työssä tai lapsen suunntitelussa, uskon että naisllas on vaan joku "vaihe" menossa ja se on väliaikaista:)


    • Nainen minäkin..

      Sorry, mutta et tiedä mitään vielä onnellisesta parisuhteesta. "Oppia ikä kaikki"..
      Henkistä väkivaltaa puolisosi harrastaa. Avaa jo hyvä mies silmäsi!

      Kuinka tuollainen luonteeltaan kiltti ja toista noin paljon huomioonottava mies selviää uskottomuudestaan? Ei koskaan...

      Sanot suoraan puolisollesi, että nyt sitten jos hänellä ei halut muutu, niin menet vieraisiin. Silloin hän saa valita.
      Jos nuorena asia vaivaa, niin ikää myöten se vain lisääntyy..eroon suhteenne kaikesta päätellen johtaa ennemmin tai myöhemmin. Et voi muuttaa itsessässi luonnollisia halujasi ja viettejäsi. Kun ne joudut tukahduttamaan tarpeeksi pitkään, niin siitä ei voi seurata muuta kuin vain huonoa.

      • Biff

        Jos kaikki muut asiat sujuvat hyvin, niin mihin ihmeen tuhoon avioliitto on tuomittu? Mitä houraat? Se voi jatkua vuosikymmeniä ja loppua toisen kuolemaan.


      • Fibb
        Biff kirjoitti:

        Jos kaikki muut asiat sujuvat hyvin, niin mihin ihmeen tuhoon avioliitto on tuomittu? Mitä houraat? Se voi jatkua vuosikymmeniä ja loppua toisen kuolemaan.

        Niin. Miksi siitä limalutraamisesta on tehty niin tärkeä asia? Minua ei ainakaan enää se limalutraaminen kiinnosta (3 v ilman) kun lapset on jo tehty. On sitä muutakin mietittävää. Liian hikistä ähellystä ja kaikenlaista kieroilua: ei tänään, ei nyt, jne. No thanks.


      • Loppu
        Biff kirjoitti:

        Jos kaikki muut asiat sujuvat hyvin, niin mihin ihmeen tuhoon avioliitto on tuomittu? Mitä houraat? Se voi jatkua vuosikymmeniä ja loppua toisen kuolemaan.

        Jos toinen haluaa koko ajan jotain mitä toinen ei pysty tarjoamaan ja kun kyse on niin perustavaalaatua olevasta asiasta kuin seksi, niin jossain vaiheessa suhde todennäköisesti päättyy. Näkeehän sen tuosta aloituskirjoituksestakin, matkalla loppua kohti ollaan jo.


      • liian kauan odottanut

        kiitos kirjoituksesta se antoi uskoa elämään


      • Timer
        Loppu kirjoitti:

        Jos toinen haluaa koko ajan jotain mitä toinen ei pysty tarjoamaan ja kun kyse on niin perustavaalaatua olevasta asiasta kuin seksi, niin jossain vaiheessa suhde todennäköisesti päättyy. Näkeehän sen tuosta aloituskirjoituksestakin, matkalla loppua kohti ollaan jo.

        Yhdyn täysin edelliseen puhujaan. Vaikka asiaa kuinka kääntelis ja filosofioisi, asia ei muuksi muutu. Ihmiset kumartaa loppuenlopuksi perimmäisille tarpeilleen, eikä välttämäti tietosesti.
        Kyllähän yhteiselo voi vielä jatkua, mutta onko se enää kauaa parisuhde. Tunteet kylmenee nopeasti ja pian sitä ollaan kämppäkavereita. Sitä mikä jää jäljelle, en ikinä kutsuisi parisuhteeksi.

        Perusmalli kämppäkaveruudesta.....
        Pariskunta tulee omia aikojaan kotiin. Jälkimmäisena tullut sanoo jotain ensimmäisenä tulleelle. Kyselee onko tarvetta hakea jotain vielä. Mies menee sohvalle makaamaan. Nainen on siinä jossain hääräämässä. Jossain vaiheessa juodaan pullakahvit tai syödään. Syödessä keskustellaan jostain hyvin arkipäiväisestä tylsästä asiasta, josta voi pikkasen tulla väittelyä. Ruuan jälkeen kumpikin paneutuu omiin askareisiinsa, luultavasti TV:n ääressä. Keskustelut ovat kohtalaisen tylsiä lyhyitä tiedusteluita tai kommentointeja. Kunnes mennään yhtä tai eri aikaan nukkumaan, eikä aina edes toivoteta hyvää yötä.

        Fibb kuukkostaako tälläinen Kämppäkaveruun tutulta?

        Kaikki leikittelu, ilo, intohimo ja hellittely on poissa. Älkääkä sanoko, että kaikki loppuu aikanaan. Se ei nimittäin lopu, jos seksikään ei lopu. Seksi on rituaali joka pitää parisuhteen sielun hengissä. Halusitte tai ette.


      • Jaakko
        Timer kirjoitti:

        Yhdyn täysin edelliseen puhujaan. Vaikka asiaa kuinka kääntelis ja filosofioisi, asia ei muuksi muutu. Ihmiset kumartaa loppuenlopuksi perimmäisille tarpeilleen, eikä välttämäti tietosesti.
        Kyllähän yhteiselo voi vielä jatkua, mutta onko se enää kauaa parisuhde. Tunteet kylmenee nopeasti ja pian sitä ollaan kämppäkavereita. Sitä mikä jää jäljelle, en ikinä kutsuisi parisuhteeksi.

        Perusmalli kämppäkaveruudesta.....
        Pariskunta tulee omia aikojaan kotiin. Jälkimmäisena tullut sanoo jotain ensimmäisenä tulleelle. Kyselee onko tarvetta hakea jotain vielä. Mies menee sohvalle makaamaan. Nainen on siinä jossain hääräämässä. Jossain vaiheessa juodaan pullakahvit tai syödään. Syödessä keskustellaan jostain hyvin arkipäiväisestä tylsästä asiasta, josta voi pikkasen tulla väittelyä. Ruuan jälkeen kumpikin paneutuu omiin askareisiinsa, luultavasti TV:n ääressä. Keskustelut ovat kohtalaisen tylsiä lyhyitä tiedusteluita tai kommentointeja. Kunnes mennään yhtä tai eri aikaan nukkumaan, eikä aina edes toivoteta hyvää yötä.

        Fibb kuukkostaako tälläinen Kämppäkaveruun tutulta?

        Kaikki leikittelu, ilo, intohimo ja hellittely on poissa. Älkääkä sanoko, että kaikki loppuu aikanaan. Se ei nimittäin lopu, jos seksikään ei lopu. Seksi on rituaali joka pitää parisuhteen sielun hengissä. Halusitte tai ette.

        Kuvasit hyvin "perusmallin kämppäkaveruudesta". Meillä on nimittäin tuollaista. Siihen voisi enää lisätä, että kun saamme lapsen illalla nukkumaan, minä lähden iltakävelylle. Kun palaan kävelyltä, vaimoni onkin sitten jo mennyt nukkumaan omaan huoneeseensa.

        Menin naimisiin vaimoni kanssa, koska meillä menee muuten oikein hyvin. Jotenkin typerästi uskoin, että vaimoni suhtautuminen seksiin muuttuisi ajan kanssa. Niin ei käynyt, vaan ainoastaan selitykset jalostuivat. Vaimossani heräsi vuosien kuluessa pikku feministi, joka kertoo että seksiä ei tule harrastaa jos se ei täysin kiinnosta. Minusta tuli hänen silmissään ahdistelija ja painostaja. Ja niinpä meillä ei seksiä sitten ole. Tai on, tänä vuonna sitä on ollut kerran.

        Ei tämä ole parisuhteessa elävän ihmisen elämää. Mutta tästä ei enää lähdetäkään ihan noin vain. Lapsen takia.

        Näin kokemuksen syvällä rintaäänellä voin vain sanoa, että jos parisuhteesta puuttuu seksi, siitä puuttuu vähän liian paljon. Vaikka kaikki muut asiat olisivatkin kunnossa.


      • Timer
        Jaakko kirjoitti:

        Kuvasit hyvin "perusmallin kämppäkaveruudesta". Meillä on nimittäin tuollaista. Siihen voisi enää lisätä, että kun saamme lapsen illalla nukkumaan, minä lähden iltakävelylle. Kun palaan kävelyltä, vaimoni onkin sitten jo mennyt nukkumaan omaan huoneeseensa.

        Menin naimisiin vaimoni kanssa, koska meillä menee muuten oikein hyvin. Jotenkin typerästi uskoin, että vaimoni suhtautuminen seksiin muuttuisi ajan kanssa. Niin ei käynyt, vaan ainoastaan selitykset jalostuivat. Vaimossani heräsi vuosien kuluessa pikku feministi, joka kertoo että seksiä ei tule harrastaa jos se ei täysin kiinnosta. Minusta tuli hänen silmissään ahdistelija ja painostaja. Ja niinpä meillä ei seksiä sitten ole. Tai on, tänä vuonna sitä on ollut kerran.

        Ei tämä ole parisuhteessa elävän ihmisen elämää. Mutta tästä ei enää lähdetäkään ihan noin vain. Lapsen takia.

        Näin kokemuksen syvällä rintaäänellä voin vain sanoa, että jos parisuhteesta puuttuu seksi, siitä puuttuu vähän liian paljon. Vaikka kaikki muut asiat olisivatkin kunnossa.

        Niin karua kun se onkin myöntää, niin useimmiten naisen haluttomuus johtuu naiselle riittämättömästä seksistä. Joskun tosin syypää löytyy lääkityksestä tai jopa e-pillereistä.

        Miehille antaisin vinkiksi, sitten kun se seuraava harva kerta tulee, pitkän esileikin yms. lämmittelyn ja...ja... miten tämän nyt asiallisesti sanoisi, kun en muista sitä tieteellistä nimitystä. No. Selvällä suomenkielellä tarkoitan pillun nuolentaa. Sillä saa tuotettua voimakkaita orgasmeja suhteellisen helposti ja sitä on vaikea tehdä väärin, muuten kuin liian voimakkaasti hankaamalla. Suuveden käyttö piakkoi suorituksen jälkeen on suositeltavaa, koska siitä voi tulla vaarattomia, mutta ilkeitä rakkoja suuhun. Niitä tulee varmaan joskus suuvedestä huolimatta, mutta hyvän asian eteen pitää vähän kärsiä.

        Jos nainen on niin häveliäs, ettei sinne päästä, niin sitten pitää keksiä jotain muuta, tai ollaan lopullisesti kusessa.

        Täytyy lopettaa ennen kuin alan tehdä tätä ammatiksi...


      • Jaakko
        Timer kirjoitti:

        Niin karua kun se onkin myöntää, niin useimmiten naisen haluttomuus johtuu naiselle riittämättömästä seksistä. Joskun tosin syypää löytyy lääkityksestä tai jopa e-pillereistä.

        Miehille antaisin vinkiksi, sitten kun se seuraava harva kerta tulee, pitkän esileikin yms. lämmittelyn ja...ja... miten tämän nyt asiallisesti sanoisi, kun en muista sitä tieteellistä nimitystä. No. Selvällä suomenkielellä tarkoitan pillun nuolentaa. Sillä saa tuotettua voimakkaita orgasmeja suhteellisen helposti ja sitä on vaikea tehdä väärin, muuten kuin liian voimakkaasti hankaamalla. Suuveden käyttö piakkoi suorituksen jälkeen on suositeltavaa, koska siitä voi tulla vaarattomia, mutta ilkeitä rakkoja suuhun. Niitä tulee varmaan joskus suuvedestä huolimatta, mutta hyvän asian eteen pitää vähän kärsiä.

        Jos nainen on niin häveliäs, ettei sinne päästä, niin sitten pitää keksiä jotain muuta, tai ollaan lopullisesti kusessa.

        Täytyy lopettaa ennen kuin alan tehdä tätä ammatiksi...

        Ei ole meillä syy lääkityksessä, e-pillereissä eikä riittämättömässä seksissäkään. Ehdotit avuksi suuseksiä, mutta ei se käy vaimolle. Hyi hirvitys!

        Vaimo on ottanut seksiasiassa jotenkin uhrin osan. Minä ehdotan seksiä, vaimo ei siihen alistu. Niin, meillä on seksissä hyväksikäytön ja alistumisen merkitys. Jos vaimoni antaa minulle seksiä, hän ajattelee minun käyttävän häntä hyväksi. Niin siitä huolimatta, että pidän huolen että vaimoni saa orgasmin joka kerta.

        Ja se sama hyväksikäyttömerkitys tulee myös jo halauksissa. Jos halaan vaimoani, hän kuvittelee minun ajattelevan, että mahdollinen vastahalaus tarkoittaisi seksiin suostumista.

        Olen jopa ehdottanut vaimolleni, että tekisimme seksittömyyssopimuksen. Meillä olisi hyväilyä ja halauksia ja sopimuksen mukaan se ei johtaisi seksiin. Yritin saada sillä vähän lukkoja purettua. Mutta kun ei niin ei. Kämppiksinä elellään. Tilanteemme on täysin toivoton.


      • Joonatan
        Fibb kirjoitti:

        Niin. Miksi siitä limalutraamisesta on tehty niin tärkeä asia? Minua ei ainakaan enää se limalutraaminen kiinnosta (3 v ilman) kun lapset on jo tehty. On sitä muutakin mietittävää. Liian hikistä ähellystä ja kaikenlaista kieroilua: ei tänään, ei nyt, jne. No thanks.

        Kyllä seksin harrastaminen on ihmiselle perustarve. Ikävää, jos sinä suhtaudut mielestäni maailman hienoimpaan asiaan tuolla tavalla.


      • Joonatan
        Jaakko kirjoitti:

        Ei ole meillä syy lääkityksessä, e-pillereissä eikä riittämättömässä seksissäkään. Ehdotit avuksi suuseksiä, mutta ei se käy vaimolle. Hyi hirvitys!

        Vaimo on ottanut seksiasiassa jotenkin uhrin osan. Minä ehdotan seksiä, vaimo ei siihen alistu. Niin, meillä on seksissä hyväksikäytön ja alistumisen merkitys. Jos vaimoni antaa minulle seksiä, hän ajattelee minun käyttävän häntä hyväksi. Niin siitä huolimatta, että pidän huolen että vaimoni saa orgasmin joka kerta.

        Ja se sama hyväksikäyttömerkitys tulee myös jo halauksissa. Jos halaan vaimoani, hän kuvittelee minun ajattelevan, että mahdollinen vastahalaus tarkoittaisi seksiin suostumista.

        Olen jopa ehdottanut vaimolleni, että tekisimme seksittömyyssopimuksen. Meillä olisi hyväilyä ja halauksia ja sopimuksen mukaan se ei johtaisi seksiin. Yritin saada sillä vähän lukkoja purettua. Mutta kun ei niin ei. Kämppiksinä elellään. Tilanteemme on täysin toivoton.

        Ymmärrän, että yhteinen lapsi sitoo teitä toisiinne, mutta yritä muistaa, kenen elämää elät. Ei lapsenne siihen kuole, jos te eroatte, voin kertoa kokemuksen syvällä rintaäänellä. Minulla ei siis ole lapsia, mutta olen itse ns. erolapsi. Mielummin katselen vanhempiani onnellisina erikseen, kuin onnettomina saman katon alla yhdessä.

        Elämä on lyhyt, Jaakko. Yritä nauttia siitä täysin siemauksin ennen kuin on liian myöhäistä. Sitä paitsi kuka tietää, mitä vaimossasi tapahtuu, kun pistät hänelle kovan kovaa vasten ja sanot haluavasi eroa?


    • Nainen minäkin..

      Ja muista, että Sinä olet terve ja kunnossa, mutta puolisosi ei.
      Kiireesti hoitoon vain, koska jos "pettämisesi" hänelle tulee julki(nainen vaistoaa kyllä sen), niin hän ei siitä ehkä selviä koskaan. Pelkkä rakkaus ei sitten enää riitä.

      Kokonaisvaltaiseen rakkauteen parisuhteessa kuuluu myös ehdottomasti seksuaalielämä. Jos se puoli ei ole kunnossa, niin suhteesta on jo pohja pois. Siinä se "kantavin" kulmakivi on.

      • roger

        Kiitos vastauksestasi. Kyllä mä tiedän, ettei kaikki ole kunnossa tai että asiat voisi olla paremmin. Mutta se onkin vaikeampi juttu, että mitä sille pitäisi tehdä.

        Paras tilanne olisi, jos suhde voisi kehittyä seksuaalisempaan suuntaan, mitä on kyllä silloin tällöin nähtävissä ainakin hetkellisesti.

        Vaikeaa on myös se, kun ollaan juurruttu toisiimme ja tietyllä tavalla riippuvaisia. En halua lähteä särkemään koko tämän hetkistä elämää (joka on hyvin monelta osin kytköksissä parisuhteeseemme) vain sen takia, ettei sängyssä pelaa. Jos tähän suhteeseen ei panosta, niin mikä takaa sen, että edessä olisi parempia. Loppujen lopuksi käteen ei jää välttämättä muuta kuin rikkonaisia muistoja ja katumusta.

        Vaikeaa on. Parasta olisi saada suhde toimimaan ja tyttöystävän halut nousemaan. Asiasta keskusteleminenkin on vaikeaa, kun välillä tuntuu, että puhumisesta on vain harmia ja saa asian pyörimään päässä ja siten kadottamaan lopunkin fiiliksen.

        Parasta olisi joku lemmenloma kauas arjen rutiineista.


      • Rogerille
        roger kirjoitti:

        Kiitos vastauksestasi. Kyllä mä tiedän, ettei kaikki ole kunnossa tai että asiat voisi olla paremmin. Mutta se onkin vaikeampi juttu, että mitä sille pitäisi tehdä.

        Paras tilanne olisi, jos suhde voisi kehittyä seksuaalisempaan suuntaan, mitä on kyllä silloin tällöin nähtävissä ainakin hetkellisesti.

        Vaikeaa on myös se, kun ollaan juurruttu toisiimme ja tietyllä tavalla riippuvaisia. En halua lähteä särkemään koko tämän hetkistä elämää (joka on hyvin monelta osin kytköksissä parisuhteeseemme) vain sen takia, ettei sängyssä pelaa. Jos tähän suhteeseen ei panosta, niin mikä takaa sen, että edessä olisi parempia. Loppujen lopuksi käteen ei jää välttämättä muuta kuin rikkonaisia muistoja ja katumusta.

        Vaikeaa on. Parasta olisi saada suhde toimimaan ja tyttöystävän halut nousemaan. Asiasta keskusteleminenkin on vaikeaa, kun välillä tuntuu, että puhumisesta on vain harmia ja saa asian pyörimään päässä ja siten kadottamaan lopunkin fiiliksen.

        Parasta olisi joku lemmenloma kauas arjen rutiineista.

        Toivotan vain onnea, mutta tiedän, ettei se ole noin yksinkertaista. "Seksiloma" ennen parisuhdeterapiaa ei muuta mitään, vaan pahentaa tilannetta vain.

        Totuus on kuitenkin nyt se, että olet tyytymätön suhteeseenne(muutenhan et olisi tänne kirjoittanutkaan). Muista se, että seksuaalielämä kuuluu luonnollisena parisuhteeseen. Se ei saa olla armolahja tai armopala!

        Olette vasta rakentamassa parisuhdettanne! Entäs sitten, kun saatte lapsia?(jos pystytte saamaan niitä aikaan noilla harvoilla kerroillanne edes)
        Tunnettua on nimittäin niin, että kun lapset ovat ihan pieniä, niin seksuaalisuus parisuhteessa saattaa vähentyä, tosin vain ohimenevästi.

        Sinuna miettisin myös taitojasi rakastajana? Olisiko siellä parantamisen varaa? (syyt haluttomuuteen saattaa olla hyvinkin yksinkertaiset joskus)
        Opettele hyvä mies käyttämään myös sormiasi ja kieltäsi, kiihoittaaksesi naistasi. Monessa suhteessa pelkkä sisään, ulos jyystäminen tappaa erotiikan.
        Naiselle, määrätietoinen, kokenut ja hyvä rakastaja on enemmän kuin kullan arvoinen!


      • roger
        Rogerille kirjoitti:

        Toivotan vain onnea, mutta tiedän, ettei se ole noin yksinkertaista. "Seksiloma" ennen parisuhdeterapiaa ei muuta mitään, vaan pahentaa tilannetta vain.

        Totuus on kuitenkin nyt se, että olet tyytymätön suhteeseenne(muutenhan et olisi tänne kirjoittanutkaan). Muista se, että seksuaalielämä kuuluu luonnollisena parisuhteeseen. Se ei saa olla armolahja tai armopala!

        Olette vasta rakentamassa parisuhdettanne! Entäs sitten, kun saatte lapsia?(jos pystytte saamaan niitä aikaan noilla harvoilla kerroillanne edes)
        Tunnettua on nimittäin niin, että kun lapset ovat ihan pieniä, niin seksuaalisuus parisuhteessa saattaa vähentyä, tosin vain ohimenevästi.

        Sinuna miettisin myös taitojasi rakastajana? Olisiko siellä parantamisen varaa? (syyt haluttomuuteen saattaa olla hyvinkin yksinkertaiset joskus)
        Opettele hyvä mies käyttämään myös sormiasi ja kieltäsi, kiihoittaaksesi naistasi. Monessa suhteessa pelkkä sisään, ulos jyystäminen tappaa erotiikan.
        Naiselle, määrätietoinen, kokenut ja hyvä rakastaja on enemmän kuin kullan arvoinen!

        Tyytymätön mä olen, sitä en kiistä. Mutta olenko tarpeeksi tyytymätön, että suhdetta kannattaisi lopettaa?

        Mitä sitten tulee varsinaiseen seksiin, niin minä nimenomaan haluan tuottaa nautintoa tyttöystävälleni ja tehdä kaikkea, mikä hänestä hyvältä tuntuisi. Ja sormia ja kieltä tykkään käyttää myös. Lähinnä ongelma on se, että tyttöystäväni ei halua suuseksiä kuin erittäin harvoin. Hänestä se on jotenkin "likaista", pahaa.

        Muutenkin tuntuu siltä, että seksi voi tulla kysymykseen vain viisi sekuntia huolellisen suihkun ja peseytymisen jälkeen. Tällöinkin joku asia voi kuitenkin olla jo pilalla. Minä en sisään ulos -jyystämisestä välitä. Käsin hyväily ja suuseksi on minusta usein paljon kiihottavampaa. Etenkin suuseksi, mutta sekin on tänä päivänä suhteessamme poissuljettu. Mielelläni käyttäisin kieltäni vaikka joka päivä, mutta kun ei niin ei.

        Ja kyllä mä tiedän, ettei helppoja ratkaisuja ole ja todennäköisesti saisin toimivan seksisuhteen aikaiseksi helpommin eroamalla ja aloittamalla uuden suhteen. Mutta kun minä nyt vain sitä halua. Lähinnä halusin kuulla muitten mielipiteitä juuri sen suhteen, että onko suhteen tällainen muuttaminen mahdollista, vai onko ero väistämätön.

        Ehkä olen naiivi ja huomaan sen jälkeenpäin, ehkä kaikki muuttuu paremmaksi. Mutta vielä en ole mielestäni siinä pisteessä, jossa kaikki olisi tehty.


      • Nainen minäkin..(edell.myös...
        roger kirjoitti:

        Tyytymätön mä olen, sitä en kiistä. Mutta olenko tarpeeksi tyytymätön, että suhdetta kannattaisi lopettaa?

        Mitä sitten tulee varsinaiseen seksiin, niin minä nimenomaan haluan tuottaa nautintoa tyttöystävälleni ja tehdä kaikkea, mikä hänestä hyvältä tuntuisi. Ja sormia ja kieltä tykkään käyttää myös. Lähinnä ongelma on se, että tyttöystäväni ei halua suuseksiä kuin erittäin harvoin. Hänestä se on jotenkin "likaista", pahaa.

        Muutenkin tuntuu siltä, että seksi voi tulla kysymykseen vain viisi sekuntia huolellisen suihkun ja peseytymisen jälkeen. Tällöinkin joku asia voi kuitenkin olla jo pilalla. Minä en sisään ulos -jyystämisestä välitä. Käsin hyväily ja suuseksi on minusta usein paljon kiihottavampaa. Etenkin suuseksi, mutta sekin on tänä päivänä suhteessamme poissuljettu. Mielelläni käyttäisin kieltäni vaikka joka päivä, mutta kun ei niin ei.

        Ja kyllä mä tiedän, ettei helppoja ratkaisuja ole ja todennäköisesti saisin toimivan seksisuhteen aikaiseksi helpommin eroamalla ja aloittamalla uuden suhteen. Mutta kun minä nyt vain sitä halua. Lähinnä halusin kuulla muitten mielipiteitä juuri sen suhteen, että onko suhteen tällainen muuttaminen mahdollista, vai onko ero väistämätön.

        Ehkä olen naiivi ja huomaan sen jälkeenpäin, ehkä kaikki muuttuu paremmaksi. Mutta vielä en ole mielestäni siinä pisteessä, jossa kaikki olisi tehty.

        Niinpä!
        Sitten en osaa enempää neuvoa. Omalta kohdaltani voin sanoa, että lähdin pois seksittömästä liitosta. Odotin muutosta, sekä yritin kaikkeni 9kk. Viivyin vielä sen jälkeen kulississa muutaman vuoden. Se riitti! Ei kukaan voi loputtomiin yrittää, yksin varsinkaan.


    • sinkkunainen
    • Nalle

      Ymmärrän tilannettasi hieman mutta en sitä, mitä olet tekemässä. Hyvää ja toimivaa parisuhdetta, hyvää, fiksua, alkoholitonta ja savutonta, uskollista naista jotkut etsivät koko elämänsä ajan. Oletko sinä löytänyt hänet ja meinaat heittää kaiken menemään koska et saa seksiä tarpeeksi?

      Miksi asia pitää ajatella niin, että seksi on miehille paljon tärkeämpää, miehen pitää saada, ym? Miksi ei ajatella niin että mennään naisten tahdissa, otetaan naiset huomioon?

      Kuka määrittää mikä on normaalia. Kerran viikossa, kerran kuukaudessa? Se jos luet netistä jonkun kertovan miten joka päivä tuupataan olan takaa ei tarkoita sitä, että kannattaa purra hammasta ja halveksua omaa naista, hän kun ei halua yhtä usein.

      Toivottavasti viestini ei tule liian myöhään: Älä hyvä mies petä. Ei se seksi ole kaikki kaikessa. Kaikkea ei voi saada. Kannattaa myös muistaa se, ettei yliaktiivinen nainen ole mukava, entä jos joudut onnettomuuteen / toiselle paikkakunnalle töihin tms., joka estää sen päivittäisen seksin.

      Elämässä pitää olla myös muuta sisältöä, itse nautin musiikin kuuntelemisesta, elokuvien katselusta, tietokoneella sähläämisestä ja pelaamisesta, ym. Avovaimo on totta kai tärkeintä elämässäni, mutta kaikki ei pidä pyöriä hänessä & hänen haarojenvälissä kaiken aikaa.

      Pettäminen ei todellakaan ole ratkaisu. Jos koet saavasi seksiä liian vähän kokeile vaihteeksi katsoa peiliin. Ei millään pahalla mutta jotkut haluaa kerran päivässä, jotkut kerran viikossa, jotkut kerran kuukaudessa. Se on vain hyväksyttävä.

      Terveisin mies, joka ei pettäisi avovaimoaan mistään hinnasta, ja kyllä, pidän seksistä mutta en pidä sitä maailman tärkeimpänä juttuna.

      • Cat

        On aivan uskomatonta, että nykyaikana on vielä ihmisiä, jotka ajattelevat samoin kuin sinä, ja olet vielä mies!!!! Olen itse nainen ja elän vakituisessa parisuhteessa,ja olen kanssasi täysin samaa mieltä. Seksi on ihanaa, mutta ei tärkeintä maailmassa. Elämä on kompromisseja, kaikkea ei voi saada. Suhteen alkuhuuma on katoavaista, mutta tilalle astuu syvä rakkaus ja ystävyys kumppanin kanssa.


      • Nainen

        Olen aivan samaa mieltä kanssasi:)Kypsää puhetta. Kumpa sinunlaisia miehiä olisi enemmän!

        On ahdistavaa olla liitossa, jossa seksi on tärkeintä tai ainakin hyvin vahvasti mukana...meillä se on jo hieman laantunut iän myötä, mutta aina pitäisi olla halukas ja jalat leväällään. Kauhukokemuksena muistelen, kun pari viikkoa synnytyksen jälkeenkin mieheni piti saada seksiä!

        Mieheni on kyllä kunnon mies, hyvä isä, mutta meidän halumme eivät mene ihan yksiin...kokeiltu on sitäkin, että "annan" silloin, kuin hän haluaa ja se tahti vain kiihtyi, mitä enemmän annoin, sitä enemmän hän innostui :I No, eihän sellainen onnistu pitemmän päälle, kun ei voi vetää edes henkeä, ja toinen on taas kimpussa! Okei, voisihan olla toisinkin päin - ei sekään olisi mukavaa, ettei ole haluttava ym.

        Kävipä hän sitten vieraissakin, kun luuli etten enää rakasta! Kriisihän siitä tuli, eikä paljon helpottanut, vieläkin tuntuu pahalta ja mustasukkaisuus nostaa toisinaan päätään, synkkänä epäilyksenä toisen uskollisuudesta.

        Yhdessä ollaan yhä, hyvässä ja pahassa. Ehkäpä halumme kohtaavat sitten jossain vaiheessa ja saavutamme tasapainon seksielämässämme. Ehkä joskus riittää, kun voi olla vain sylissä ja lähellä ilman aktia ja ilman huonoa omaa tuntoa. Ehkä minäkin voin tehdä sitten sen aloitteen.

        Juu, kyllä seksiä pitää olla, mutta sen pitäisi olla molempien ehdoilla. Kerran viikossa, kerran kuukaudessa tai satunnaisesti; pääasia, että molemmat olisivat tyytyväisiä - edes joskus!

        Kyllä seksielämä on sitten vaikeaa ;)


      • Tuomas

        Ymmärrän hyvin ketju aloittajaa, sattumoisin siitä syystä, että itse elän seksittömässä liitossa.

        Nallelle ja hänen kanssaan samaa mieltä olevalle haluaisin huomauttaa, ettei kyse ole niinkään siitä, mikä määrä seksiä on "oikea", vaan siitä, että sitä seksiä haluaa enemmän kuin saa. Omaa halua on aika vaikea "kääntää pois päältä".

        Ja keskustelu siitä, onko seksi tärkeintä parisuhteessa on mielestäni täysin irrelevanttia. Seksi on parisuhteelle elintärkeää, jos seksi ei toimi, ei toimi parisuhdekaan, aivan kuten on luottamuksen, kunnioituksen jne. kohdalla. Ko. asioiden tärkeysjärjestykseen asettaminen on sama kuin ryhtyisi pohtimaan mikä on hengissä selviämisen kannalta tärkeintä, juoma, ruoka vai ilma. Jos jotain ilman jää, henki lähtee, sai muita kuinka paljon tahansa.

        Siinä olen Nallen kanssa samaa mieltä, että pettäminen kannattaa unohtaa. Se on epärehellisyyttä pahimmillaan paitsi puoliskoasi ja parisuhdettasi myös itseäsi kohtaan.

        Tsemiä Rogerille!


      • C.S

        Sinä puhut asiaa! (Ja vielä että se tulee MIEHEN suusta!!!!) Arvostan Sinua ja asennettasi. Pidä toi:)


      • mies myös

        Oli fiksua tekstiä, kerrankin!


      • roger

        Vaikka saatoin viestissäni tuoda esiin seksin määrällisen puuttumisen, niin lähinnä kaipaan sen laadun paranemista. Pointti ei ole siinä, että seksiä olisi liian vähän. Minulle voisi hyvinkin riittää kerran pari kuussa, jos laatu olisi kohdallaan. Ja jos nyt ajatellaan vain kylmästi orgasmin saavuttamista, niin enhän minä siihen naista tarvi.

        Mutta ongelma on siinä, että minä haluan tuntea tunteita, joita en tällä hetkellä saata tuntea. Minä kaipaan sellaista läheisyyttä, jota vain seksin kautta voi tuntea. Haluan tuntea olevani haluttu ja tuottaa nautintoa niin itselleni kuin naiselle.

        Enkä minä ajattele, että seksi olisi miehille paljon tärkeämpää kuin naisille, en haasta naisia sukupuolena aktiivisempaan seksielämään. Lähinnä vain ihmettelen, miksei seksi ole puolisolleni yhtä tärkeää kuin minulle. Enkä tunne häntä kohtaan halveksuntaa, vaan syvää lämpöä ja välittämistä.

        Ja jos tilanne on nyt se, että tyttöystäväni ei seksistä välitä ja vain ahdistuu minun lähentely-yrityksistäni, niin eikö se periaatteessa olisi tyttöystäväni kannalta parempi asia, että minä kävisin vieraissa ja sitä kautta olisin kenties rennompi ja vähemmän päällekäyvä kotona? Tämä nyt oli kärjistys, mutta jotain perää kuitenkin.

        Ja sisältöä elämässäni kyllä on. Nautin ihan tavallisista asioista enkä mielestäni seksissäkään himoitse kuuta taivaalta. En etsi nymfomaaninaista joka ruoska kädessä piiskaa minut seitsemänteen taivaaseen, vaan haluaisin kokea tavallista, lämmintä, himokastakin seksiä tavallisen naisen kanssa.

        Eikä seksi ole maailman tärkein asia kuten ei mikään yksittäinen asia maailmassa. Mutta kovasti ihmisillä kuitenkin tuntuu mielihaluja eri suuntiin olevan ja välttämättä niiden tukahduttamisella ei kovin hyviä seurauksia ole. Oli sitten kysymys työstä, harrastuksista tai sitten tässä tapauksessa seksistä.


      • uudessa suhteessa
        Tuomas kirjoitti:

        Ymmärrän hyvin ketju aloittajaa, sattumoisin siitä syystä, että itse elän seksittömässä liitossa.

        Nallelle ja hänen kanssaan samaa mieltä olevalle haluaisin huomauttaa, ettei kyse ole niinkään siitä, mikä määrä seksiä on "oikea", vaan siitä, että sitä seksiä haluaa enemmän kuin saa. Omaa halua on aika vaikea "kääntää pois päältä".

        Ja keskustelu siitä, onko seksi tärkeintä parisuhteessa on mielestäni täysin irrelevanttia. Seksi on parisuhteelle elintärkeää, jos seksi ei toimi, ei toimi parisuhdekaan, aivan kuten on luottamuksen, kunnioituksen jne. kohdalla. Ko. asioiden tärkeysjärjestykseen asettaminen on sama kuin ryhtyisi pohtimaan mikä on hengissä selviämisen kannalta tärkeintä, juoma, ruoka vai ilma. Jos jotain ilman jää, henki lähtee, sai muita kuinka paljon tahansa.

        Siinä olen Nallen kanssa samaa mieltä, että pettäminen kannattaa unohtaa. Se on epärehellisyyttä pahimmillaan paitsi puoliskoasi ja parisuhdettasi myös itseäsi kohtaan.

        Tsemiä Rogerille!

        Seksi ei suinkaan saa olla suhteessa tärkeintä, mutta väitän että jos ei ole seksielämäänsä tyytyväinen, niin se varmasti näkyy jossain suhteessa tai suhteen ulkopuolella, esim. työelämässä.

        Jos seksitön suhde on molemmille ok, niin eihän asiassa ole mitään, mutta jos molemmat eivät ole siihen tyytyväisiä, niin asialle pitäisi tehdä jotain. Maailma on täynnä ihania ihmisiä ja jokainen löytää varmasti sen oikean. Enkä tarkoita että jatkuvasti pitäisi vaihdella.. ensin pitää tietää mitä tahtoo, ennenkuin vaihtamaankaan lähtee.


      • uudessa suhteessa
        roger kirjoitti:

        Vaikka saatoin viestissäni tuoda esiin seksin määrällisen puuttumisen, niin lähinnä kaipaan sen laadun paranemista. Pointti ei ole siinä, että seksiä olisi liian vähän. Minulle voisi hyvinkin riittää kerran pari kuussa, jos laatu olisi kohdallaan. Ja jos nyt ajatellaan vain kylmästi orgasmin saavuttamista, niin enhän minä siihen naista tarvi.

        Mutta ongelma on siinä, että minä haluan tuntea tunteita, joita en tällä hetkellä saata tuntea. Minä kaipaan sellaista läheisyyttä, jota vain seksin kautta voi tuntea. Haluan tuntea olevani haluttu ja tuottaa nautintoa niin itselleni kuin naiselle.

        Enkä minä ajattele, että seksi olisi miehille paljon tärkeämpää kuin naisille, en haasta naisia sukupuolena aktiivisempaan seksielämään. Lähinnä vain ihmettelen, miksei seksi ole puolisolleni yhtä tärkeää kuin minulle. Enkä tunne häntä kohtaan halveksuntaa, vaan syvää lämpöä ja välittämistä.

        Ja jos tilanne on nyt se, että tyttöystäväni ei seksistä välitä ja vain ahdistuu minun lähentely-yrityksistäni, niin eikö se periaatteessa olisi tyttöystäväni kannalta parempi asia, että minä kävisin vieraissa ja sitä kautta olisin kenties rennompi ja vähemmän päällekäyvä kotona? Tämä nyt oli kärjistys, mutta jotain perää kuitenkin.

        Ja sisältöä elämässäni kyllä on. Nautin ihan tavallisista asioista enkä mielestäni seksissäkään himoitse kuuta taivaalta. En etsi nymfomaaninaista joka ruoska kädessä piiskaa minut seitsemänteen taivaaseen, vaan haluaisin kokea tavallista, lämmintä, himokastakin seksiä tavallisen naisen kanssa.

        Eikä seksi ole maailman tärkein asia kuten ei mikään yksittäinen asia maailmassa. Mutta kovasti ihmisillä kuitenkin tuntuu mielihaluja eri suuntiin olevan ja välttämättä niiden tukahduttamisella ei kovin hyviä seurauksia ole. Oli sitten kysymys työstä, harrastuksista tai sitten tässä tapauksessa seksistä.

        Turhaanpa noihin kaikkiin alan kommentoimaan, vaan kiteytän asian tähän:

        Moni kertomasi asia kuten naisen ahdistuminen sinun lähestymisyrityksistä, saa mieleen asioita, joista olen itsekin aikanaan kärsinyt ja nykyisellä kokemuksellani sanon että kun olet asiaa noinkin paljon kelannut, niin tiedät varmasti itsekin että ero on se oikea tie.

        Kuten tästäkin viestiketjusta voit lukea, niin puolisollesi löytyy myös sellainen kumppani, joka ei seksiä kaipaa ja hänkin olisi silloin onnellisempi.


      • tosimies

        No, ei sentään..mutta tällaisessa viestiketjussa on vaikea tulla huomatuksi.

        Oot ilmeisesti onnellisessa asemassa kun haluat vain sen verran kuin avokkisi on valmis antamaan.. mutta ihmisellä on täysi oikeus olla tyytymätön jos jokin hänelle tärkeä osa jää puuttumaan. Eräs ystäväni laittoi naisen kiertoon niinkin mitättömän kuuloisesta asiasta kuin musiikkimaku. Mutta hänellepä musiikki onkin koko elämä.
        Itse olin lähes viisi vuotta suhteessa naiseen joka koki suihinoton vastenmielisenä vaikka muuten olikin mitä täydellisin puoliso. Yritin epätoivoisesti keskustella pakkomielteestäni ja jopa yrittää muuttaa itseäni jotta voisin olla ilman tuota MINULLE perustarvetta. Mutta mönkään meni ja nainen vaihtui.
        Ihmiset on erilaisia..sullakin on varmasti jokin juttu jota ilman et voisi elää, onneksesi tyttösi ei ilmeisesti ole sen esteenä

        Alkuperäiselle kirjoittajalle..käy pettämässä ja ellei vieläkään suhde parane niin nainen kiertoon. Kuulostaa ehkä julmalta, mutta ei itseään kannata loputtomiin kiduttaa


    • Kohtalo toveri

      Doing that

    • Mikko

      Voi hitto! Meinasin tippua tuolilta kun luin sun kirjoituksia. Mä luulin että olen ollut yksin saman pulman kanssa. Ole onnellinen ettet ole kuin minä. Mä aloin luulla että se pettää mut ja nyt olen aivan sairaan mustasukkainen. Ei vaimoa mua petä. Kolme kertaa tapeltiin asiasta. Halusi keskustella mutta vaimo ei. Vihdoin ja viimein hän avautui ja sanoi että ex-miesystävä oli "pakottanut" hänet aina seksiin. Oli hän aina joskus antanut mutta silloinkin vastahakoisesti. Hänet vaimo jätti kuin nalli kalliolle.

      Alussa en niin paljon "anellut" mutta vuosi sitten aloin sitä tehdä. Ja kun vaimo antoi periksi hän ei muuta halunnut kuin että mä tulen nopeasti. Olen kuin sinä. Naiselle mielihyvän tuottaminen on parempaa kuin itse orgasmi. Kauan siinä ei mene naisen tulemiseen.

      Alussa kaikki toimi hyvin mutta nyt lapsen myötä seksi väheni. Ennen kuin "vihjaili" päivän mittaan että niin ja näin niin se oli oikea peto sängyssä. Nyt tulee sellaista tekstiä vastauksesi että huh,huh. Rakastan vaimoani täysin mutta ajatus seksittömästä elämästä ei pahemmin kiinnosta. En halua erota. Haluan että vaimoa todella avautuisi minulle ja kertoisi mitä muuta edellinen suhde jätti jälkeensä. Mutta kun hän avautuu vasta kunnon riitelyn jälkeen ja en halua riidellä, haluan keskustella asiasta.

      "Nalle"llakin oli myös hyvät pointit mutta mulle seksi ja naisen tyydyttäminen pakkomielle. Mustasukkaisuus ja pettmisen mahdollisuus vie multa kohta terveyden. Rakkauden ja lapsen takia en voisi kuvitella rakastua uuteen naiseen. Jos tilaisuus tulee en tiedä mitä teen. Muuten suhteessamme kaikki on toiminut hyvin. Ollaan kiinnostuneita samoista asioista jne. Nyt vain seksittömyys on pilannut melkein senkin. Ei muuta kuin tsemppiä sulle Roger ja toivotaan että naisemme halut löytyvät

    • mrs X

      uhri etkä roisto, sillä jokainen meistä valitsee elämäntapansa. Näyttää siltä, että olet valinnut väärin elämänkumppanisi, koska mitä todennäköisemmin kumppanisi ei tulevaisuudessakaan innostu seksistä sen enempää ja se aiheuttaa sinussa tyytymättömyyttä.

      Omasta mielestäni seksi on parisuhteen tärkein asia, etenkin silloin jos molemmat haluavat pysyä uskollisina puolisoilleen. Mikäli taas seksihaluton kumppani ei tee suurta numeroa toisen seksisuhteista niin mikäs siinä sitten.

      Ihmetyttääkin se miksei muita seksisuhteita sallita toiselle, vaikka avioliitossa ei olisi ollut seksiä vuosikausiin.

    • Tähti

      Kommentoin jo aiemmin tuonne Sinkkunaisen viittaamaan keskusteluun, mutta pakko nyt on tähänkin osallistua.
      Ei, seksi ei ehkä ole maailman tärkein asia ja sinkkuaikoina olin ihan kivutta ilmankin. Parisuhteeseen se kuitenkin mielestäni kuuluu ja on HYVIN oleellinen osa sitä - kuinka paljon ja minkä laatuista onkin sitten jokaisen parin keskusteltavissa (!) oleva asia, ei siihen löydy mitään yleissääntöä. Mietit, onko se kuitenkaan sitten niin suuri ongelma. Tuntuu olevan, kun harkitset pettämistä ja olet muutenkin pohtinut ongelmaa selvästi hyvinkin paljon ja pitkään. Vertaat myöhemmissä viesteissäsi eri tavoin seksiin suhtautumista esim. siihen, minkälaisesta ruoasta puolisot pitävät - onhan se nyt hyvä mies hieman eri asia, kuulostaa niin tekosyiden keksimiseltä kuin vain voi olla! Jos sinä et pysty toteuttamaan seksuaalisuuttasi liitossasi, en valitettavasti näe sille tyydyttävää (sic) tulevaisuutta. Oletko kokeillut edes ehdottaa seksuaaliterapeutilla käyntiä? Jos tyttöystäväsi haluaa miellyttää sinua antamalla silloin tällöin, voisi hän edes kerran käydä kanssasi ko.ammatti-ihmisen puheilla.

    • Pahatar

      ..tosin meillä toisin päin. Mies on se haluttomampi osapuoli. Olen oppinut elämään asian kanssa tavalla, joka ei ehkä ole kaikkien moralistien mieleen. Olen pettänyt miestäni, myönnän sen. Silti se on parempi vaihtoehto kuin erota. Meillä on pienet lapset ja elämä muuten kunnossa. Kymmenen vuotta kestin halutonta liittoa. Nyt on miehellänikin varmasti helpompaa, kun en ole jatkuvasti ahdistelemassa.

      • Arnold

        Moi Pahatar!

        Mistäpäin olet? Oletko pääkaupunkiseudulta? Olen 27v mies. Jos kiinnostaa niin mailaa hunger@suomi24.fi ja kysele lisää...


    • Aviomies

      Olen hyvin kiihkeä ja intohimoinen mies. Avopuolisoni on samanlainen. Olemme olleet yhdessä 6 vuotta ja suhde on erittäin hyvä. Välillä vaan tuntuu etten jaksa seksiä..puolisoni tekee aloitteen hyvin usein nykyään, ja jos tuntuu etten jaksa, hän hoitaa kyllä asiat niin ettei minun tarvitse tehdä muuta kuin olla paikallaan ja nauttia väsymyksestä huolimatta. Joskus vaan ahdistaa tämä suunnaton seksin määrä, en valita missään nimessä mutta puolisoni ei aina ymmärrä ettei nyt haluta..hän loukkaantuu asiasta. Mutta kaikista asioista järkyttävintä olisi että jos kumppanini pettäisi minua, vain hakemalla seksiä kun kotona sitä ei saa. Miehenä on helppo olla, yliaktiivinen nainen voi hoitaa hommat ja tyydyttää itsensä vaikka minä itse en lopullista tyydytystä saisikaan...ei se miehelle ole mikään isku jos aina ei laukea. Jos näin käy, yleensä herään samana yönä...siihen että penikseni on kaikessa komeudessaan lämpimässä suussa, lämpimän kielen pyöriteltävänä...laukeaminen tapahtuu hyvin nopeasti ja uni voi jatkua taas :-)
      Puolisoani en vaihtaisi mihinkään, hän on tosi upea pakkaus. Kumpikin saa ja antaa, se on parisuhteemme salaisuus.

    • ARH

      Mulla oli aikaisempi suhde jonkinverran samankaltainen. Itse olen erittäin seksuaalinen mies, tykkään harrastaa paljon ja monipuolisesti. Edelliselle tyttöystävälle seksi oli ns. pakkopullaa. Ja sitä tapahtui harvoin. Odottelin itsekin pitkään et josko hän avautuisi ja alkaisi nauttimaan, mutta ei niin vaan käynyt. Nyt uuden naiseni kanssa tilanne on toinen. Huomaan että hän nauttii paljon ja tekee monesti ehdotuksia et "eikös sitä.." . Itsestä tuntuu paljon paremmalta kun sekä hän että minä ollaan tyytyväisiä sillä saralla. Seksi on elämän eliksiiriä, mun mielestä eritt. tärkeää.
      Vaikea tilannehan tuo on, mut kokemuksesta tekisin ainakin itse niin et nainen vaihtoon..

    • Paavo B. Haukinen

      Elin itse tällaisessa parisuhteessa pitkään. Se oli ensimmäinen suhteeni. Tyttöystävä halusi harvoin seksiä ja sitäkin vain pitkien esileikkien jälkeen. Olin tosi turhautunut. Tilannetta helpotti vähän kun hän hankki e-pillerit. Ehkä varmuus raskaudettomuudesta rentoutti tai sitten pillereiden sisältämät hormonit saivat aikaan parantuneet seksihalut. Lopulta hän halusi luopua pillereistä ja tilanne takaisin samanlaiseksi. Minä olin kiltti ja hyvä ihminen, yritin ymmärtää häntä ja itseäni ja halusin antaa hänelle vapauden valita. Oli vaikeaa kieltäytyä mahdollisuuksista ja tarjouksista, joita nuorelle miehelle oli saatavilla. Tyttöni vaati ehdotonta uskollisuutta minulta ja minä suostuin siihen. Kului muutamia vuosia ja eräänä tammikuisena iltana sain tietää tyttöni pettäneen minua. Hän sanoi, että minun pitäisi olla mielikuvituksellisempi rakastellessa. Siis minun, joka olin yrittänyt olla ymmärtäväinen ja mielikuvituksellinen. Silloin maailma romahti.

      No, maailma rakennettiin myöhemmin uudelleen. Olen harrastanut seksiä aika monen eri naisen kanssa. Sen jälkeen olen suhtautunut kriittisesti kohtuuttomiin vaatimuksiin, vaikken ole ollut uskoton jälkeenpäinkään. Toisaalta tuskin on parisuhdetta, jossa halut sattuu aina yksiin. Runkkaaminen on normaalia eikä siitä pidä nähdä pahoja unia. Suosittelen, että teet tilanteen selväksi, koska kuukausien ja vuosien myötä tilanne ei pitemmän päälle kestä. Vaikka hän vaatii sinulta jotain, niin se ei tee hänestäkään enkeliä. Ja muista että maailmassa on paljon seksikkäitä, halukkaita ja kaiken lisäksi kivoja ja sinulle sopivia naisia.

      • viivi

        Itselläni homma toimi taas juuri päinvastoin. Popsin pillereitä useamman vuoden ja halut katosivat taivaan tuuliin. Pillerimerkin vaihdolla ei ollut mitään vaikutusta. Mikään ei vain tuntunut miltään. Yritimme poikakaverini kanssa keskustella, pohtia, miettiä ja vielä kerran keskustella, missä vika haluttomuuteeni, mutta yrityksistä huolimatta mikään ei auttanut. Lopulta jätin pillerit pois ja hupskeikkaa - halusin parin kuukauden sisällä seksiä taas kuin teinityttö! Tilanne on sittemmin parin vuoden aikana hieman tasaantunut, mutta mieli tekee edelleen huomattavasti paljon enemmän kuin pillereiden käytön aikana.

        Tämäkin on tietysti yksilöllistä ja tapauskohtaista, mutta suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Ehkäisykeinoja löytyy kyllä muitakin!


      • Tiu
        viivi kirjoitti:

        Itselläni homma toimi taas juuri päinvastoin. Popsin pillereitä useamman vuoden ja halut katosivat taivaan tuuliin. Pillerimerkin vaihdolla ei ollut mitään vaikutusta. Mikään ei vain tuntunut miltään. Yritimme poikakaverini kanssa keskustella, pohtia, miettiä ja vielä kerran keskustella, missä vika haluttomuuteeni, mutta yrityksistä huolimatta mikään ei auttanut. Lopulta jätin pillerit pois ja hupskeikkaa - halusin parin kuukauden sisällä seksiä taas kuin teinityttö! Tilanne on sittemmin parin vuoden aikana hieman tasaantunut, mutta mieli tekee edelleen huomattavasti paljon enemmän kuin pillereiden käytön aikana.

        Tämäkin on tietysti yksilöllistä ja tapauskohtaista, mutta suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Ehkäisykeinoja löytyy kyllä muitakin!

        Suosittelen myös jollei pillerimerkin vaihtoa niin sitten täysin jotain muuta ehkäisyä. On ehdottomasti auttanut ystäväpiirissä. Ne kun ovat halut jotka lisääntymistä tavalla tai toisella säätelevät ja kun sitä aluetta aivoissa kemiallisesti muutetaan niin kyllähän se pakostakin näkyy muuallakin kuin syntyvyystilastoissa.


      • nainen 75
        Tiu kirjoitti:

        Suosittelen myös jollei pillerimerkin vaihtoa niin sitten täysin jotain muuta ehkäisyä. On ehdottomasti auttanut ystäväpiirissä. Ne kun ovat halut jotka lisääntymistä tavalla tai toisella säätelevät ja kun sitä aluetta aivoissa kemiallisesti muutetaan niin kyllähän se pakostakin näkyy muuallakin kuin syntyvyystilastoissa.

        Mä olen vaihtanut pillereitä vuosien varrella varmaan 8 kertaa, enkä ole huomannut että toiset olisivat toisia parempia halujen suhteen. Aina on yhtä "turta" olo...

        Alunperin otin pillerit kuukautisvaivojen takia, enkä ehkäisyn, joten en voi myöskään lopettaa niiden käyttöä vaikka ajatus on käynyt mielessä. Onhan niitä muita ehkäisykeinoja kyllä, mutta ei mitään muuta apua kamaliin kuukautisvaivoihin. :(


      • pilleri
        nainen 75 kirjoitti:

        Mä olen vaihtanut pillereitä vuosien varrella varmaan 8 kertaa, enkä ole huomannut että toiset olisivat toisia parempia halujen suhteen. Aina on yhtä "turta" olo...

        Alunperin otin pillerit kuukautisvaivojen takia, enkä ehkäisyn, joten en voi myöskään lopettaa niiden käyttöä vaikka ajatus on käynyt mielessä. Onhan niitä muita ehkäisykeinoja kyllä, mutta ei mitään muuta apua kamaliin kuukautisvaivoihin. :(

        Miehenä ei ole tietenkään omakohtaisia kokemuksia, mutta sinunkin kirjoituksesi pistää taas miettimään että kuinkahan hyvin noiden pillereiden vaikutuksia on testattu, kun niillä on naisten puheiden mukaan niin erilaisia vaikutuksia eri naisten kesken.

        Toivottavasti kuitenkin löydät vielä ratkaisun kuukautisvaivoihin ja voit käyttää jotain vähemmän turtaa ehkäsykeinoa. Onhan aina välillä huhuja siitä että miehille tulisi joku vastaava ehkäisykeino, mutta luottaako naiset siihen on tietty asia erikseen.

        Hieman off-topic :)


      • nainen 75
        pilleri kirjoitti:

        Miehenä ei ole tietenkään omakohtaisia kokemuksia, mutta sinunkin kirjoituksesi pistää taas miettimään että kuinkahan hyvin noiden pillereiden vaikutuksia on testattu, kun niillä on naisten puheiden mukaan niin erilaisia vaikutuksia eri naisten kesken.

        Toivottavasti kuitenkin löydät vielä ratkaisun kuukautisvaivoihin ja voit käyttää jotain vähemmän turtaa ehkäsykeinoa. Onhan aina välillä huhuja siitä että miehille tulisi joku vastaava ehkäisykeino, mutta luottaako naiset siihen on tietty asia erikseen.

        Hieman off-topic :)

        No sanotaan näin että olen puhunut lääkäreiden kanssa siitä, että mikä voisi auttaa vaivoihin (muu kuin pillerit) ja heiltä tulee aina sama "loistava" vastaus: Hanki lapsia niin kivut häviää.
        Hyvä juttu muuten, mutta suunnitelmissa on ne lapset varmaan vasta 3-5 vuoden kuluttua ja olen syönyt pillereitä jo 6 vuotta.

        Olisihan se hienoa jos miehillekin tulisi joku vastaava ehkäisykeino, niin ei aina naisten tarvitsisi hormoonien kanssa pelleillä. Eri asia sitten kuinka moni mies haluaa käyttää hormonaalista ehkäisyä. Asia auttaa kyllä niitä naisia, jotka saa pillereistä enemmän haittavaikutuksia kuin itse kuukautisista.


    • Saamaton mies

      Hyvä Roger, kuten olet huomannut vastauksissa, joita olet saanut: "et ole yksin", meitä kohtalon tovereita on todella paljon. Itse olen ollut jo todella pitkään seksittömässä suhteessa, joten ymmärrän tilanteesi todella hyvin. On totta, että seksi kuuluu parisuhteeseen olennaisena osana, mutta... minulla on sama tilanne kuin sinulla: nainen, jonka kanssa yhdessä tätä elämän polkua tallaamme on minulle todella rakas. Olen "ongelmasta" aina silloin tällöin keskustellut ja saanut monilta vastaukseksi: "vaihda naista". Tuntuu kieltämättä jotenkin erikoiselta myös työkaverini avioliitto, jossa pamputetaan joka päivä. Voiko siitä enää nauttia sanan todellisessa merkityksessä? Kyllä silloin on kyse vain omien halujen tyydyttämisestä, ei RAKASTELUSTA. Suurin syy meillä haluttomuuten on raskauden pelko (meillä ei ole lapsia, eikä ilmeisesti tulekaan :o) ). Suhteen alussa vaimo söi pillereitä, jos jotakin merkkiä ja kaikilla niillä oli haittavaikutuksena emättimen kuivuminen ja sitäkautta yhdynnät olivat kivuliaita. Siinä varmaankin syyt miksi meillä ei sängyn jousia paljon natisuteta. Seksi on kuitenkin "vain" yksi parisuhteen osa ja ne muut meillä toimii hyvin, joten...

    • Eräs

      Tuttua tekstiä oli toi minullekin!
      Sama ongelma minullakin oli, nainen ei halunnut juuri ollenkaan. Suhteen alussa noin vuoden ajan seksiä oli riittävästi ja se oli hyvää. Viimeiset 2 vuotta seksiä on ollu vain noin kerran kuukaudessa, mikä ei minulle (32v. riitä). No kuukausi sitten minulla tuli mitta täyteen ja jätin naiseni. Oli meillä kyllä muitakin ongelmia, mutta tämä oli minusta isoin epäkohta.

    • roger

      Jaahas. Enpäs uskonut, että tästä keskustelunaloituksesta tulee jo tässä vaiheessa viikon viidenneksi suosituin ;).

      Joka tapauksessa on kiva lukea mielipiteitä ja kokemuksia molemmin puolin. Kuten ennalta ajattelin samankaltaisessa tilanteessa eläviä tuntuu olevan paljon. Ja sydäntä keventää oikeasti kuulla myötäileviä ja samantuntoisia ajatuksia, mutta toisaalta myös toisin ajattelevia. Keskustelu auttaa aina.

      Suhtautumiset epätäydelliseen suhteeseen tuntuvat jakautuvan kahtia niin, että toinen puolisko sanoo, että nainen vaihtoon, jos ei homma toimi, ja toinen sopeutuu olosuhteisiin ja kenties etsii toisia reittejä saada ratkaisu tilanteeseen.

      Itse kuulun näistä jälkimmäiseen. Näkisin asian niin, että tänä päivänä liian moni hakee "täydellisyyttä" tyyliin "jos homma ei toimi niin uusi suhde aluille". Ajatellaan, että ihmisen perusoikeus on saada kaikki ja nyt ja tässä. Toisaalta itse sorrun samaan, kun enemmän ja erityisesti parempaa seksiä vaadin ja odotan.

      Ennen vanhaan oltiin uskottomia siinä missä nykyäänkin ja suhteet rakoili - mutta yhdessä pysyttiin. En tiedä olenko naivi ajatellessani, että hyvin monessa asiassa kuten ihmissuhteissa jotain taianomaista katoaa ajan mukana aina. Näin ollen hypoteesini on se, että yhä uusien ja uusien suhteiden ja erojen jälkeen aito välittäminen ihmisestä on yhä vaikeampaa, ja varhaisemmat suhteet saavat yhä nostalgisempia, kaihoisia tuntoja mieleen. Tämän hypoteesin kokemuksen syvällä rintaäänellä puhuvat vastaajat sitten joko hyväksyvät tai hylkäävät. Mutta minä pysyn siinä vielä. Näin ollen mielestäni onnekkaita ovat ne, jotka mahdollisimman tyydyttävän suhteen elämän aikaisissa vaiheissa löytävät.

      Joten tilanteeni olisi sama kuin kansansadun ahneella miehellä, joka näki edessään aina vain suurempia ja suurempia rahasäkkejä. Mies hamuili koko ajan enemmän ja viimein suurimman saadessaan ovi takana sulkeutui ja rahasäkki haihtui tomuna ilmaan.

      Minä yritän pitää kiinni siitä rahasäkistä, joka minulla on, mutta silti hamuta sieltä täältä pieniä rikkauksia. Yrittän suhdetta tuhoamatta kokea sellaisia asioita, jotka tällä hetkellä mielessä pyörivät. Aika voi lopettaa tämän tai muuttaa tilanteen täysin, mutta sitä on tässä vaiheessa vaikea sanoa.

      Minä en näe, että olisi sellaisia asioita, joita paljastuessaankin ei anteeksi suhteessa voi antaa. Pilalla suhde on ainoastaan silloin, kun se on ohi.

      • no sex

        kerros kävitkö vieraalla pesällä?

        itselläni suhde ollut hyvin seksitön pitkän aikaa(1,5v) johtuen avovaimoni yhdyntäkivuista, selitystä ei vaivaan ole vielä löytynyt, jotain perinnöllistä epäilevät. olen hyvin seksuaalinen, joka päivä seksi käy mielessä mutta jotenkin asian kanssa on oppinut elämään vaikka nuori vielä olenkin(27). En ole lähtenyt pettämisen tielle mutta mielessä hyvä seksi aina välistä onkin. Halut ovat tietenkin avovaimollani lähteneet, välillä hänkin haluaa mutta ei uskalla enää edes yrittää kun loppu viimein jää kuitenkin vain paha maku suuhun kun joutuu jättämään leikin kesken. Eli helppo ei ole tilanne minullakaan(eikä tietenkään vaimollani), rakastan häntä ja suhde toimii muuten kuin rasvattu. Toivon vain että tilanne korjaantuu, "vika" saadaan korjattua.
        Voimia sinulle, toivottavasti suhteenne rupeaa toimimaan tuollakin saralla.


      • roger
        no sex kirjoitti:

        kerros kävitkö vieraalla pesällä?

        itselläni suhde ollut hyvin seksitön pitkän aikaa(1,5v) johtuen avovaimoni yhdyntäkivuista, selitystä ei vaivaan ole vielä löytynyt, jotain perinnöllistä epäilevät. olen hyvin seksuaalinen, joka päivä seksi käy mielessä mutta jotenkin asian kanssa on oppinut elämään vaikka nuori vielä olenkin(27). En ole lähtenyt pettämisen tielle mutta mielessä hyvä seksi aina välistä onkin. Halut ovat tietenkin avovaimollani lähteneet, välillä hänkin haluaa mutta ei uskalla enää edes yrittää kun loppu viimein jää kuitenkin vain paha maku suuhun kun joutuu jättämään leikin kesken. Eli helppo ei ole tilanne minullakaan(eikä tietenkään vaimollani), rakastan häntä ja suhde toimii muuten kuin rasvattu. Toivon vain että tilanne korjaantuu, "vika" saadaan korjattua.
        Voimia sinulle, toivottavasti suhteenne rupeaa toimimaan tuollakin saralla.

        Kuten otsikkokin sanoo tapaaminen ei johtanut seksiin. Jutusteltiin kyllä kaikenlaista, mutta sellaista kipinää ei ollut. Sokkotreffipohjalta tapaaminen oli kuitenkin vähän häkellyttävä kokemus, ja todellisuus oli vähän muuta kuin ajatukset ja haaveet.

        Mutta voi olla, että jotain vielä kehkeytyy, jonkun kanssa, joskus...


      • Saamaton mies
        no sex kirjoitti:

        kerros kävitkö vieraalla pesällä?

        itselläni suhde ollut hyvin seksitön pitkän aikaa(1,5v) johtuen avovaimoni yhdyntäkivuista, selitystä ei vaivaan ole vielä löytynyt, jotain perinnöllistä epäilevät. olen hyvin seksuaalinen, joka päivä seksi käy mielessä mutta jotenkin asian kanssa on oppinut elämään vaikka nuori vielä olenkin(27). En ole lähtenyt pettämisen tielle mutta mielessä hyvä seksi aina välistä onkin. Halut ovat tietenkin avovaimollani lähteneet, välillä hänkin haluaa mutta ei uskalla enää edes yrittää kun loppu viimein jää kuitenkin vain paha maku suuhun kun joutuu jättämään leikin kesken. Eli helppo ei ole tilanne minullakaan(eikä tietenkään vaimollani), rakastan häntä ja suhde toimii muuten kuin rasvattu. Toivon vain että tilanne korjaantuu, "vika" saadaan korjattua.
        Voimia sinulle, toivottavasti suhteenne rupeaa toimimaan tuollakin saralla.

        Luit varmaankin myös aikaisemman kirjoitukseni, jossa puhuin meillä olevan sama ongelma yhdyntäkivuista ym. Ilmeisesti ainoa ja paras tapa parantaa ongelmaa teillä on sinun sterilisaatio, jonka jälkeen naisesi ei tarvitse syödä hormonilääkitystä (ehkäisytabletteja=ongelman ydin) eikä myöskään pelätä tulevansa raskaaksi.


    • Hanna Haluton

      Ajattelin tuoda vähän naisnäkökulmaa tähän haluttomuuskeskusteluun. Olen itse esimerkki naisesta, joka ei vain yksinkertaisesti halunnut seksiä, vaikka parisuhde muuten olikin täysin kunnossa. Molemmat rakastimme toisiamme ja halusimme pysyä yhdessä, mutta seksi ei ottanut sujuakseen. Mitään yksittäistä syytä asiaan ei ollut. Minua ei ole käytetty hyväksi lapsena, ei ole raiskattu, en ole aloittanut seksielämää liian aikaisin, tuskin liian myöhäänkään. Haluttomuus kasvoi järkyttävän suureksi ongelmaksi suhteessamme. Olisin kyllä halunnut haluta miestäni, mutta vain harvoin se onnistui. Kun hän lähestyi minua, yritin kyllä olla juonessa mukana, mutta yhtäkkiä joku naurettava pikkujuttu saattoi latistaa tunnelman ja homma lässähti siihen. Lopulta jäljellä oli vain itku ja turhautuminen.

      No, tilanne jatkui hankalana ehkä parisen vuotta. Ratkaisu, joka lopulta auttoi, on vähintäänkin erikoinen, enkä tiedä uskallanko sitä suositella kenellekään. Minulle se kuitenkin auttoi. Kerran nimittäin yksin kotona ollessani menin mielenkiinnosta netin chattipalstalle. Innostuin juttelemaan puolituhmia juttuja tuntemattomien kanssa, eikä se ollut ollenkaan niin vastenmielistä kuin mitä olin ajatellut. Tämän jälkeenkin harrastin chattailyä ja seksistä juttelua ihmisten kanssa aina tilaisuuden tullen. Kuulostaa varmasti typerältä, mutta minulla se avasi joitain solmuja sisältäni. Jälkeenpäin ajatellen minuun oli siihen asti iskostunut niin syvälle ajatus siitä, että olen niin kiltti ja kunnollinen, etten voi irrotella edes oman kultani kanssa (vaikka en sitä koskaan tietoisesti ajatellutkaan). Chattijuttujen jälkeen kuitenkin löysin oman seksikkyyteni aivan uudella tavalla. Toki olen edelleen kiltti ja kunnollinen, mutta nykyään uskallan sen lisäksi olla tarpeen tullen myös himokas villikissa.

      Ensimmäisestä chattailystäni on nyt puolisen vuotta. Enää käyn hyvin harvoin chatissa, mutta joskus saatan käydäkin, jos kaipaan lisää virtaa... Livenä en ole juttukavereitani koskaan tavannut. Eipä ole ollut tarvetta, koska kotona on mies, joka on varmasti livenä parempi kuin yksikään nettitutuista.

      Miehelleni en ole kertonut harrastuksestani, vaikka toki hänkin on havainnut positiivisen muutoksen. Loppujen lopuksi mielestäni on kuitenkin yhdentekevää, millä tavalla olen saanut haluni heräämään, kunhan se vain on tapahtunut. Emme edelleenkään harrasta seksiä päivittäin, ei välttämättä edes joka viikko, mutta molempien mielestä riittävän usein. Ja silloin kun harrastamme, se on uskomattoman ihanaa ja mielikuvituksella höystettyä puuhailua, eikä samanlaista pakkopullaa kuin joskus aiemmin.

      Näin meillä. Niinkuin aiemmin sanoin, en uskalla estoitta suositella arveluttavaa ratkaisuani, koska onhan siinäkin riskinsä, mutta jos joku vastaavasta ongelmasta kärsivä nainen sattuu tämän lukemaan, niin kannattaa kokeilla ilman ennakkoluuloja. Kun pahimmista ällöttävistä ehdottelijoista pääsee eroon, chatista löytyy myös todellisia helmiä, joille olen todellisessa kiitollisuuden velassa. :)

      • Näin On

        Varmasti ihan toimiva juttu mutta sanonko vaimolleni että alappa puhuun rivoja chatti palstoilla jos sitä se ei kiinnosta.


      • Hanna H
        Näin On kirjoitti:

        Varmasti ihan toimiva juttu mutta sanonko vaimolleni että alappa puhuun rivoja chatti palstoilla jos sitä se ei kiinnosta.

        Parempi varmasti, että et sano vaimolle ;) Mutta jos vaimo itse jollain tavalla hoksaisi, että pieni tuhmuus kiltin kuoren alla ei välttämättä ole pahasta...

        Chatti ei tietenkään ole ainoa vaihtoehto , mutta aivan toimiva ja tavallaan myös turvallinen tapa tajuta, että minähän olen NAINEN, seksikäs ja haluttava, sen pinnalla olevan äitihahmon lisäksi. Ja sen asian tiedostaminen ja hyväksyminen on jo iso askel parempaan!


      • Näin On
        Hanna H kirjoitti:

        Parempi varmasti, että et sano vaimolle ;) Mutta jos vaimo itse jollain tavalla hoksaisi, että pieni tuhmuus kiltin kuoren alla ei välttämättä ole pahasta...

        Chatti ei tietenkään ole ainoa vaihtoehto , mutta aivan toimiva ja tavallaan myös turvallinen tapa tajuta, että minähän olen NAINEN, seksikäs ja haluttava, sen pinnalla olevan äitihahmon lisäksi. Ja sen asian tiedostaminen ja hyväksyminen on jo iso askel parempaan!

        Oon jättänyt eroottisia elokuvia niin että se voisi niitä vaikka salaa katsella mutta ei.. Ajattelin tänään näyttää sille nämä keskustelut täällä ja jos se vaikka sitten menis tonne chattiin.


      • Hanna H
        Näin On kirjoitti:

        Oon jättänyt eroottisia elokuvia niin että se voisi niitä vaikka salaa katsella mutta ei.. Ajattelin tänään näyttää sille nämä keskustelut täällä ja jos se vaikka sitten menis tonne chattiin.

        Kerros nyt miten kävi? Tuliko musta silmä vai peräti hedelmällistä keskustelua asiasta?


      • Näin On
        Hanna H kirjoitti:

        Kerros nyt miten kävi? Tuliko musta silmä vai peräti hedelmällistä keskustelua asiasta?

        No ilta lehdessä oli kysely että mikä vie halut toiselta no kyselin vaimoltani niitä kysymyksiä ja kun tuli kyssäri että mikä vie halut niin se laittoi ruksin siihen että parin INNOTTOMUUS. No jos meikäläinen on roikkunut toisen hanurissa kiinni kohta 15 vuotta ja vongannut sitä eli INNOKKUUTTA on ollut niin paljon että siitä on joka välissä huomautettu että hän ei edes kekee tehdä aloitetta asiaan kun mää jo oon ehdottelemassa.. NO oon sitten antanut asian olla niin etten oo kokoaikaa ehdottelemassa ja annan sillekkin mahiksen.. No aamulla kun se tuli herättään.. tää tapahtu ennen tota iltalehden juttua.. niin se veti peiton pois mun päältäni ja mulla oli sissi teltta pysytyssä.. no siinä se sitten katseli ja lähti pois tokas vaan että sullahan on keppi pystyssä johon vastasin että niimpä taitaa olla.. Kun en siinä hetkessä sitten alkanut repiin siltä vaatteita pois jne.. jne niin päivällä olin sitten sen mielestä INNOTON. Ensiksi moititaan liika aktiivisuudesta ja sitten kun antaa toiselle mahiksen käydä kiinni niin eipä käydäkkään kun mies on niin innoton eikä halua vaikka tappi on tanassa.. No tää on vaan raapasu mun elämästä ja asioitahan ei voi täysin kommentoida jos kaikkia asioita ei tiedä..

        Hanna H kommentoippas naisena nyt tähän.


      • Hanna H
        Näin On kirjoitti:

        No ilta lehdessä oli kysely että mikä vie halut toiselta no kyselin vaimoltani niitä kysymyksiä ja kun tuli kyssäri että mikä vie halut niin se laittoi ruksin siihen että parin INNOTTOMUUS. No jos meikäläinen on roikkunut toisen hanurissa kiinni kohta 15 vuotta ja vongannut sitä eli INNOKKUUTTA on ollut niin paljon että siitä on joka välissä huomautettu että hän ei edes kekee tehdä aloitetta asiaan kun mää jo oon ehdottelemassa.. NO oon sitten antanut asian olla niin etten oo kokoaikaa ehdottelemassa ja annan sillekkin mahiksen.. No aamulla kun se tuli herättään.. tää tapahtu ennen tota iltalehden juttua.. niin se veti peiton pois mun päältäni ja mulla oli sissi teltta pysytyssä.. no siinä se sitten katseli ja lähti pois tokas vaan että sullahan on keppi pystyssä johon vastasin että niimpä taitaa olla.. Kun en siinä hetkessä sitten alkanut repiin siltä vaatteita pois jne.. jne niin päivällä olin sitten sen mielestä INNOTON. Ensiksi moititaan liika aktiivisuudesta ja sitten kun antaa toiselle mahiksen käydä kiinni niin eipä käydäkkään kun mies on niin innoton eikä halua vaikka tappi on tanassa.. No tää on vaan raapasu mun elämästä ja asioitahan ei voi täysin kommentoida jos kaikkia asioita ei tiedä..

        Hanna H kommentoippas naisena nyt tähän.

        ... mutta silti kuulostaa tuokin tutulta. Meillä kans homma ajautui lopulta siihen, että mies sanoi, että hän ei tästä lähtien tee aloitetta. Minä saan tehdä silloin, kun minulle sopii. Pitkään aikaan en tainnut osata, kehdata tai uskaltaa tehdä yhtään mitään, paitsi muutaman viinilasin jälkeen. Silloin tunsin itseni seksikkääksi ja kehtasin tehdä mitä vain. Mutta selvinpäin en ikinä. Tästä havainnostani sitten laskin yhteen 1 1 ja päättelin, että korvieni väli on jumissa pahemman kerran. Tykkäsin kyllä rakastelusta silloin kun siihen vaiheeseen asti päästiin ilman ongelmia, mutta se vaihe olikin työn ja tuskan takana. No, ratkaisun ongelmaani jo tiedätkin.

        Mutta siis. Taisin poiketa aiheesta. Se, että vaimosi syyttää sinua innottomuudesta on mielestäni vain yksi tapa selitellä, miksi homma ei suju. Voisin kertoa sata muuta syytä, mitä itsekin käytin ja joskus jopa uskoin niihin. Toisella kerralla mies oli liian innokas, toisella kerralla taas innoton. Joskus hän puhui liian hempeästi, joskus jalassa oli väärän väriset kalsarit... Mikään näistä ei kuitenkaan ole se todellinen syy haluttomuuteen, vaan mikä tahansa sillä hetkellä mieleen tuleva selitys kelpaa.

        Kyselepä vaimoltasi kautta rantain, mitä mieltä hän on itsestään? Tunteeko hän olevansa seksikäs tai haluttava? En nimittäin usko, että pohjimmainen vika on sinussa tai sinun innokkuudessasi/innottomuudessasi vaan vaimosi suhtautumisessa omaan itseensä.


      • Näin On
        Hanna H kirjoitti:

        ... mutta silti kuulostaa tuokin tutulta. Meillä kans homma ajautui lopulta siihen, että mies sanoi, että hän ei tästä lähtien tee aloitetta. Minä saan tehdä silloin, kun minulle sopii. Pitkään aikaan en tainnut osata, kehdata tai uskaltaa tehdä yhtään mitään, paitsi muutaman viinilasin jälkeen. Silloin tunsin itseni seksikkääksi ja kehtasin tehdä mitä vain. Mutta selvinpäin en ikinä. Tästä havainnostani sitten laskin yhteen 1 1 ja päättelin, että korvieni väli on jumissa pahemman kerran. Tykkäsin kyllä rakastelusta silloin kun siihen vaiheeseen asti päästiin ilman ongelmia, mutta se vaihe olikin työn ja tuskan takana. No, ratkaisun ongelmaani jo tiedätkin.

        Mutta siis. Taisin poiketa aiheesta. Se, että vaimosi syyttää sinua innottomuudesta on mielestäni vain yksi tapa selitellä, miksi homma ei suju. Voisin kertoa sata muuta syytä, mitä itsekin käytin ja joskus jopa uskoin niihin. Toisella kerralla mies oli liian innokas, toisella kerralla taas innoton. Joskus hän puhui liian hempeästi, joskus jalassa oli väärän väriset kalsarit... Mikään näistä ei kuitenkaan ole se todellinen syy haluttomuuteen, vaan mikä tahansa sillä hetkellä mieleen tuleva selitys kelpaa.

        Kyselepä vaimoltasi kautta rantain, mitä mieltä hän on itsestään? Tunteeko hän olevansa seksikäs tai haluttava? En nimittäin usko, että pohjimmainen vika on sinussa tai sinun innokkuudessasi/innottomuudessasi vaan vaimosi suhtautumisessa omaan itseensä.

        Samaan oon itsekkin päätynyt..että hänen varmaan pitäisi vielä ns. vanhoina päivinä löytää "itsensä" ja hyväksyy itsessään seksuaalisen puolensa jolloin nää solmut varmaankin aukenisi..
        Täytyypä ottaa varovasti puheeksi tää asia vielä kerran ennenkuin alkaa ajatteleen muita ratkaisumalleja..
        Hanna H onko Hanna oikea nimesi vastauksesi on aikalailla saman kaltaiset kuin erään ystäväni :)


      • Hanna H
        Näin On kirjoitti:

        Samaan oon itsekkin päätynyt..että hänen varmaan pitäisi vielä ns. vanhoina päivinä löytää "itsensä" ja hyväksyy itsessään seksuaalisen puolensa jolloin nää solmut varmaankin aukenisi..
        Täytyypä ottaa varovasti puheeksi tää asia vielä kerran ennenkuin alkaa ajatteleen muita ratkaisumalleja..
        Hanna H onko Hanna oikea nimesi vastauksesi on aikalailla saman kaltaiset kuin erään ystäväni :)

        Ei oo oikea nimeni Hanna, joten en varmaankaan ole tuttusi :) En tiedä kuinka "vanhoilla päivillä" vaimosi kanssa olette, itse oon reilusti alle kolmekymppinen, joten kai saan olla tyytyväinen, että ainakin tällä hetkellä näyttää, että olen löytänyt ilon ja rentouden myös seksielämään.

        Onko vaimosi osoittanut, että hän ITSE haluaisi tilanteen muuttuvan? Siis haluaisi haluta enemmän? Jos ei, niin sitten tilanteeseen tuskin auttaa mitkään keskustelut... valitettavasti. Naisen halu saada tilanteeseen parannusta on ongelmanratkaisun lähtökohta.


      • Näin On
        Hanna H kirjoitti:

        Ei oo oikea nimeni Hanna, joten en varmaankaan ole tuttusi :) En tiedä kuinka "vanhoilla päivillä" vaimosi kanssa olette, itse oon reilusti alle kolmekymppinen, joten kai saan olla tyytyväinen, että ainakin tällä hetkellä näyttää, että olen löytänyt ilon ja rentouden myös seksielämään.

        Onko vaimosi osoittanut, että hän ITSE haluaisi tilanteen muuttuvan? Siis haluaisi haluta enemmän? Jos ei, niin sitten tilanteeseen tuskin auttaa mitkään keskustelut... valitettavasti. Naisen halu saada tilanteeseen parannusta on ongelmanratkaisun lähtökohta.

        Luulen että hän on tilanteeseen omalta osaltaan tyytyväinen tai sanojensa mukaan "ei mahda itselleen mitään on mikä on" ehkä halua on yritää muuttua mutta ei ole siinä mielestäni onnistunut.. Ainahan voi olla että itse vaadin liikaa ja syyllinen olenkin minä.


      • Hanna H
        Näin On kirjoitti:

        Luulen että hän on tilanteeseen omalta osaltaan tyytyväinen tai sanojensa mukaan "ei mahda itselleen mitään on mikä on" ehkä halua on yritää muuttua mutta ei ole siinä mielestäni onnistunut.. Ainahan voi olla että itse vaadin liikaa ja syyllinen olenkin minä.

        En tiedä. Menen sanattomaksi. Syitähän voi olla yhtä paljon kuin kaloja meressä. Jos niistä sen yhden vonkaleen tai peräti valaskalan saa poistettua, ehkä asiat taas alkavat sujua paremmin. Joka tapauksessa toivon sydämeni pohjasta, että sinun ja kaikkien muidenkin tällä palstalla painivien ongelmiin löytyisi jonkinlainen molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Oli se sitten mikä tahansa. Pettämistä en tietenkään hyväksy, enkä suosittele, mutta joskus elämässä kai vastaan tulee vaikeita ja kipeitäkin tilanteita, joista niistäkin on vain selvittävä. Elämä on kuitenkin elämistä varten, eikä mikään moraalimaraton. :)


    • parannusta haluava

      Hei Roger, Kerrankin joku kirjoittaa asiasta, mikä on vaivannut minua vuosia, ole nimittäin samanlainen kuin tyttöystäväsi.Pystyn kyllä tyydyttämään itse itseni, tosin minulla ei ole siihen kovinkaan suurta tarvetta, mutta minun on hyvin vaikea vastaanottaa seksuaalista hellyyttä kumppanilta ja kyse ei todellakaan ole kumppanin taidoista. Ihmisten jotka normaalisti nauttivat seksistä, on hyvin vaikea tajuta, että kyse ei ole tekniikasta, vaan aivan jostain muusta. Joku puhui kiltistä tytöstä; tosi on, syy on ihan varmasti korvien välissä.Itse jos alan nauttimaan " liikaa" haluan lopettaa koko touhun, en kestä sitä, pelkään antautumista ja se pelko on tosi syvällä, enkä pysty sitä voittamaan , vaikka toinen mitä tekisi. Tunnen itseni jotenkin likaiseksi, eritteet jne. vaikka kyllä tajuan, että niinhän se on.
      Joskus nuorempana nautin anfetamiinia, silloin se kyllä onnistui, mutta loppujen lopuksi siitä tuli jotenkin muovinen olo, eihän se ole sinua itseäsi. En suosittele kenellekkään. Jokatapauksessa siitä jäi mielikuva, mitä seksi voi olla, ja olen hyvin kateellinen kaikille teille, jotka pystytte siitä nauttimaan.
      Toinen syy voi myös olla stressi, työpaikalla, opiskellessa, missä sitten oletkin, ihmiset olettavat sinun käyttäytyvän tietyllä tavalla.Jos kodin ulkopuolinen elämäsi on kiireiden ja vaatimusten täyttämää, haluat kotona vain olla ja miehen vaatimukset voivat olla liikaa." Taas se haluaa, enkö saa hetken rauhaa, kaikki vaan haluu jotain". Nyt te sanotte, seksihän rentouttaa..
      Jos kumppanisi pystyy , tai on joskus pystynyt tyydyttämään itsensä, kysymys ei ainakaan ole frikiditeetistä.
      Neuvoisin sinua kohtelemaan kumppaniasi kuin hän olisi siskosi. Siis rakastaen, mutta täysin seksuaalittomasti. Veikkaisin, että ennen pitkään , saattaa mennä viikoja tai pari kuukauttakin, mutta hän lähestyy sinua haluten, koska voi olla myös niin, että jatkuvalla vonkaamisellasi ja asioiden vatvomisella olet tyrehdyttänyt kaikki hänen vienosti orastavat halunsa.
      Ymärrän tarpeesi, ja jos sinun on pakko naida, sinuna kääntyisin ammattilaisten puoleen, ei ainakaan kukaan perään soittele, etkä joudu keskelle mitään ihmissuhde draamoja. On sinun asiasi haluatko kertoa tyttäystävällesi, mutta tuskin teet hänelle tiliä jokaisesta lenkillä käynnistäkään.
      Viimeinen vinkki; älä koskaan suutu, jos kumppani ei anna, nainen ei unohda sitä koskaan.
      Kaikkea hyvää teille, ja jaksamista sinulle, olen varma, että kärsivällisyytesi palkitaan.
      PS. Nää oli tämmösiä juttuja mitä haluisin sanoa omalle miehelleni, mut jotenkin mun mielestä sen pitäs tietää ne. Tällaisia me jotkut naiset ollaan ,monimutkaisia. Jos kerron nää jutut mun miehelle, ne ikäänkuin vesittyy ja sit mä alan jännittää toimiiko se niin jne. kierre on taas valmis.Elän toivossa et hän osaa vetää oikeesta narusta...

    • Angel

      mun mielestä sun kannattaa kertoa naisellesi että sä haluat sitä että suhde ei toimi hyvin jos ei seksikään, toi on nyt päivän selvä juttu..
      siis oikeesti sun on pakko kertoa sille mitä ajattelet, sinä olet se uhri mutta niin on naisesikin jos alat pettämään sitä..
      eroa siitä jos se on noin vaikeeta.. tai pitäkää taukoa, mutta kerro mitä tunnet ja ajattelet..
      sinun ei tarvitse salaa kattoa pornoo tai mitään muutakaan, sehän nyt kuuluu teijän rutiini toimenpiteisiin...
      tosta pettämisestä ei koidu ku mitään harmia tiedän sen vaikka en omasta kokemuksesta, siitä jää kiinni ennen pitkään, niin on melkein kaikki jäänyt ketä tunnen niin tehneen, onko sitten siinä vaiheessa hyvä kertoa että petin sinua sen takia ku et antanut..
      suhteessa pitää puhua mitä itse haluaa siltä suhteelta..
      miksi ylipäätänsä aloit olemaan sellaisen naisen kanssa joka ei harrasta seksiä???
      naiset tykkää sellaisista miehistä jotka on välillä ku villit tiikerit mutta osaa olla helliä ja romantikkoja, tai no paha puhua kaikkien naisten puolesta..
      mutta jätä ennen ku petät, oikeesti..

    • Keaton

      Minulla tilanne oli täysin toisin päin.. Olemme seurutelleet vuosia ja alusta alkaen seksiaktielämämme oli ollut suhteellisen niukkaa.. Kerran kuussa, mutta se tntui olevan hänelle vikeaa, hän oli hyvin vaivautunut ja kaukainen.. Kerran ajauduimme mieheni kanssa keskusteluun asiasta ja puhuimme koko yön miksei hän halua seksiä.. Ennen hän ei ollut uskaltanut avautua asiasta.. Syy oli hyvinkin arka ja hänelle vaikea.. Hänellä oli ollut kaksi seksikumppania elämänsä aikana, jotka olivat molemmat jo kokeneita.. Miehelleni oli sanottu suoraan ettei seksi kiinnosta koska mies ei osaa.. Kyllähän sellainen herranjestas itsetunnon murentaa! Sinä aamuyönä, istuin hänen syliinsä ja rakastelimme uskomattoman läheisesti, tuijotime vain toisiamme silmiin ja nautimme.. Siitä lähtien seksielämämme on ollut upeaa.. Syvällä voi todellakin olla pienempiäkin asioita seksin haluttomuuteen.. Puhukaa, antakaan vastapuolenne tuntea itsensä turvalliseksi jotta hän voi avautua.. Seksihaluttomuutta on toki toisenlaista, ihan pelkkää ettei haluta, mutta useimmin taustalla voi olla tämän kaltainen asia.. Toinen voi olla ettei naisesi nauti.. Läheisyys auttaa paljon asiaa, minut ainakin saa syttymään pehmeät katseet ja hellät ja hipaisevat suudelmat ja kauan kestävät suudelmat.. Minun kohdallani se toimii todellakin täydellisesti.. Ystävälläni oli hyvin naiseiskaltainen haluttomuus mutta hän keroti sen minulle myöhemmin heidän jo erottua kauan sitten.. Mies ei osannut kohdella oikein.. Hän vietteli eroottisesti mutta kiihko oli vaan päällimmäisenä, aina.. Läheisyyden tunteen tuottaminen unohtui täysin.. Ei jokainen nainen välttämättä nauti aina suunnattomasta seksuaalisesta latauksesta, kiihkeistä suudelmista, ei SE välttättä kiihoita.. Jokianen tavallaan.. Puhu naisesi kanssa, älä hyvä mies petä. Ahneella on vain paskanen loppu.

    • tyttönen

      on se kumma kun miehille ei meni kaaliin että aina ei voi haluttaa.ON SE IHME JA KUMMA...............

    • roger 2

      Tuo viestis on kuin lukisin omia ajatuksiani omasta suhteestani ja himoistani! Ja kiltti olen minäkin ja sitten jonkinlainen sexihullu kun on aina puutteessa...

    • anna aikaa

      Kirjoituksistasi ei käy ilmi että onko teillä ollut tavattuanne runsaammaan ja halukkaamman seksin aika, vai oletteko tapaamisestanne lähtien olleet tuossa samassa tilanteessa. Se mitä itse olen kokenut on hyvin samanlaista kuin itselläsi. Kun tapasin nykyisen vaimoni, harrastimme seksiä useita kertoja päivässä ja sitä kesti pari vuotta. Ei tietenkään ihan joka päivä. Sitten tuli se tavallisin stoppi eli lapsi ja täydellinen muutos. Ei mennyt kuin vuosi ja kaikki tuntui olevan päin peetä kun ei sitä seksiä ollut kuin todella harvoin. Onhan siinä miehenäkin iso muutos kun on lapsi talossa mutta ei ne miehen halut mihinkään katoa, jos olet seksuaalisesti haluava niin sitten vaan olet. Elämää mentiin eteenpäin ja minä olin koko ajan sitä mieltä että mikään ei oikein toimi kun en saa seksiä tarpeeksi.
      Sitten saatiin toinen lapsi ja vasta sitten kun hän on nyt kasvanut vähän isommaksi on päästy paneutumaan tähän ongelmaan. Asiaa on vatvottu nyt muutama vuosi ja parempaan suuntaan ollaan menossa. Sanoit ettei naisesi halua suuseksiä eikä ole kovin kiimainen. Meillä on juteltu paljon siitä mikä aiheuttaa haluttomuutta naiselle joka on joskus ennen ollut tosi halukas. Meillä mentiin iso harppaus eteenpäin kun arvaukseni osui ainakin osaltaan oikeaan eli vaimon mielestä seksi oli aiemmin aiheuttanut hänelle hyvän olon tunteen muttei hän ollut siitä sellaista kunnon nautintoa saanut orgasmin muodossa. Tämä oli kyllä mulla tiedossa eli ei hän koskaan ollut näytellyt saaneensa. Minun painostuksella ja asioista juttelemalla päädyttiin hieromasauvan ostoon. Se avasi häntä jo aika paljon kun oli jotain ehkä sellaista rivoa. Sauvaa on kyllä käytetty aika vähän mutta se sai vaimoni ikäänkuin "heräämään" ja nyt hän tietää tarkkaan mitä hän seksissä haluaa. Siis kai tässä oli jonkinlainen myöhäinen herääminen omaan seksuaalisuuteen. Nyt hän uskaltaa kosketella itseään ja aidosti huutaa kun saa orgasmin. Suuseksiä hän haluaa lähes joka kerta koska se tuo parhaan tyydytyksen. Jos vaan elämä tyttöystäväsi kanssa on muuten helppoa niin kyllä minun mielestä PUHUMINEN hänen kanssa on ainut ratkaisu TEIDÄN ongelmaanne. Ei tyttöystäväsi sinua tahallaan pidä puutteessa. Äläkä missään tapauksessa petä kumppaniasi, se ei tuo muuta ratkaisua kuin katkeran eron. Itse olin todella lähellä pettämistä ja jättämistä, ja se painaa suhteessamme vieläkin. Teillä on mahdollisuus pistää asiat kuntoon ennen mahdollisten lasten saantia. Sitten kun on niitä niin seksiongelmat ei ainakaan helpotu. Älä kuvittele että kaikki muuttuu yhdessä yössä tai naistasi painostamalla. Minä sorruin siihen painostamiseen ja alituiseen vihjailuun seksistä. Pelkkää haittaa. Kyllä vaimo tietää että häntä haluan. Kyllä se läheisyys ja turvallisuuden jatkuva tunne on parasta lääkettä puhumisen ohella. Meillä on sorruttu myös siihen että ei olla puhuttu kun on luultu tai tiedetty mitä toinen ajattelee. Ei pidä luulla vaan ottaa puhumalla selvää. Tarvitset pitkäjännitteisyyttä ja määrätietoista halua johdattaa naisesi siihen tilanteeseen että seksi on hänelle sellaista mitä hän osaa haluta ja mitä hän kaipaa. Eli sen on annettava hänellekin nautintoa muutenkin kuin sinun tyydyttämiseksi. En saa seksiä mielestäni tarpeeksi vieläkään mutta halut vaimoni kanssa kohtaavat yhä useammin ja useammin...

      • vaan

        Eli olet sitten samassa veneessä mun kanssa: kaikki työt täytyy tehdä suuseksistä alkaen ja vaikka rouva saa järisyttävät orkut joka kerta, niin toisinpäin palvelu onkin sitten nihkeempää.. V***u näitä orgasmiongelmaisia naisia. Se nyt on fakta, että on olemassa oman seksuaalisuutensa löytäneitä ja normaalisti halukkaita naisiakin. Nämä frigidit heittää estot nurkkaan joskus viiskymppisenä, kun itsellä ei enään edes ota eteen. En ainakaan itse odota, kun meri on täynnä kaikenlaisia kaloja.


      • mieti
        vaan kirjoitti:

        Eli olet sitten samassa veneessä mun kanssa: kaikki työt täytyy tehdä suuseksistä alkaen ja vaikka rouva saa järisyttävät orkut joka kerta, niin toisinpäin palvelu onkin sitten nihkeempää.. V***u näitä orgasmiongelmaisia naisia. Se nyt on fakta, että on olemassa oman seksuaalisuutensa löytäneitä ja normaalisti halukkaita naisiakin. Nämä frigidit heittää estot nurkkaan joskus viiskymppisenä, kun itsellä ei enään edes ota eteen. En ainakaan itse odota, kun meri on täynnä kaikenlaisia kaloja.

        Vaihtaa kannattaa jos asenne on tuo. "Kaikki työt
        joutuu tekemään". Silloin kun se työltä tuntuu niin joku on pielessä, ehkä se naisestakin tuntuu työltä. Eikä työnteko ilman palkkion saantia ole kovinkaan monesta mukavaa. En väitä että koko elämäänsä kannattaa odottaa, mutta jos kaikki muu on kunnossa ja seksi, joka on mielestäni yksi tärkeimmistä alueista parisuhteessa, voi yrittää sen puolen kuntoon laittaa. Jos huomaa ettei millään saa naistansa "käyntiin" niin ehkä et ole oikea hänelle. Kuitenkin todennäköisesti joku naisesi "käynnistää" jossain vaiheessa elämää ja silloin sinä olet se joka jää rannalle ruikuttamaan ja huomaat että ei olisi pitänyt kymmentä vuotta yrittää turhaan. Kaikki peliin ja täytyy vaan toivoa että onnistuu, tavalla tai toisella.


      • Sinkku N37
        vaan kirjoitti:

        Eli olet sitten samassa veneessä mun kanssa: kaikki työt täytyy tehdä suuseksistä alkaen ja vaikka rouva saa järisyttävät orkut joka kerta, niin toisinpäin palvelu onkin sitten nihkeempää.. V***u näitä orgasmiongelmaisia naisia. Se nyt on fakta, että on olemassa oman seksuaalisuutensa löytäneitä ja normaalisti halukkaita naisiakin. Nämä frigidit heittää estot nurkkaan joskus viiskymppisenä, kun itsellä ei enään edes ota eteen. En ainakaan itse odota, kun meri on täynnä kaikenlaisia kaloja.

        ..omalle naisellesikin asiasta.
        Vai oletko jo tehnyt niin?

        Minä ainakin toivon, että kumppanini
        kertoo minulle mitä/millaista/miten suuseksiä
        hän haluaa. Sitäkin kun on monenlaista;
        pikaisesta nautinnolliseen, hellästä
        rajumpaan, syntisemmän oloisesta perinteisempään.
        (jos kumppanini ei ole suuseksistä mitään
        muuta todennut kuin ohjannut tutustumisen
        alussa kättäni/suutani "sinne" olen
        ensimmäisten kokeilujemme jälkeen pyytänyt
        itse palautetta; Se on ollut nautinnollisinta
        meille molemmille.)
        Eli vuorovaikutus on tärkeä taito myös sänky-
        puuhissa, uskokaa tai älkää!

        Mihin on unohtunut puhuminen?
        Miksi ihmisten on helpompi esim.
        tänne laittaa oheisia toiveitaan/halujaan
        - miksei niitä rohjeta kertoa sille
        ELÄMÄN TÄRKEIMMÄLLE IHMISELLE?

        Ja rohjetaanko katsoa toista silmiin?
        Koska olet katsonut elämänkumppaniasi
        todella silmiin ja kertonut kuinka paljon
        arvostat häntä? Sen jälkeen on varmasti
        helpompaa puhua toiveistaan eri tavoin tilanten mukaan eikä tarvitse
        välttämättä mennä chattailemaan tai
        hakemaan lohdutusta muualta.

        Joissain viesteissä vilahtaa myös kirjeen
        kirjoittaminen läheiselleen. Kokeilkaapa
        sitä sopivassa kohtaa;
        Jätä kirje aamupalapöytään jos lähdet
        aiemmin töihin - tai
        laita se hänelle "väärennetyllä"
        käsialalla "oikean" postin mukana.
        Näin minä saattaisin tehdä jos olisi
        puhumattomuusongelma.


    • BadBadBert

      ..mutta oma suhteeni on prikulleen samanlainen, kuin Rogerilla. Sillä erotuksella vain, että minä ja vaimoni emme ole enää sanan varsinaisessa merkityksessä "nuoria" ja suhteellekin kertynyt pituutta yli 10 v. Seksittömyys on ollut suhteemme koetinkivi jo alkuajoista asti. Nautimme kuitenkin yhdessäolosta ja suhde perustuu molemminpuoliselle kunnioitukselle eikä suurempia kriisejäkään missään vaiheessa ole ollut. Lukuunottamatta tietenkin tuon seksittömyyden aiheuttamia hormonaalisia kriisejä minun muuten niin hillityssä luonteessani. Yhdessäolomme alkuaikoina yritimme varmaankin viiden vuoden ajan kokeilla erilaisia piristysruiskeita seksielämäämme, kuten "rakkauslomia", toistuvia romanttisia illallisia, erilaisia "seksirutiineja", täydellisiä selibaattijaksoja jne. jne. Lopulta molemmilta hävisi kipinä ja tyydyimme osaamme. Rakastelemme yleensä muutaman kerran vuodessa ja silloin seksi on molemmin puolin melko tyydyttävää. Kummallisena piirteenä vieläpä, että vaimollani ei ikinä ole ollut vaikeuksia saada orgasmia eivätkä estotkaan pahemmin vaivaa. Muutaman kuukauden välein hänelle iskee päivän kestävä himo, jolloin hän on aivan pitelemätön ja seksuaalisesti oikea unelma.

      Mutta mutta..Vaikeus on vain siinä, että minä olen aina ollut erittäin, erittäin, erittäin seksuaalisesti virittynyt, romanttinen ja läheisyyden haluinen persoona. Vaimoni taas on kaikkien edellämainittujen ominaisuuksien suhteen päinvastainen luonne. Kun toinen edustaa asteikolla 1...10 kenties 10:ä ja toinen 0:aa, niin kompromissikin viitosen kohdalle olisi molemmille erittäin epätyydyttävä tilanne.

      Viime vuosina tilanne on johtanut kaiken lisäksi silloin tällöin toistuvaan uskottomuuteen, mikä on puolestaan aiheuttanut itselleni melkoisen itsekunnioituksen puutteen. Uskollisuus parisuhteessa on ollut yksi elämäni peruspilareita ja sen sortuminen on vienyt pohjan monilta muiltakin elämänasenteiltani. Liikun työni puolesta toistuvasti "maailmalla" ja se tarjoaa inhottavan paljon tilanteita, joissa seksuaalisesti ylivireisessä tilassa oleva ihminen horjahtaa kaidalta polulta. Pitkien silmäripsien tenhoa on vaikea vastustaa, kun housuissa on jo valmiiksi ahdasta.

      Toivottavasti tuo tarinani ei aiheuta turhaa pessimistisyyttä, mutta tuon seksiongelman mitätöiminen tarkoittaa käytännössä pommin päällä istumista. Seksuaalisuus ei vähene iän myötä eivätkä parisuhteen seksiongelmat korjaudu itsekseen. Liika toisen tunteiden kunnioittaminen johtaa jossain vaiheessa täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Vaikka parisuhde sinänsä olisi erittäin onnistunut, niin koko muu elämä kärsii jatkuvasta piinasta. Jatkuva, ehtymätön seksuaalinen ylivireisyys ja tyydyttymättömyyden tunne vie vuosien kuluessa motivaation kaikilta muilta elämän alueilta. Voipa se joidenkin kohdalla aiheuttaa pahempiakin seurauksia, kuin pelkästään uskottomuutta.

      • Kuinka kauan?

        Rogerin alustus aiheeseen oli loistava, ja myös minun kohdallani osuva. Paitsi että minä olen jo kymmenen vuotta Rogeria pitemmällä, eikä mikään ole muuttunut miksikään.

        Suhteemme alkuaikoina silloinen tyttöystäväni oli seksin suhteen kokematon ja ymmärrettävästi aika arka ja pidättyväinen. Itsekään en ollut mikään donjuan tai kokenut osaaja, eikä meillä missään tapauksessa ollut mitään hekumallista alkujaksoa seksin suhteen. Keskustelimme asiasta joitakin kertoja, ja tyttöystävä pyysi minua olemaan kärsivällinen ja oletti, että seksi kyllä alkaa luistaa, kunhan hän vähän pääsee kokemattomuudestaan.

        Mentiin sitten naimisiin, ja häämatkalla eksoottisessa ja romanttisessa kaukomatkakohteessa ensimmäinen riita oli tulla siitä, että minä kehtasin haluta seksiä jo toisenkin kerran ensimmäisen matkaviikon aikana. En halunnut pilata häämatkaa riitelyllä, joten annoin asian olla. Matkahan sinänsä oli onnistunut ja yhdessäolo mukavaa.

        Naimisiinmenosta tulee ensi kesänä kymmenen vuotta. Mikään ei ole muuttunut. Ensi hätään en muista yhtäkään kertaa, jolloin vaimoni olisi aidosti tehnyt aloitteen seksiin. Lapsia on kaksi, eikä avioliittomme mikään sisarussuhde ole, mutta seksissä on aina se leima, että minä olen pyytämässä ja hän suostuu, jos on sillä tuulella. Joka kerran joudun aloitetta tehdessäni miettimään, kuinka inhottava vonkaaja olenkaan kun taas sitä samaa olisin vailla.

        Olen käynyt yhden kerran yksinäni ammattiauttajan puheilla kertomatta siitä vaimolleni (siis en huorissa, vaan parisuhdeasioihin erikoistuneella psykologilla, joka on mies). Terapeutin näkemys oli, että vaimoni ei vain jotenkin ole löytänyt seksuaalisuuttaan. Hänen mukaansa tätä asiaa pystyisi parhaiten selvittämään parisuhde- ja seksiasioiden asiantuntija, jonka kanssa käsittelisimme asiaa yhdessä vaimoni kanssa.

        No, annapa olla kun mahdollisimman hienotunteisesti ja mielestäni harkiten otin joskus tämän ehdotuksen puheeksi vaimoni kanssa. En edelleenkään sanonut pohtineeni asiaa ulkopuolisen kanssa, vaan väitin lueskelleeni parisuhdetta käsitteleviä lehtijuttuja. Sain kuulla olevani kieroutunut ja paskamainen inhottava ihminen, kun yritän vängätä hänet jonkun puoskarin luo puhumaan asioista, jotka kuuluvat vain hänelle itselleen. Ja sitten taas samat lupaukset siitä, kuinka asiat kyllä ajan kanssa korjaantuvat.

        Noita lupauksia on tässä nyt kuunneltu 13 vuotta. En ole pettänyt vaimoani, vaikka mielessä on käynyt varmaan tuhat kertaa. Olen hieronut jalkoja ja hartioita. Olen varmasti tehnyt osani kotitöistä ja lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Olen kuunnellut työhuolia ja muita murheita. Olen rehellisesti pyrkinyt olemaan hellä ja ymmärtävä aviopuoliso, eikä siis niin että laskeskelisin että kyllä nyt tällä ymmärtäväisyydellä pitäisi jo pillua irrota. Mikään ei muutu.

        Kaikille teille, jotka halveksutte, miten miehet voivat ajatella "vain" seksiä, sanoisin: olkaa niin kilttejä ja lukekaa ajatuksella Rogerin kirjoitukset. Kysymys ei ole siitä, että mies haluaisi parisuhteelta vain seksiä. Kysymys on siitä, että näistä asioista kirjoittavien miesten mielestä seksi on eräs osa toimivaa parisuhdetta, ja jos se osa ei toimi, voi rehellisesti yrittää saada sitä(kin) toimimaan. Joskus vain ei tahdo jaksaa sitä, että vaikka tällaista asiaa on parisuhteessa avoimesti keskustellen käsitelty ja tarpeiden erilaisuudet todettu, vain mies on se, jonka tarpeista tingitään. Eli seksielämä asettuu niihin uomiin, johon se haluttomamman osapuolen mielestä kuuluu. Halukkaamman osapuolen vastuulla on se, ettei päästä omia tarpeitaan tai likaisia himojaan häiritsemään toista tai rikkomaan parisuhdetta. Vaimoni aikoo ilmeisesti elää ainaisesti ikään kuin seksiasia olisi nyt loppuun käsitelty, eikä siihen kannattaisi enää kiinnittää mitään huomiota.


      • Tuomas
        Kuinka kauan? kirjoitti:

        Rogerin alustus aiheeseen oli loistava, ja myös minun kohdallani osuva. Paitsi että minä olen jo kymmenen vuotta Rogeria pitemmällä, eikä mikään ole muuttunut miksikään.

        Suhteemme alkuaikoina silloinen tyttöystäväni oli seksin suhteen kokematon ja ymmärrettävästi aika arka ja pidättyväinen. Itsekään en ollut mikään donjuan tai kokenut osaaja, eikä meillä missään tapauksessa ollut mitään hekumallista alkujaksoa seksin suhteen. Keskustelimme asiasta joitakin kertoja, ja tyttöystävä pyysi minua olemaan kärsivällinen ja oletti, että seksi kyllä alkaa luistaa, kunhan hän vähän pääsee kokemattomuudestaan.

        Mentiin sitten naimisiin, ja häämatkalla eksoottisessa ja romanttisessa kaukomatkakohteessa ensimmäinen riita oli tulla siitä, että minä kehtasin haluta seksiä jo toisenkin kerran ensimmäisen matkaviikon aikana. En halunnut pilata häämatkaa riitelyllä, joten annoin asian olla. Matkahan sinänsä oli onnistunut ja yhdessäolo mukavaa.

        Naimisiinmenosta tulee ensi kesänä kymmenen vuotta. Mikään ei ole muuttunut. Ensi hätään en muista yhtäkään kertaa, jolloin vaimoni olisi aidosti tehnyt aloitteen seksiin. Lapsia on kaksi, eikä avioliittomme mikään sisarussuhde ole, mutta seksissä on aina se leima, että minä olen pyytämässä ja hän suostuu, jos on sillä tuulella. Joka kerran joudun aloitetta tehdessäni miettimään, kuinka inhottava vonkaaja olenkaan kun taas sitä samaa olisin vailla.

        Olen käynyt yhden kerran yksinäni ammattiauttajan puheilla kertomatta siitä vaimolleni (siis en huorissa, vaan parisuhdeasioihin erikoistuneella psykologilla, joka on mies). Terapeutin näkemys oli, että vaimoni ei vain jotenkin ole löytänyt seksuaalisuuttaan. Hänen mukaansa tätä asiaa pystyisi parhaiten selvittämään parisuhde- ja seksiasioiden asiantuntija, jonka kanssa käsittelisimme asiaa yhdessä vaimoni kanssa.

        No, annapa olla kun mahdollisimman hienotunteisesti ja mielestäni harkiten otin joskus tämän ehdotuksen puheeksi vaimoni kanssa. En edelleenkään sanonut pohtineeni asiaa ulkopuolisen kanssa, vaan väitin lueskelleeni parisuhdetta käsitteleviä lehtijuttuja. Sain kuulla olevani kieroutunut ja paskamainen inhottava ihminen, kun yritän vängätä hänet jonkun puoskarin luo puhumaan asioista, jotka kuuluvat vain hänelle itselleen. Ja sitten taas samat lupaukset siitä, kuinka asiat kyllä ajan kanssa korjaantuvat.

        Noita lupauksia on tässä nyt kuunneltu 13 vuotta. En ole pettänyt vaimoani, vaikka mielessä on käynyt varmaan tuhat kertaa. Olen hieronut jalkoja ja hartioita. Olen varmasti tehnyt osani kotitöistä ja lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Olen kuunnellut työhuolia ja muita murheita. Olen rehellisesti pyrkinyt olemaan hellä ja ymmärtävä aviopuoliso, eikä siis niin että laskeskelisin että kyllä nyt tällä ymmärtäväisyydellä pitäisi jo pillua irrota. Mikään ei muutu.

        Kaikille teille, jotka halveksutte, miten miehet voivat ajatella "vain" seksiä, sanoisin: olkaa niin kilttejä ja lukekaa ajatuksella Rogerin kirjoitukset. Kysymys ei ole siitä, että mies haluaisi parisuhteelta vain seksiä. Kysymys on siitä, että näistä asioista kirjoittavien miesten mielestä seksi on eräs osa toimivaa parisuhdetta, ja jos se osa ei toimi, voi rehellisesti yrittää saada sitä(kin) toimimaan. Joskus vain ei tahdo jaksaa sitä, että vaikka tällaista asiaa on parisuhteessa avoimesti keskustellen käsitelty ja tarpeiden erilaisuudet todettu, vain mies on se, jonka tarpeista tingitään. Eli seksielämä asettuu niihin uomiin, johon se haluttomamman osapuolen mielestä kuuluu. Halukkaamman osapuolen vastuulla on se, ettei päästä omia tarpeitaan tai likaisia himojaan häiritsemään toista tai rikkomaan parisuhdetta. Vaimoni aikoo ilmeisesti elää ainaisesti ikään kuin seksiasia olisi nyt loppuun käsitelty, eikä siihen kannattaisi enää kiinnittää mitään huomiota.

        Kiitos loistavasta kirjoituksesta.

        Jonkinlaista perspektiiviä asiaan antaa, jos tässä tapauksessa kuvittelee rogerin/muiden aiheesta kirjoittaneiden tilalle naisen. Uskallan väittää, että naisen kirjoittamana nuo ongelmat olisivat herättäneet täysin erilaisia reaktioita.

        Se, että ilman seksiä parisuhteessa elävä on sitä mieltä, että ilman seksiä eläminen on vaikeaa ei ainakaan omalla kohdallani tarkoita, että seksi olisi ainoa sisältö elämälle. Sen sijaan seksi on mielestäni YKSI olennainen osa parisuhteen sisältöä.


      • Nainen
        Tuomas kirjoitti:

        Kiitos loistavasta kirjoituksesta.

        Jonkinlaista perspektiiviä asiaan antaa, jos tässä tapauksessa kuvittelee rogerin/muiden aiheesta kirjoittaneiden tilalle naisen. Uskallan väittää, että naisen kirjoittamana nuo ongelmat olisivat herättäneet täysin erilaisia reaktioita.

        Se, että ilman seksiä parisuhteessa elävä on sitä mieltä, että ilman seksiä eläminen on vaikeaa ei ainakaan omalla kohdallani tarkoita, että seksi olisi ainoa sisältö elämälle. Sen sijaan seksi on mielestäni YKSI olennainen osa parisuhteen sisältöä.

        Näin se on naisenkin mielestä. Hyvä seksi on olennainen osa toimivaa parisuhdetta. Jos toisella ei ole tarvetta läheisyyteen eikä hellyyteen ja seksi on vain suoritusta läpi elämän, ei parisuhde silloin mielestäni toimi muutenkaan hyvin. Vaikeaa sitä on yksin muuttaa asioita, vaikka kuinka haluaisi ja niistä puhuisi, jos toiselle seksuaalisuus on selvästi vähemmän tärkeä asia ja ulkopuolisen avun hakeminen ei toista lainkaan kiinnosta. Tunteet kuolevat, kun vuosia yksin yrittää eikä saa vastakaikua. Parisuhteessa on PARI, mikä tarkoittaa sitä, että kummankin on sen hoitoon osallistuttava ja otettava siitä vastuu kaikilla osa-alueilla. Tämän vuoksi meillä ero jo ovella kolkuttelee, kunhan lapset vähän kasvavat.


      • Kyllästynyt
        Kuinka kauan? kirjoitti:

        Rogerin alustus aiheeseen oli loistava, ja myös minun kohdallani osuva. Paitsi että minä olen jo kymmenen vuotta Rogeria pitemmällä, eikä mikään ole muuttunut miksikään.

        Suhteemme alkuaikoina silloinen tyttöystäväni oli seksin suhteen kokematon ja ymmärrettävästi aika arka ja pidättyväinen. Itsekään en ollut mikään donjuan tai kokenut osaaja, eikä meillä missään tapauksessa ollut mitään hekumallista alkujaksoa seksin suhteen. Keskustelimme asiasta joitakin kertoja, ja tyttöystävä pyysi minua olemaan kärsivällinen ja oletti, että seksi kyllä alkaa luistaa, kunhan hän vähän pääsee kokemattomuudestaan.

        Mentiin sitten naimisiin, ja häämatkalla eksoottisessa ja romanttisessa kaukomatkakohteessa ensimmäinen riita oli tulla siitä, että minä kehtasin haluta seksiä jo toisenkin kerran ensimmäisen matkaviikon aikana. En halunnut pilata häämatkaa riitelyllä, joten annoin asian olla. Matkahan sinänsä oli onnistunut ja yhdessäolo mukavaa.

        Naimisiinmenosta tulee ensi kesänä kymmenen vuotta. Mikään ei ole muuttunut. Ensi hätään en muista yhtäkään kertaa, jolloin vaimoni olisi aidosti tehnyt aloitteen seksiin. Lapsia on kaksi, eikä avioliittomme mikään sisarussuhde ole, mutta seksissä on aina se leima, että minä olen pyytämässä ja hän suostuu, jos on sillä tuulella. Joka kerran joudun aloitetta tehdessäni miettimään, kuinka inhottava vonkaaja olenkaan kun taas sitä samaa olisin vailla.

        Olen käynyt yhden kerran yksinäni ammattiauttajan puheilla kertomatta siitä vaimolleni (siis en huorissa, vaan parisuhdeasioihin erikoistuneella psykologilla, joka on mies). Terapeutin näkemys oli, että vaimoni ei vain jotenkin ole löytänyt seksuaalisuuttaan. Hänen mukaansa tätä asiaa pystyisi parhaiten selvittämään parisuhde- ja seksiasioiden asiantuntija, jonka kanssa käsittelisimme asiaa yhdessä vaimoni kanssa.

        No, annapa olla kun mahdollisimman hienotunteisesti ja mielestäni harkiten otin joskus tämän ehdotuksen puheeksi vaimoni kanssa. En edelleenkään sanonut pohtineeni asiaa ulkopuolisen kanssa, vaan väitin lueskelleeni parisuhdetta käsitteleviä lehtijuttuja. Sain kuulla olevani kieroutunut ja paskamainen inhottava ihminen, kun yritän vängätä hänet jonkun puoskarin luo puhumaan asioista, jotka kuuluvat vain hänelle itselleen. Ja sitten taas samat lupaukset siitä, kuinka asiat kyllä ajan kanssa korjaantuvat.

        Noita lupauksia on tässä nyt kuunneltu 13 vuotta. En ole pettänyt vaimoani, vaikka mielessä on käynyt varmaan tuhat kertaa. Olen hieronut jalkoja ja hartioita. Olen varmasti tehnyt osani kotitöistä ja lasten hoidosta ja kasvatuksesta. Olen kuunnellut työhuolia ja muita murheita. Olen rehellisesti pyrkinyt olemaan hellä ja ymmärtävä aviopuoliso, eikä siis niin että laskeskelisin että kyllä nyt tällä ymmärtäväisyydellä pitäisi jo pillua irrota. Mikään ei muutu.

        Kaikille teille, jotka halveksutte, miten miehet voivat ajatella "vain" seksiä, sanoisin: olkaa niin kilttejä ja lukekaa ajatuksella Rogerin kirjoitukset. Kysymys ei ole siitä, että mies haluaisi parisuhteelta vain seksiä. Kysymys on siitä, että näistä asioista kirjoittavien miesten mielestä seksi on eräs osa toimivaa parisuhdetta, ja jos se osa ei toimi, voi rehellisesti yrittää saada sitä(kin) toimimaan. Joskus vain ei tahdo jaksaa sitä, että vaikka tällaista asiaa on parisuhteessa avoimesti keskustellen käsitelty ja tarpeiden erilaisuudet todettu, vain mies on se, jonka tarpeista tingitään. Eli seksielämä asettuu niihin uomiin, johon se haluttomamman osapuolen mielestä kuuluu. Halukkaamman osapuolen vastuulla on se, ettei päästä omia tarpeitaan tai likaisia himojaan häiritsemään toista tai rikkomaan parisuhdetta. Vaimoni aikoo ilmeisesti elää ainaisesti ikään kuin seksiasia olisi nyt loppuun käsitelty, eikä siihen kannattaisi enää kiinnittää mitään huomiota.

        Elämäsi on kuin omastani, sillä erotuksella ettei meillä ole lapsia.

        Mutta hienoa että asiaa voi purkaa edes tässä forumissa. Muiden kokemukset kannustavat jaksamaan. Lue minun elämästäni. Zemppiä syksyyn!

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=1000000000000005&conference=500000000000010&posting=22000000001099763


      • Pahatar
        Tuomas kirjoitti:

        Kiitos loistavasta kirjoituksesta.

        Jonkinlaista perspektiiviä asiaan antaa, jos tässä tapauksessa kuvittelee rogerin/muiden aiheesta kirjoittaneiden tilalle naisen. Uskallan väittää, että naisen kirjoittamana nuo ongelmat olisivat herättäneet täysin erilaisia reaktioita.

        Se, että ilman seksiä parisuhteessa elävä on sitä mieltä, että ilman seksiä eläminen on vaikeaa ei ainakaan omalla kohdallani tarkoita, että seksi olisi ainoa sisältö elämälle. Sen sijaan seksi on mielestäni YKSI olennainen osa parisuhteen sisältöä.

        Ainakin minun kohdallani sain hurjan haukkuryöpyn, kun kirjoitin täällä taannoin omasta seksittömästä liitostani. Se, että mies on se haluttomampi osapuoli, tekee miehestä reppanan, jotan pitää sääliä ja vastaavasti hänen naisensa on likainen pervo, koska ei tyydy osaansa.
        Sinänsä näiden Rogereiden ja muiden kohtalotoivereiden kirjoitukset ovat lohdullista luettavaa, en tunne itseäni ihan sairaaksi kun haluan seksiä aina ja mieheni tuskin koskaan. Tasan ei käy onnen - tai siis halujen - lahjat.


    • aina valmis

      seksi on kyllä tärkeää, joten jos mitään syytä fyysistä tai psyykkistä traumaa kieltäytymiselle ole, pitäisi vaimon kyllä paneutua osaansa ja ongelmaansa. Kuvitteleeko hän, että voi oman päätöksensä velvoittaa koskemaan myös aviomiestä? Kyllä silloin voi käydä vieraissa.Kamalan itsekästä luulla, että voi hautoa takapuoltaan ilman jakamista.Mä ainakin olen antanut miehille, joiden vaimot sinnittelee sohvalla villasukat jalassa jalat yhdessä.

    • piru

      Tiedän tunteen kun ei saa tarpeeksi seksiä ja siitä tulee ikäänkuin pakkomielle. Pistä vaan tyttökaverisi selkä seinää vasten ja vaadi häneltä
      panostusta tämän yhteisen ongelman selvittämiseksi. Parisuhteenne kaatuu kuitenkin jos ette sitä selvitä. Todennäköisesti sinä petät häntä jonkun sinua haluavan naisen kanssa. Sellainen tilaisuus kun tulee niin et voi itsellesi mitään vaan se on menoa. Ei se välttämättä ole tuleva vaimosi mutta ainakin kun kiinni siitä jäät niin tyttökaveria sulla ei enää ole. Voi olla että sinä olet naisellesi vain hyvä kaveri jota hän luulee rakastavansa. Itselläni on minua haluava nainen jota tapaan silloin tällöin vain seksin merkeissä. Seksi on alkanut kotonakin maistua kun on voinut antaa olla vaimon rauhassa kun on saanut tyydytyksensä muualla. Nimittäin vaimon kiinnostus on herännyt kun en häntä kimputa aamusta iltaan. Se ongelma siinä vaan on ettei se seksin pyytäminen lopu ennenkuin sitä saa tarpeeksi eli ei voi vaan päättää että nyt ollaan ilman niin kauan kuin vaimo kiinnostuu. Näillä haluilla sitä on saatava. Minun vaihtoehto on silti huono sillä vaikka vaimon kanssa menisikin paremmin niin millä pirulla pääsen irti siitä "vain seksiä" suhteesta, kun sellaista ei kymmenien kertojen jälkeen olekaan olemassa. Ei hyvää seksiä ilman tunteita ole olemassakaan. Ainakaan pitemmän päälle.

      Houkuttele se naisesi "avautumaan" eli purkakaa ne häntä vaivaavat jarrut joita sieltä mielestä löytyy. Se voi olla pienestäkin kiinni. Se voi olla sinun aktiivisuus tai pelko omasta kiihottumisesta jota ei saisi edes sinulle näyttää saati sitten antaa sen kuulua voihkinnan muodossa. Unohda itsesi sängyssä muutaman kerran ja ottakaa tyttöystäväsi käsittelyyn ja keskittykää hänen nautinnon löytymiseen yhdessä. Tämä vaatii paljon pidättyväiseltä naiselta ja se voi vaatia apuvälineitä ja aikaa. Mutta kun saat hänet haluamaan seksiä ja kaipaamaan sitä hyvänolon tunnetta niin tulee sellaisia hetkiä että sinä jopa sanot että voitaisko vaan olla sylikkäin ja rakastellaan vasta myöhemmin.

      Kun sinä tiedät saavasi seksiä tarpeeksi usein niin ne pakkomielteet alkavat karista mielestä ja energiaa ei tarvitse käyttää riitelyyn ja seksistä puhumiseen. Olen sitä mieltä että jos seksistä ei tarvitse kummankaan puhua erityisesti niin kaikki on hyvin, eli riittää kun sitä harrastaa.

    • nainen 44

      ..luulenpa tietäväni tarkalleen miltä sinusta tuntuu.
      Mulla on toisinpäin; mies ei ole yhtä aktiivinen kuin minä ja tunnen noloutta siitä että olen
      "niin kiimainen", ihan kuin olisin likainen.
      Yritän tyytyä tilanteeseen koska kannatan myös
      todellista sitoutumista ( naimisissa olemme olleet 20v) mutta on aikoja jolloin toivon, että löytäisin "vahingossa" jostain samassa tilanteessa olevan miehen, jonka kanssa voisin hienotunteisesti, ystävyydellä, huumorilla ja yhteisymmärryksellä hoitaa ongelman
      (suomeksi: harrastaa seksiä, rakastella)
      Oon muuten ihan kiltti, herkkätunteinen, lapsenmielinenkin ehkä, ja kirkasotsainen (heh),
      mutta tarpeitaan on vaikea väkisin yrittää tukahduttaa..mahdotonta.
      Toistaiseksi en ole tästä syystä miestäni pettänyt.

      • Heikki

        ..no tämä ei varmaan ole ihan oikea foorumi ehdotella mutta kysynpä kuitenkin. Kiinnostaako sinua samassa tilanteessa oleva samanikäinen mies. Jos sinua kiinnostaa niin kuinka saan sinuun yhteyden?


      • nainen 44
        Heikki kirjoitti:

        ..no tämä ei varmaan ole ihan oikea foorumi ehdotella mutta kysynpä kuitenkin. Kiinnostaako sinua samassa tilanteessa oleva samanikäinen mies. Jos sinua kiinnostaa niin kuinka saan sinuun yhteyden?

        Joo, kiinnostaa (enpä olisi uskonut koskaan sanovani todella näin)

        Kirjoita mulle kissa42@hotmail.com

        Voidaan kirjotella niin nähdään kolahtaako...
        Mä oon väsyny kieltämään itseäni...tässä iässä.


      • nainen 44
        nainen 44 kirjoitti:

        Joo, kiinnostaa (enpä olisi uskonut koskaan sanovani todella näin)

        Kirjoita mulle kissa42@hotmail.com

        Voidaan kirjotella niin nähdään kolahtaako...
        Mä oon väsyny kieltämään itseäni...tässä iässä.

        ...taisit Heikki jänistää?
        ..tai tulla järkiisi, aikuiseksi ?

        ??

        No, se vaan herätti ajatuksen että olisit ollut tosi kiinnostava, minusta. ....enhän itsekään toisaalta tiedä olisinko kehdannut...ja pystyisinkö kunnioittamaan itseäni enää..

        Hyvä varmaan näin...mutta silti -harmittaa!


      • Naisellinen ja sensuelli
        nainen 44 kirjoitti:

        ...taisit Heikki jänistää?
        ..tai tulla järkiisi, aikuiseksi ?

        ??

        No, se vaan herätti ajatuksen että olisit ollut tosi kiinnostava, minusta. ....enhän itsekään toisaalta tiedä olisinko kehdannut...ja pystyisinkö kunnioittamaan itseäni enää..

        Hyvä varmaan näin...mutta silti -harmittaa!

        Kuules..menepä tuonne deittisivuille cityyn tai vaikka sitten sinkkuihin(kyllä sielläkin varatut seuraa etsivät).. sieltä löydät halukkaita ja innokkaita joka lähtöön. Kenenkään ei puutteessa tarvitse olla..Toinen juttu on sitten se, että kuinka löytää juuri sen itseään miellyttävän vastapelurin? Saattaa voida joutua käymään hiukan useimmillakin "sokkotreffeillä", ennenkuin natsaa..Mutta onnea kuitenkin yritykseesi!

        Harmitti, ettei Heikki "uskaltanut"? Höh, mitä hänestä vielä tiesit? Tokko noin vain olisi heti onnistunut löytää napakymppi?? Sorry, en usko ihmeisiin...(jotain olen jo kokenut tässä vuosien saatossa)..

        Omassa tapauksessani, jossa avioliitto 22v erittäin seksuaalisen vuoden jälkeen (väh.3krt/viikossa täydellistä seksiä ja molemminpuolista nautintoa) ajautui miehen kyvyttömyyden vuoksi(määrätystä syystä) seksittömyyteen niin, että lähdin 1v. sitä surtuani ja ihmeteltyäni, etsimään seksiä muualta. Mies tietää ja hyväksyy asian. Ollaan avioliittoomme muuten tyytyväisiä ja kunnioitamme sekä arvostamme liittoamme. Olen aina suhteissani hienotunteinen enkä loukkaa häntä. Hän yrittää selvästi korjata "puutettaan" omalla tavallaan, hemmottelulla yms.

        Olenkin sitä mieltä, että jos vieraisiin tuntee tarvetta mennä, niin se täytyy tehdä toiselle tiettäväksi, ettei käry tule sitten yllätyksenä ja vie koko muusta elämästä pohjaa pois.
        Uskonpa monessakin näissä nuorissa liitoissa olevan kunnon herätyksen tieto siitä, että puoliso lopettaa kotona tuon turhan vonkauksen ja siirtyy halukkaammille metsästysmaille.
        Jos seksuaalittomuus on korjattavissa jollain, niin tuolla herätyksellä siitä saa hyvän alun.


      • nainen 44
        Naisellinen ja sensuelli kirjoitti:

        Kuules..menepä tuonne deittisivuille cityyn tai vaikka sitten sinkkuihin(kyllä sielläkin varatut seuraa etsivät).. sieltä löydät halukkaita ja innokkaita joka lähtöön. Kenenkään ei puutteessa tarvitse olla..Toinen juttu on sitten se, että kuinka löytää juuri sen itseään miellyttävän vastapelurin? Saattaa voida joutua käymään hiukan useimmillakin "sokkotreffeillä", ennenkuin natsaa..Mutta onnea kuitenkin yritykseesi!

        Harmitti, ettei Heikki "uskaltanut"? Höh, mitä hänestä vielä tiesit? Tokko noin vain olisi heti onnistunut löytää napakymppi?? Sorry, en usko ihmeisiin...(jotain olen jo kokenut tässä vuosien saatossa)..

        Omassa tapauksessani, jossa avioliitto 22v erittäin seksuaalisen vuoden jälkeen (väh.3krt/viikossa täydellistä seksiä ja molemminpuolista nautintoa) ajautui miehen kyvyttömyyden vuoksi(määrätystä syystä) seksittömyyteen niin, että lähdin 1v. sitä surtuani ja ihmeteltyäni, etsimään seksiä muualta. Mies tietää ja hyväksyy asian. Ollaan avioliittoomme muuten tyytyväisiä ja kunnioitamme sekä arvostamme liittoamme. Olen aina suhteissani hienotunteinen enkä loukkaa häntä. Hän yrittää selvästi korjata "puutettaan" omalla tavallaan, hemmottelulla yms.

        Olenkin sitä mieltä, että jos vieraisiin tuntee tarvetta mennä, niin se täytyy tehdä toiselle tiettäväksi, ettei käry tule sitten yllätyksenä ja vie koko muusta elämästä pohjaa pois.
        Uskonpa monessakin näissä nuorissa liitoissa olevan kunnon herätyksen tieto siitä, että puoliso lopettaa kotona tuon turhan vonkauksen ja siirtyy halukkaammille metsästysmaille.
        Jos seksuaalittomuus on korjattavissa jollain, niin tuolla herätyksellä siitä saa hyvän alun.

        Sinun miehesi kuulostaa harvinaisen ymmärtävältä ja fiksulta.

        Itse en voisi kuvitellakaan saavani lupaa hakea seksiä muualta..päivastoin saisin murskaavan tuomion itsekeskeisyydestä ja "oman navan ympärillä pyörimisestä"
        Mutta tässä se ero kait onkin; teillä on ollut hyvää seksiä, ja miehesi voi ymmärtää sen tärkeyden.
        Minun mieheni taas voisi luultavasti elää hyvin ilmankin ja halveksisi ja ihmettelisi sellaista joka ei voi. Näin uskon.

        Äh, toisaalta olen niin ujo että kynnys etsiä suoraan seksiseuraa chatissa tuntuisi niin
        nololta!
        Tämmönen epäsuora ruinaus oli helpompaa :)


      • heikki
        Naisellinen ja sensuelli kirjoitti:

        Kuules..menepä tuonne deittisivuille cityyn tai vaikka sitten sinkkuihin(kyllä sielläkin varatut seuraa etsivät).. sieltä löydät halukkaita ja innokkaita joka lähtöön. Kenenkään ei puutteessa tarvitse olla..Toinen juttu on sitten se, että kuinka löytää juuri sen itseään miellyttävän vastapelurin? Saattaa voida joutua käymään hiukan useimmillakin "sokkotreffeillä", ennenkuin natsaa..Mutta onnea kuitenkin yritykseesi!

        Harmitti, ettei Heikki "uskaltanut"? Höh, mitä hänestä vielä tiesit? Tokko noin vain olisi heti onnistunut löytää napakymppi?? Sorry, en usko ihmeisiin...(jotain olen jo kokenut tässä vuosien saatossa)..

        Omassa tapauksessani, jossa avioliitto 22v erittäin seksuaalisen vuoden jälkeen (väh.3krt/viikossa täydellistä seksiä ja molemminpuolista nautintoa) ajautui miehen kyvyttömyyden vuoksi(määrätystä syystä) seksittömyyteen niin, että lähdin 1v. sitä surtuani ja ihmeteltyäni, etsimään seksiä muualta. Mies tietää ja hyväksyy asian. Ollaan avioliittoomme muuten tyytyväisiä ja kunnioitamme sekä arvostamme liittoamme. Olen aina suhteissani hienotunteinen enkä loukkaa häntä. Hän yrittää selvästi korjata "puutettaan" omalla tavallaan, hemmottelulla yms.

        Olenkin sitä mieltä, että jos vieraisiin tuntee tarvetta mennä, niin se täytyy tehdä toiselle tiettäväksi, ettei käry tule sitten yllätyksenä ja vie koko muusta elämästä pohjaa pois.
        Uskonpa monessakin näissä nuorissa liitoissa olevan kunnon herätyksen tieto siitä, että puoliso lopettaa kotona tuon turhan vonkauksen ja siirtyy halukkaammille metsästysmaille.
        Jos seksuaalittomuus on korjattavissa jollain, niin tuolla herätyksellä siitä saa hyvän alun.

        ..ei todellakaan ole mikään napakymppi. Onpahan vaan samankaltaisessa tilanteessa kuin Roger. Ymmärrän erittäin hyvin monessa suhteessa häntä. Seksin tulee olla molemminpuolista haluamista. Jos toinen ei halua ollenkaan mutta ikäänkuin velvollisuudentunteesta kerran puolessa vuodessa "antaa" ei sitä voi sanoa hyväksi seksielämäksi. Mutta toisaalta muu elämä menee hyvin. Arvostan vaimoani hyvä vaimona ja luonteeltaan hän on ihana. Mutta kun se ei yksin riitä.


      • nainen 44
        heikki kirjoitti:

        ..ei todellakaan ole mikään napakymppi. Onpahan vaan samankaltaisessa tilanteessa kuin Roger. Ymmärrän erittäin hyvin monessa suhteessa häntä. Seksin tulee olla molemminpuolista haluamista. Jos toinen ei halua ollenkaan mutta ikäänkuin velvollisuudentunteesta kerran puolessa vuodessa "antaa" ei sitä voi sanoa hyväksi seksielämäksi. Mutta toisaalta muu elämä menee hyvin. Arvostan vaimoani hyvä vaimona ja luonteeltaan hän on ihana. Mutta kun se ei yksin riitä.

        ..ja kuka tässä napakymppejä tarvitsee -ihminen kelpaa ihan hyvin!


      • olette sairaita itsekeskeis...
        nainen 44 kirjoitti:

        ..ja kuka tässä napakymppejä tarvitsee -ihminen kelpaa ihan hyvin!

        Naisellinen & Nainen 44 olette sairaita itsekeskeisiä paskoja. Ajatelkaapa asiaa toisinpäin eikö tuntuisi todella pahalta jos miehenne pettäisi teitä.


      • nainen 44
        olette sairaita itsekeskeis... kirjoitti:

        Naisellinen & Nainen 44 olette sairaita itsekeskeisiä paskoja. Ajatelkaapa asiaa toisinpäin eikö tuntuisi todella pahalta jos miehenne pettäisi teitä.

        ..ja tulinkin toisiin aatoksiin kuten alempana viestiketjussa ilmenee...


    • mies

      keskustelleet seksuaaliterapeutille menosta?

    • Miracle

      Voisit olla kinuamatta jonkin aikaa niin kohta tyttösi ehdottaa sitä itse... näin kävi ainakin minulla..olen siis tyttö ja ei tehnyt mieli seksiä ja poikaystäväni kinusi ja kinusi mutta sitten yhtäkkiä se lopetti kinuamisen ja minua alkoikin kummasti haluttaa...outoa...
      Onnea!

    • arska

      kokemuksia minullakin ekassa aviolitossa. Mentiin yhteen parikymppisinä ja lapsen syntymän jälkeen seksi vain lakkasi huvittamasta vaimoani. Pisin selibaatti oli yli 5 vuotta. Muuten oli ihan ok ja kelpo vaimo. Ja kyllä hän tajusi kun juteltiin asiasta ja sanoi ihan suoraan, että seksi ei kiinnosta häntä lainkaan. No, 10v:n avioliiton jälkeen erottiin sitten kun tapasin ihanan naisen jolle seksi merkitsee samaa kuin minullekkin. Joskus tuntuu, että hän tykkää siitä vielä enemmän kuin minä. Ja miten ihanan outo olikaan se tunne kun huomasi, että nainen haluaa minua ja pystyn tyydyttämään naisen. Itsetuntoni oli aika alhaalla kun tapasin tämän namupalan. Joten eroa jos haluat. Seksi tuntuu sinulle olevan tärkeää ja vaimollesi ei lainkaan tärkeää. Parempi erota ajoissa.

    • Minna

      Kun luin kirjoituksesi, minulle tuli mieleen avomieheni. Mekin olemme nuoria, ja hänellä oli suhteemme alussa kanssani sama ongelma.

      Minä en halunnut seksiä hänen kanssaan kovin usein, koska minulla oli alitajunnassa lapsuudesta kantautuvia traumoja, ja sitä kautta monenlaisia seksuaalisia estoja.

      Ei avomieheni nyt suoranaisesti painostanut minua seksiin..mutta jo se tuntui painostukselta, kun näin kuinka hän kärsi kun en uskaltanut edes koskea häneen. Meni kuukausia ennen kuin uskalsin koskea häneen, ja vielä pitempään ennen kuin annoin hänen koskea minua uusilla tavoilla.

      Vika ei koskaan ollut avomiehessäni. Minulla oli vuoren kokoisia estoja voitettavani, ja nyt olen päässyt niistä yli. Harrastamassamme seksiä ei ole enää mitään estoja, paitsi ehkä vierastamme vielä ajatusta kolmansista osapuolista.. ;)
      Senkin aika varmaan koittaa vielä.

      Tärkeintä on, että annat kumppanillesi AIKAA! Älä ole itsekeskeinen ja ajattele vain omia halujasi vaan yritä tukea kumppaniasi! Vaikka olettekin jo harrastaneet seksiä, niin teidän täytyisi nyt aloittaa puhtaalta pöydältä...pikku hiljaa. Anna kumppanisi voittaa estonsa, mutta se ei onnistu, jos painostat häntä liikaa..esim. juuri etenemällä liian nopeasti/vaatimalla uusia juttuja. Voin luvata, että jos jaksat kannustaa kumppaniasi estojen voittamisessa, lopussa odottaa kiimainen kiitos.. ;)

      ps. muistathan kehua esim. kumppanisi vartaloa esileikin/seksin aikana, sillä juuri se saattaa olla yksi esto hänellä, että hän ei ole sinut vartalonsa kanssa. Häntä ehkä hävettää näyttäytyä sinulle alasti tms..joten kehu hänet päästä varpaisiin aina silloin tällöin.. :)

    • realisti

      tämän tässä viestiketjussa varsin tyhjentävästi esitetyn ongelman johdosta kaikkialla maailmassa on aina löytynyt ja tulee löytymään kysyntää ”maailman vanhimman ammatin” harjoittajille.

      jos ja kun suhde on muuten kunnossa, mutta homma on kompastua luontaisesti erikokoisiin seksuaalisiin tarpeisiin, niin ei siitä nyt niin vaikea ole vetää johtopäätöksiä, että mitä kannattaisi tehdä.

      toki prostituoidun palvelut eivät aina vastaa sydämen kumppanin kanssa harjoitettua seksiä, mutta kyllä se tarjoaa kohtuullisen toimivan ratkaisun tilanteeseen, jossa monesta pahasta täytyy valita se pienin.

      netistä tai jostain muualta hankittuja salaisia seurustelukumppaneita en suosittele missään nimessä, siinä menee pian puurot ja vellit sekaisin ja loputkin tuhkat pesästä.

      nämä ”koeata ymmärtää naistasi ja odota vielä toiset 10 vuotta” tyyppiset neuvot ovat täysin höpönlöpöä - elämä on aivan liian lyhyt uhrattavaksi moiseen.

      kyllä tänne (sinänsä hyvin asiallisesti) kirjoittaneet naisetkin ymmärtävät sisimmässään varsin hyvin, että jos ihmiseltä kielletään jokin asia, joka on hänen hyvinvointinsa ja olemassaolonsa kannalta olennaisen tärkeä (fundamental), ihminen löytää lopulta tien ilmaista itseänsä tällä alueella jollakin toisella tavalla.

      vuolasta virtaa ei voi padota eikä kääntää.

    • pete 33v

      Voi kuinka kiva että meitä miehiä on monta samassa tilassa.Minä otin pettäjän tien.Enkä valita enään.

    • kohtalokaveri

      Poikkeavuutena keskeisiin juttuihimme minulla on 3-vuotias tyttö joka tekee tilanteesta vaikeamman - en voi, enkä halua lähteä pois koska tyttäreni on nr 1 elämässäni. Meillä vaimo hiukan innostui kesällä, osti parit tangat mutta mitään kunnon "love" iltaa ei koskaan tullutkaan. Eli sitä samaa, armo pimppakaan ei kiinnosta ja väkinäinen karvalaukkuun tyhjennyskään mitään fiboja anna, kuten olisin huonompi ihminen. Kai se on plärättävä nettikuvia ja tumputtaa tai mennä näkemään sitä "yhtä" joka nyt hesassa ja huomenna olisi juhlat jossa näen hänet...mutta...mutta kun ei viitsisi,vaan jaksaisi olla kiltti vaimolleni - hän ei kylläkään ole kovin kiltti minulle. OLEMME SEKSUAALISESTI ERI PLANEETOILTA. LUE STOORINI:
      http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=116&conference=1500000000000113&posting=22000000000387114

    • ...

      Paradoksaalista kylläkin mutta kirjoituksesi lämmitti mieltäni suuresti. En siis ole ainoa, joka joutuu ponnistelemaan näiden vaikeiden asioiden kanssa. Eronamme on toki se, että olen nuori nainen, mutta tunteet huonommuudesta ja jopa likaisuudesta ovat tuttuja. Myös minun ajatukseni täyttää seksi, vaikka elänkin lähes täysin ilman sitä. Se että mieheni ei seksiä halua kanssani (eikä kenenkään muunkaan kanssa) on todella kipeä asia. Koen tarpeeni ihan normaalilla tasolla oleviksi, mutta internetissä tapaamat miehet kuitenkin mieltävät minut helposti "kyltymättömäksi nymfomaaniksi".
      En myöskään halua erota - rakastan miestäni paljon.

      Haluni tuntea itseni myös naiseksi on johtanut kohdallani jo pettämiseen. Pitkään kestänyt seksittömyys ja torjutuksi tuleminen on johtanut siihen, että menen varsin hämilleni kun huomaan, että pystyn miellyttämään miehiä myös seksuaalisesti, kaikkien omassa parisuhteessa tapahtuneiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen. Toisaalta kun olen saanut miehiltä paljon erilaisia ehdotuksia olen tuntenut siitäkin häpeää, että kuinka joku voi tuntea minua kohtaan mitään vetovoimaa. Seksuaalinen itsetuntoni on parisuhteeni aikana laskenut todella pohjalukemiin.

      Vaikkakaan en omalta kohdaltani ole löytänyt minkäänlaista ratkaisua ongelmaan,olisi mielenkiintoista vaihtaa kanssasi ajatuksia asiasta. Toivottavasti törmäisimme jossakin nettimaailmassa toisiimme...

      • roger

        Kovin tutulta sinunkin tekstisi tuntui. Monet eivät tunnu käsittävän, että seksissä ei ole kysymys vaan ja ainoastaan tarpeiden tyydyttämisestä. Se on asia, jota kautta määrittyy identiteetti ja joka yhdistää kaksi ihmistä erityisellä tavalla toisiinsa.

        Ikävin puoli seksittömässä elämässä on juuri se, kuten sanoit, että halukkaampi osapuoli tuntee itsensä likaiseksi, pahaksi, toisaalta vähemmän haluttavaksi.

        Siitä on liian kauan, kun olen viimeksi tuntenut olevani naisen silmissä viehättävä ja kiihottava. Ulkonäössäni ja käyttäytymisessäni ei mitään vikaa ole. Lähinnä tuntuu siltä, että oma naiseni hakee minusta vain turvaa ja kumppanuutta. Nautin siitäkin paljon, mutta kuten näissä viesteissä on jo käynyt ilmi, jotain jää kutkuttamaan mieltä.

        Josko joskus kerrankin tuntisi itsensä kiihkeän naisen vierestä, tuntisi itsensä eroottiseksi, tuntisi elävänsä..

        Yksin näitä asioita on ikävä pohtia. Mieli kiertää vain kehää ja ymmärtäjää ei löydy. Netti on tässäkin osoittautunut oivaksi välineeksi. Nämä keskustelut ovat lämmittäneet mieltäni suuresti, ja välillä käynnit jossain chatissa ja vieraan naisen kanssa jutustelu tuo uutta pilkettä silmäkulmaan.

        Jos sinä "kyltymätön nymfomaani" ;), tai kuka muukin, haluat vaihtaa ajatuksia privaatimmin sähköpostitse, niin se olisi myös mukavaa... Osoitteeni on sala_mieli@yahoo.com


    • uudessa suhteessa

      Itselläni oli samanlainen suhde vielä vuosia sitten ja avopuoliso jopa itse kehotti etsimään seksiseuraa muualta, jos hänen kerran kuussa (jos silloinkaan) ei riittänyt. Määrähän ei ollut tässäkään tapauksessa tärkeintä, vaan se ettei puoliso näyttänyt nauttivan koko touhusta (eikä suostunut puhumaan asiasta enempää).

      Onneksi olin seurustellut häntä ennenkin ja tiesin kuinka paljon parempaa rakastelu voi olla ja siksipä esitin avopuolisolle että tiemme eroaisivat ja molemmat saisivat etsiä kaikinpuolin sopivamman puolison. No, vähän aikaa hän yritti, mutta kyllästyi sitten ja kertoi ettei hän voi olla muuta kuin on. Kun ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.

      Suhteen aikanakin tuli vaihdettua sähköpostia muiden parisuhteessa olevien (naisten) kanssa, mutta eron jälkeen sattui kuin tilauksesta vastaan tulemaan nainen, joka oli kuin luotu minulle.

      Nyt olen naimisissa ja parisuhteessa, jossa seksin määrä vaihtelee päivittäisestä jonnekin kerta per viikko ja se tunne kun rakastelemme on jotain mitä en aiemmissa suhteissa edes osannut kuvitella.

      Kyllä se oikea löytyy, kenenkään ei tarvitse kärsiä parisuhteessa!

    • Kyllästynyt

      Kylläpä helpotti lukea täysin samankaltaisesta tilanteesta kuin omani. Ja hienoa että olet ottanut asian esille.

      Itse olen elänyt parisuhteessa kohta 15 vuotta ja olemme vaimoni kanssa mitä parhaat ystävät. Vaan kun se ystävyys ei parisuhteessa riitä. Vai riittääkö? Suurin ihastuminen ja roihuava intohimo on totta kai jo laantunut, mutta silti haluaisin rakkautemme kestävän ja tuntuvan myös arjessa.

      Lapsia meillä ei vielä ole johtuen työelämän kuvioista. Mutta olemme niitä harkitsemassa.

      Koska itse olen myös hyvin seksuaalinen ihminen, jolla on tarpeet, koen erittäin surulliseksi etten saa tuntea itseäni halutuksi omassa parisuhteessani. Kysymys ei ole siitä että haluaisin "joka päivä" ja 2 parhaassa. Vaimoni ei yksinkertaisesti edes halua koskettaa minua, intiimisti tai hellästi. Jokin esto hänellä on.

      Parisuhteemme on kestänyt yhden ison kriisin, mutta en haluaisi tehdä seksittömyydestä sellaista. En katso huonon seksin olevan sen arvoinen asia, että pitäisi erota. Suhteessamme on niin paljon muitakin tärkeitä ja arvoikkaita asioita.

      Tästä johtuen en enää jaksa edes haluta vaimoani. Olen vain niin kyllästynyt olemaan aina se haluava osapuoli. Ja silloinkin kun rakastellaan, se tuntuu vain suorittamiselta - ja anteeksi vain - hän ei osaa/halua olla lainkaan aktiivinen vaan makaa kuin "lahna". Esileikiksi en voisi alkulämmittelyämme kutsua, suuseksi on täysin tabu ja kosketukseni ei kiihota häntä lainkaan vaikka kuinka yrittäisin olla hellä.

      Seksistä asiallisesti puhuminen hänelle on äärimmäisen vaikeata ja yleensä hän vain menee mykäksi. Ammattiauttajalla käyminen on hänelle ehdottomasti poissuljettu.

      Minusta seksin pitää olla molemmin puolista haluamista ja tyydyttävää. Jokaisella meistä on oikeus tuntea itsensä halutuksi! Omassa parisuhteesani en vain enää jaksa.

      En halua tuomita kenenkään moraalia tai moraalittomuutta, mutta itselleni sallin ja myös olen oppinut hyväksymään aidan toiselle puolelle katselun. Ja siellä käymisen satunnaisesti. Aikuisen ihmisen pitää tietää mitä tekee ja osata olla satuttamatta ketään, vähiten itseään. En halua tietää onko vaimollani toinen mies, koska epäilemällä vain satuttaisin itseäni ja tekisin itsestäni sairaalloisen mustasukkaisen.

      Rakastan vaimoani, enkä ole mennyt naimisiin liittyäkseni surullisiin erotilastoihin. Toivon että omani ajan myötä paranee. Samaa haluaisin toivottaa kaikille kohtalotovereilleni - niin naisille kuin miehille.

      Aurinkoa syksyynne ja suhteeseenne.

    • Nainen

      Olen ollut naimisissa mieheni kanssa 14v.
      Olen aina tuntenut suurta yhteen kuuluvaisuutta mieheni kanssa, meillä on sama maku monissa asioissa, huumorintaju, ym. Koen että hän voisi olla paras ystäväni. Mutta haluaisin että hän olisi Mieheni, Rakastajani. Koko 14 vuoden ajan seksi on ollut ongelma.Itse nautin seksistä ja haluaisin rakastella pitkään ja hitaasti, nautiskellen. Kokeilla eri juttuja, asentoja, paikkoja. Meiheni kuitenkin haluaa seksiä vain kerran kuussa jos sitäkään ja akti kestää noin 5minuuttia. Siinä ajassa ei kovin paljon kokeilla ja olenkin yrittänyt olla mahdollisimman paikoillani että hän ei kiihoittuisi lisää. En siis voi vastata hänen liikkeisiin enkä muutenkaan nauttimaan seksistä. Tuntuu kuin olisi pakko keskittyä siihen omaan tulemiseen ja olla aina itsekäs. Olen odottanut muutosta tilanteeseen jo hyvin pitkään...ja voin sanoa että tilanne ei ajan kanssa parane. Lasten syntymän jälkeen hän ei koskenut minuun kahteen vuoteen. Nyt olemme tilanteessa jossa haluaisin lähteä liitosta mutta nyt mieheni haluaa muuttua. Minua ei enää kiinosta. En tunne häntä kohtaan enää mitään enkä tiedä voinko enää kääntyä takaisin samaan, pelkään että kaikki jatkuukin samanlaisena, luulin että olin jo ratkaisuni tehnyt. Olen miettinyt ammattiauttajan apua. Oleteko te käyneet seksiterapeutilla? Kannattaisi ehkä käydä ennenkuin olet samassa tilanteessa kuin minä,14v myöhemmin, katkerana, itsensä kadottaneena.

      Hyviä jatkoja sinulle

    • Poppamies

      Olen kuullut että hypnoosilla voidaan muuttaa, ehkä jopa naisellesi lisää haluja! Ota selvää!

    • Opikseen ottanut vm -61

      Miettikääpäs keskenänne tätä:

      ELÄMÄNOHJE

      Erääna päivänä iäkäs, arvostetun ENA:n ("college for senior civil servants") professori pyydettiin pitämään luento tehokkaasta ajan käytöstä n. 15 hengen ryhmälle, joka koostui suurten Pohjois-Amerikkalaisten yritysten johtajista. Tämä luento oli vain yksi osa päivän tiiviistä ohjelmasta, ja professorilla oli vain tunti käytettävänään.

      Seisoen tuon nk. eliittiryhmän edessä, tarkastellen jokaista osanottajaa, professori sanoi: -"Teemme pienen testin".
      Hän otti pöydän alta hyvin suuren lasipurkin, jonka asetti eteensä pöydälle. Sitten hän kaivoi esiin tusinan verran tennispallon kokoisia kiviä, jotka hän laittoi purkkiin yksitellen. Kun purkki oli täynnä, eikä sinne olisi voinut lisätä enää yhtään kiveä, professori katsoi "oppilaitaan" ja kysyi: -"Onko purkki nyt täynnä?"
      Ryhmä vastasi melkein yhteen ääneen: -"Kyllä!"
      Odotettuaan muutaman sekunnin, professori kysyi: -"Oletteko varmoja?"
      Jonka sanottuaan hän kumartui uudestaan nostaakseen pöydän alta pienemmän
      purkin, joka oli täynnä soraa. Hän kaatoi soran varovasti kivien päälle
      ravistellen hiukan suurta purkkia, jolloin sora valui kivien lomiin, aina purkin pohjalle asti.
      Sitten professori kysyi jälleen: -"Onko purkki nyt täynna?"
      Hänen älykkäät kuuntelijansa alkoivat ymmärtää "leikin" juonen.
      Yksi heistä vastasi: -"Luultavastikaan ei."
      -"Hyvä", sanoi professori kumartuen nostamaan pöydän alta pikkuruisen rasian täynnä hiekkaa. Hän kaatoi hiekan suureen purkkiin, jolloin hiekka valui suurempien kivien ja soran jättämiin rakosiin. Taas kerran hän kysyi: -"Onko purkki nyt täynnä?"
      Tällä kertaa kuuntelijakunta vastasi epäröimättä: -"Ei!"
      -"Hyvä", sanoi professori. Ja kuten kaikki osasivat odottaakin, professori otti kannullisen vettä, jolla hän täytti suuren purkin ääriään myöten. Sitten hän katsoi kuulijaryhmää ja kysyi: -"Mikä on totuus, jonka tämä testi meille opettaa?"

      Kaikista rohkein kuulijoista vastasi: -"Se osoittaa meille, miten silloinkin, kun kalenterimme on täpösen täynnä, voimme aina lisätä sinne vielä yhden tapaamisen tai kokouksen."

      -"Ei", sanoi professori.-"Se ei ole vastaus, jota etsin. Totuus, jonka opimme, on seuraava: jos emme laita ensin suuria kiviä purkkiin, emme saisi niitä kaikkia sinne enää lainkaan."

      Salissa vallitsi täydellinen hiljaisuus kaikkien miettiessä asiaa.

      Ja professori jatkoi: -"Mitkä ovat näitä suuria kiviä teidän elämässänne? Onko se terveys? Perhe? Ystävät? Unelmien toteuttaminen? Tehdä sitä, mistä pitää? Opiskella? Rentoutua? Tai jotain ihan muuta? Täytyy vain muistaa laittaa nämä kivet ensimmäisinä elämänsä purkkiin. Muuten saatamme epäonnistua kaikessa. Jos laitamme tärkeysjärjestyksessä ensimmäisiksi toisarvoiset pikkuasiat (soraa ja hiekkaa), täytämme elämämme pelkillä sivuseikoilla, ei meille jää enää aikaa todella tärkeille asioille. Älkää siis unohtako kysyä itseltänne toisinaan, mitkä ovat teidän elämänne suuret kivet. Ja laittakaa ne sitten ensin purkkiinne."

      Professori heilautti hymyillen kättään kuulijoilleen ja poistui salista.

      • Tuomas

        Olen kuullut tämän tarinan aiemminkin, mutta silti se muistutti taas terveesti elämän perusteista.

        Eräällä toisella foorumilla eräs kirjoittaja formuloi asioiden tärkeydestä seuraavaa:

        "Tärkeysjärjestyksiä tehdään (toivottavasti) vasta kun tehtävät tulevat toistensa suorittamisen tielle."

        Kuinka siis parisuhteen peruspalikoiden välille voisi muodostaa tärkeysjärjestyksen? Jos yksi käy muiden edelle, lienee suhteessa perustavalla tavalla jotain vialla.


      • Nainen

        Siinäpä se ongelma onkin, kun parisuhteen toinen osapuoli pitää seksin merkitystä tennispallon kokoisen kiven arvoisena ja toiselle riittää ehkä vain hiekan jyvän kokoinen ollakseen onnellinen parisuhteessaan. Kyllä se varmaan on niin, että tietynlainen halujen taso pysyy persoonakohtaisesti läpi elämän samansuuruisena. Toiselle riittää muutaman kerran vuodessa ja toinen haluaa muutaman kerran viikossa ja siltä väliltä. Jotta se elämä sujuisi tältä osin, jonkinlaisia kompromisseja pitäisi parisuhteessa saada aikaan. Eli kummankin pitäisi osaltaan joustaa. Jos vähemmän halukas ei siihen pysty, silloin toinen joutuu jatkuvasti toimimaan itselleen tärkeän asian vastaisesti.

        Jokaisella on oikeus toteuttaa elämässään tärkeitä asioita, mutta jos parilla on lapsia, asiaa ei todellakaan ole helppoa ratkaista. Lapset ovat suuria kiviä ja heidän vuokseen on valmis tekemään mitä vain. Mutta jokaisella on vain yksi elämä elettävänään. Taidanpa lähteä kivien pariin....


      • roger
        Tuomas kirjoitti:

        Olen kuullut tämän tarinan aiemminkin, mutta silti se muistutti taas terveesti elämän perusteista.

        Eräällä toisella foorumilla eräs kirjoittaja formuloi asioiden tärkeydestä seuraavaa:

        "Tärkeysjärjestyksiä tehdään (toivottavasti) vasta kun tehtävät tulevat toistensa suorittamisen tielle."

        Kuinka siis parisuhteen peruspalikoiden välille voisi muodostaa tärkeysjärjestyksen? Jos yksi käy muiden edelle, lienee suhteessa perustavalla tavalla jotain vialla.

        Totta on että suuret asiat ovat tärkeämpiä kuin pienet. Mutta täysin subjektiivista sitten taas on se, mitä nämä suuret asiat ovat ja millä tavalla niitä kaipaa.

        Lainaanpa tekstiäsi hieman: "Kuinka siis parisuhteen peruspalikoiden välille voisi muodostaa tärkeysjärjestyksen? Jos yksi käy muiden edelle, lienee suhteessa perustavalla tavalla jotain vialla."

        En tiedä, viittasitko suoraan minun kirjoitukseeni vai viestiketjussa olleisiin muihin viesteihin, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, etten ole missään vaiheessa sanonut, että yksi peruspalikka olisi muita tärkeämpi. Pikemminkin olen koettanut selvittää, että tietty palanen puuttuu minun pullostani. Ei muita tärkeämpi, ei muita suurempi - mutta se puuttuu.

        Toki voisi ajatella, että se on minun pulloni, ja tuota täydemmäksi sitä en saa. Senpä takia olenkin tässä elämääni purkanut ja kaatanut purkin sisältöä pöydälle ja sekoitellut ja miettinyt, miten sen taas mahdollisimman täyteen saisin.

        Helppo ratkaisu takarivistä kuuluu, että "hanki jätkä uusi isompi pullo". Sinne mahtuu tavaraa entistä enemmän eikä tarvi valittaa.

        Tästä huomiosta en välitä. En halua vaihtaa pulloani, siitä on tullut minulle vuosien mittaa tärkeä ja rakas. Mutta ongelmana on vielä, että yksi suuri kivi ei pullon mahdu - tai pikemminkin se ei sinne mene, jokin voima hylkii sitä. Keksinkin ratkaisun ja lohkaisen ison kiven muutamaksi pienemmäksi. Nyt kaikki palaset mahtuvat pulloon sisään - vain muruset jäävät ulkopuolelle. Pullo ei ehkä ole yhtä täysi kuin, jos kiven olisi sinne kokonaisuudessan laittanut, mutta tarpeeksi täysi, jotta nukun yöuneni hyvin. Palapeli on valmis ja pöytä on tyhjä.


      • Tuomas
        roger kirjoitti:

        Totta on että suuret asiat ovat tärkeämpiä kuin pienet. Mutta täysin subjektiivista sitten taas on se, mitä nämä suuret asiat ovat ja millä tavalla niitä kaipaa.

        Lainaanpa tekstiäsi hieman: "Kuinka siis parisuhteen peruspalikoiden välille voisi muodostaa tärkeysjärjestyksen? Jos yksi käy muiden edelle, lienee suhteessa perustavalla tavalla jotain vialla."

        En tiedä, viittasitko suoraan minun kirjoitukseeni vai viestiketjussa olleisiin muihin viesteihin, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, etten ole missään vaiheessa sanonut, että yksi peruspalikka olisi muita tärkeämpi. Pikemminkin olen koettanut selvittää, että tietty palanen puuttuu minun pullostani. Ei muita tärkeämpi, ei muita suurempi - mutta se puuttuu.

        Toki voisi ajatella, että se on minun pulloni, ja tuota täydemmäksi sitä en saa. Senpä takia olenkin tässä elämääni purkanut ja kaatanut purkin sisältöä pöydälle ja sekoitellut ja miettinyt, miten sen taas mahdollisimman täyteen saisin.

        Helppo ratkaisu takarivistä kuuluu, että "hanki jätkä uusi isompi pullo". Sinne mahtuu tavaraa entistä enemmän eikä tarvi valittaa.

        Tästä huomiosta en välitä. En halua vaihtaa pulloani, siitä on tullut minulle vuosien mittaa tärkeä ja rakas. Mutta ongelmana on vielä, että yksi suuri kivi ei pullon mahdu - tai pikemminkin se ei sinne mene, jokin voima hylkii sitä. Keksinkin ratkaisun ja lohkaisen ison kiven muutamaksi pienemmäksi. Nyt kaikki palaset mahtuvat pulloon sisään - vain muruset jäävät ulkopuolelle. Pullo ei ehkä ole yhtä täysi kuin, jos kiven olisi sinne kokonaisuudessan laittanut, mutta tarpeeksi täysi, jotta nukun yöuneni hyvin. Palapeli on valmis ja pöytä on tyhjä.

        Roger hyvä,

        Tuo kommenttini asioiden tärkeysjärjestyksestä oli kohdistettu niille, jotka tässä(kin) ketjussa ovat ottaneet esille ajatuksen siitä, ettei seksi voi olla parisuhteen tärkein asia, ei suinkaan Sinulle. Nähdäkseni suhtaudut tilanteeseen varsin hyvin, ja ymmärräni Sinua mainiosti, olenhan itse samanlaisessa tilanteessa.

        Tuossa alla "Nainen" nosti itse asiassa koko homman jujun pöydälle. Jos asia on toiselle tennispallon kokoinen (olematta silti se tärkein, ja tällä en halua sanoa, etteikö seksi voisi olla jollekin SE tärkein asia) ja toiselle taas hiekanjyvä. Jos tässä tapauksessa hiekanjyvä-osapuoli lähtee sitä tennispalloa vähättelemään eivät seuraukset voi olla hyvä.

        Olen sitä mieltä, ettei yhdelläkään meistä ole varaa lähteä toiselle sanomaan, että tarpeesi eivät ole normaaleja, oli se tarve sitten kerran vuodessa, kuukaudessa, viikossa tai päivässä. Ei ole vääriä tarpeita, on vain joko yhteensopivia tai epäyhteensopivia tarpeita.

        Jos olet keksinyt tavan sovitella palaset pulloosi, onnittelen Sinua.

        Varoituksen sananen lienee kuitenkin paikallaan: Jos sovittelu on, kuten pahoin pelkään, järkeilyn tulos, nousevat vanhat tarpeet ennen pitkää esille. Asia kun on sillä lailla, ettei ihminen muutu. En minä seksuaalisuutta kaipaavana ihmisenä, eikä vaimoni seksuaalisuutta ilmeisesti kaipaamattomana ihmisenä.


      • roger
        Tuomas kirjoitti:

        Roger hyvä,

        Tuo kommenttini asioiden tärkeysjärjestyksestä oli kohdistettu niille, jotka tässä(kin) ketjussa ovat ottaneet esille ajatuksen siitä, ettei seksi voi olla parisuhteen tärkein asia, ei suinkaan Sinulle. Nähdäkseni suhtaudut tilanteeseen varsin hyvin, ja ymmärräni Sinua mainiosti, olenhan itse samanlaisessa tilanteessa.

        Tuossa alla "Nainen" nosti itse asiassa koko homman jujun pöydälle. Jos asia on toiselle tennispallon kokoinen (olematta silti se tärkein, ja tällä en halua sanoa, etteikö seksi voisi olla jollekin SE tärkein asia) ja toiselle taas hiekanjyvä. Jos tässä tapauksessa hiekanjyvä-osapuoli lähtee sitä tennispalloa vähättelemään eivät seuraukset voi olla hyvä.

        Olen sitä mieltä, ettei yhdelläkään meistä ole varaa lähteä toiselle sanomaan, että tarpeesi eivät ole normaaleja, oli se tarve sitten kerran vuodessa, kuukaudessa, viikossa tai päivässä. Ei ole vääriä tarpeita, on vain joko yhteensopivia tai epäyhteensopivia tarpeita.

        Jos olet keksinyt tavan sovitella palaset pulloosi, onnittelen Sinua.

        Varoituksen sananen lienee kuitenkin paikallaan: Jos sovittelu on, kuten pahoin pelkään, järkeilyn tulos, nousevat vanhat tarpeet ennen pitkää esille. Asia kun on sillä lailla, ettei ihminen muutu. En minä seksuaalisuutta kaipaavana ihmisenä, eikä vaimoni seksuaalisuutta ilmeisesti kaipaamattomana ihmisenä.

        Juups. Täällä on niin paljon viestejä, ettei enää hahmota, kuka kirjoittaa ja kenelle. Tuli siis nyt selväksi ;)

        Mutta nuorallatanssimistahan tämä on. Vaikea miettiä mitkä halut ovat sellaisia, joita ei vain voi tukahduttaa ja mitkä sellaisia, joita ihan hyvin voisi ohjata johonkin toisenlaiseen puuhaan.

        Välillä voi tippua. Kaikki kuitenkin haluavat ehjin nahoin toiselle puolelle.


      • Opikseen ottanut vm-61 N
        roger kirjoitti:

        Juups. Täällä on niin paljon viestejä, ettei enää hahmota, kuka kirjoittaa ja kenelle. Tuli siis nyt selväksi ;)

        Mutta nuorallatanssimistahan tämä on. Vaikea miettiä mitkä halut ovat sellaisia, joita ei vain voi tukahduttaa ja mitkä sellaisia, joita ihan hyvin voisi ohjata johonkin toisenlaiseen puuhaan.

        Välillä voi tippua. Kaikki kuitenkin haluavat ehjin nahoin toiselle puolelle.

        Opikseen ottanut siitä, että mies halusi useammin kuin minä >kymmenen vuotta


      • Kuinka kauan?
        Opikseen ottanut vm-61 N kirjoitti:

        Opikseen ottanut siitä, että mies halusi useammin kuin minä >kymmenen vuotta

        Onnittelut teille, tämän ongelman vihdoin omassa suhteessanne ratkaisseille. Ihan vilpittömästi, ei mitään vinoilua. Voisitko kuitenkin pikkuisen tarkentaa tuota mustasukkaisuuskohtaa: olitko mustasukkainen siitä, että miehesi oli illat kavereidensa kanssa? Vai keksikö miehesi jonkin muun tavan tehdä sinut mustasukkaiseksi? Ja oliko se mustasukkaisuus sinulle se juttu, joka nimenomaan sai sinut haluamaan, jopa "ottamaan opiksesi" eli muuttamaan omaa, vuosikaudet kestänyttä peruslähtökohtaasi? Suo anteeksi tietty insinöörimäisyys, mutta kun tässä nyt näyttäisi olevan siemen johonkin konkreettiseen neuvoon, miten mies voisi omalta osaltaan asiaa hoitaa asiaa räjäyttämättä suhteen perustuksiin kuuluvaa uskollisuutta, voisin vaikka yrittää soveltaa samaa. Minulla oli tämä 13 vuoden yhdessäolo, josta naimisissa yli yhdeksän vuotta ja kaksi lasta. Ja orastava kyllästyminen siihen, että vain minun vastuullani on edes yrittää löytää rakentavia tapoja käsitellä asiaa.


    • jan

      tästä on tullut aivan tapa viimeksi kuluneen viikon ajan tulla lukea tätä threadia. Avasit oikein pandoran lippaan. Ja kommenteista päätellen on niin kovin yleistä meille miehille elää seksittömässä (tai ainakin intohimottomassa) suhteessa. Olisi kiva kuulla onko tämän aiheen käsittely täällä ohjannut sinua mihinkään suuntaan. Minkälaisia valintoja ja päätöksiä olet tehnyt? Itse otin sellaisen linjan, että käyn vieraissa silloin kun siihen aukeaa tilaisuus. Erota en halua, en halua menettää lapsiani. Haluan taata heille sen, että rakastava isäukko on aina lähellä. Petän vaimoani. Ja kun olen lukenut näitä kokemuksia niin se on vähentänyt syyllisyydentunnettani siitä. Jaettu syyllisyys on pienempi syyllisyys, niinkö se menee?

      • nainen 44

        ...mulle tuli sama "valaistuminen" kuin Sinullekin...aloin ajatella, että oikeastaan olen täysin oikeutettu hakemaan lohtua muualta, kun mies ei anna.

        Mutta...
        en mä pystyisi, sittenkään. Tajuan, etten hyväksyisi sitä itseltäni, MUUT saavat tehdä mitä haluavat ja tarvitsevat.

        Höpö höpö...jaettu syyllisyys ei vähennä kenenkään henkilökohtaista vastuuta puolisoihin, tai ylipäätään toisiin ihmisiin nähden.

        Taidanpa kirkasotsaisesti säilyttää isot kivet
        purkissa, se oli muuten tosi hyvä opetus!
        Kiitos!
        T: Kissa


      • roger

        Olen yllättynyt siitä, millaisen suosion tämä ketju sai. Kieltämättä on oikeasti helpottavaa kuulla ymmärtäviä kommentteja - ja myös kriittisiä.

        Keskustelu täällä on lähinnä tehnyt helpommaksi puhua asiasta. Kyllä minulla oli jo etukäteen käsitys, että jos tällaisen epätäydellisen suhteen tuo esille hieman tavanomaista perustellummin, niin asia paremmin ymmärretään ja myötätuntoakin löytyy enemmän.

        Mutta sitten toiminnan tasolla en tiedä, miten tulen jatkossa toimimaan. Voi olla, että suhtaudun kuten sinäkin. Eli jos tilaisuus tulee, niin toimin. Haluan vaalia suhdettani ja hakea siitä kaiken mitä vain mahdollisesti saan. Mutta jos tapaan jonkun viehättävän naisen, joka kaiken lisäksi ymmärtää minua, niin en tiedä mitä tapahtuu...

        Ehkä jatkan myöhemmin asiasta, jos jotain konkreettista (tekoja) on tapahtunut. Syyllisyys tunteistani ja haluistani on vähentynyt. Mutta en usko, että ajatusten jakaminen vähentää syyllisyyden tunnetta mahdollisista teoista. Se taakka minun tulee jaksaa kantaa omilla harteillani, jos sille tielle lähden.


      • BadBadBert

        ..kun osaisikin heittää syyllisyytensä romukoppaan, pitää kiinni aikuiselle ihmiselle kuuluvista oikeuksistaan ja kokea puhtaalla omallatunnolla olevansa sinut omien tekojensa kanssa. Oma syyllisyys ja itsekunnioituksen puute ei ole hellittänyt kuin rahtusen, vaikka tietää muiden painivan samojen ristiriitojen parissa. Eikä siihen tunnu auttavan aika eikä yöt vieraassa kainalossa.

        Oman rikkansa rokkaan heittävät riskit, joita yhden yön suhteissa tulee otetuksi. Ja kaiken muun hyvän lisäksi monet yhden yön seuralaiset ovat "sen oikean" haussa ja syyllisyys painaa omien tarkoitusperiensä vuoksi. Kaikki sujuisi tietenkin helpommin, kun tapaisi samanhenkisen kohtalotoverin eikä pettämiseen liittyisi enää muita syyllisyydentuntoja aiheuttavia tekijöitä. Siinähän voisi päivastoin kuvitella pelastavansa kaksi liittoa samalla iskulla :-).


      • Kiimainen nainen

        En voi ymmärtää sitä, miksi mennä naimisiin naisen kanssa, jolle seksi on pakkopullaa. Joku sanoi, että mukavia ja seksinnälkäisiä naisia löytyy. Mikä niissä mummeloissa sitten kiinnostaa.

        Tuntuu tosi pahalta tuollainen suhde. En usko, että se loppuun asti kestää. ja jos kestääkin, se on uhraus.

        itse olen vasta nykyään (yli 40) tajunnut, että olen poikkeuksellisen "kiimainen" nainen. Voin kuvitella sen painajaisen, mitä uskollisuus haluttomalle miehelle olisi. Masentuisin.


      • Oppinut
        roger kirjoitti:

        Olen yllättynyt siitä, millaisen suosion tämä ketju sai. Kieltämättä on oikeasti helpottavaa kuulla ymmärtäviä kommentteja - ja myös kriittisiä.

        Keskustelu täällä on lähinnä tehnyt helpommaksi puhua asiasta. Kyllä minulla oli jo etukäteen käsitys, että jos tällaisen epätäydellisen suhteen tuo esille hieman tavanomaista perustellummin, niin asia paremmin ymmärretään ja myötätuntoakin löytyy enemmän.

        Mutta sitten toiminnan tasolla en tiedä, miten tulen jatkossa toimimaan. Voi olla, että suhtaudun kuten sinäkin. Eli jos tilaisuus tulee, niin toimin. Haluan vaalia suhdettani ja hakea siitä kaiken mitä vain mahdollisesti saan. Mutta jos tapaan jonkun viehättävän naisen, joka kaiken lisäksi ymmärtää minua, niin en tiedä mitä tapahtuu...

        Ehkä jatkan myöhemmin asiasta, jos jotain konkreettista (tekoja) on tapahtunut. Syyllisyys tunteistani ja haluistani on vähentynyt. Mutta en usko, että ajatusten jakaminen vähentää syyllisyyden tunnetta mahdollisista teoista. Se taakka minun tulee jaksaa kantaa omilla harteillani, jos sille tielle lähden.

        1. Ootko roger saanut eukkos lukemaan tätä viestiketjua, eihän sinun tietenkään tarvitse kertoa, että oot sen itse pannut alulle. Saattas tehdä hyvää hänelle. Herättäis ajatuksia.
        2. Ootteko jutellu asiasta kunnolla, ilman riitaa?
        3. Vietä aikaa yksin, laita kännykkääsi akkojen numeroita, keksi vaikka päästä.
        4.Chattaile naisten kanssa, jätä kaikki tiedot koneelle. Hän lukee, jos kiinnostaa.
        5.Osoita välinpitämättömyyttä.
        6. Illan tullen, kun menette sänkyyn, tumputa, ja kerro että jollain konstin pitää luonnolliset tarpeet hoitaa.
        7.Käy vieraissa.
        8.Vaihda eukkoa.
        9.Älä ota näitä neuvoja liian vakavasti, kuten muutakaan elämässä.
        10.Mieti, mitä olet hänen vuoksensa valmis uhraamaan.

        Olen itse painiskellut samojen ongelmien kanssa, ja olen oppinut sen, että kukaan ei pysty sanomaan, mikä on oikea ratkaisu ongelmiinne. Sen pystytte päättämään vain te itse. Toivottavasti joku rauhanomainen ratkaisu löytyy.


      • Oppinut
        roger kirjoitti:

        Olen yllättynyt siitä, millaisen suosion tämä ketju sai. Kieltämättä on oikeasti helpottavaa kuulla ymmärtäviä kommentteja - ja myös kriittisiä.

        Keskustelu täällä on lähinnä tehnyt helpommaksi puhua asiasta. Kyllä minulla oli jo etukäteen käsitys, että jos tällaisen epätäydellisen suhteen tuo esille hieman tavanomaista perustellummin, niin asia paremmin ymmärretään ja myötätuntoakin löytyy enemmän.

        Mutta sitten toiminnan tasolla en tiedä, miten tulen jatkossa toimimaan. Voi olla, että suhtaudun kuten sinäkin. Eli jos tilaisuus tulee, niin toimin. Haluan vaalia suhdettani ja hakea siitä kaiken mitä vain mahdollisesti saan. Mutta jos tapaan jonkun viehättävän naisen, joka kaiken lisäksi ymmärtää minua, niin en tiedä mitä tapahtuu...

        Ehkä jatkan myöhemmin asiasta, jos jotain konkreettista (tekoja) on tapahtunut. Syyllisyys tunteistani ja haluistani on vähentynyt. Mutta en usko, että ajatusten jakaminen vähentää syyllisyyden tunnetta mahdollisista teoista. Se taakka minun tulee jaksaa kantaa omilla harteillani, jos sille tielle lähden.

        Parahin roger, oletko keskustellut asiasta vakavasti naisesi kanssa. Siitähän se kaikki lähtee. Jos ei onnistu keskustelu, niin tässä vinkkejä:
        1. Tuo eukkosi koneen ääreen ja näytä tämä viestiketju, eihän toki tarvitse kertoa että itse sen olet alulle pannut.
        2. Esitä välinpitämätöntä häntä kohtaan.
        3. Vietä paljon aikaa yksin.
        4. Laita kännykkääsi tuhottomasti naisten numeroita, keksi vaikka päästä.
        5. Chattaile naisten kanssa, jätä kaikki tiedot koneelle. Hän lukee, jos kiinnostaa.
        6. Osta uusia kalsareita, käytä kerran pari, ja hävitä ne.
        7. Illan tullen sänkyyn mennessänne, tumputa, ja vastaa jos kysyy käytöstäsi: " Jotenkinhan ne luonnolliset tarpeet täytyy hoitaa."
        8. Käy vieraissa.
        9. Vaihda eukkoa.
        10. Älä ota näitä neuvvoja liian vakavasti, kuten muutakaan elämässä.

        Olen itse painiskellut samojen ongelmien kanssa, ja oppinut että kukaan muu ei voi sanoa mikä on oikea ratkaisu ongelmiinne. Toivon kuitenkin että löydätte järkevän (ehkä alkuun kipeän) ratkaisun ongelmiinne. Itse olen sen löytänyt, vaikka aikaa se


      • heikki
        nainen 44 kirjoitti:

        ...mulle tuli sama "valaistuminen" kuin Sinullekin...aloin ajatella, että oikeastaan olen täysin oikeutettu hakemaan lohtua muualta, kun mies ei anna.

        Mutta...
        en mä pystyisi, sittenkään. Tajuan, etten hyväksyisi sitä itseltäni, MUUT saavat tehdä mitä haluavat ja tarvitsevat.

        Höpö höpö...jaettu syyllisyys ei vähennä kenenkään henkilökohtaista vastuuta puolisoihin, tai ylipäätään toisiin ihmisiin nähden.

        Taidanpa kirkasotsaisesti säilyttää isot kivet
        purkissa, se oli muuten tosi hyvä opetus!
        Kiitos!
        T: Kissa

        olla oikeassa. Kun asiaa ajattelee tarkemmin. Kun sitä pitää elää itsensä kanssa myöhemminkin....


      • Another
        BadBadBert kirjoitti:

        ..kun osaisikin heittää syyllisyytensä romukoppaan, pitää kiinni aikuiselle ihmiselle kuuluvista oikeuksistaan ja kokea puhtaalla omallatunnolla olevansa sinut omien tekojensa kanssa. Oma syyllisyys ja itsekunnioituksen puute ei ole hellittänyt kuin rahtusen, vaikka tietää muiden painivan samojen ristiriitojen parissa. Eikä siihen tunnu auttavan aika eikä yöt vieraassa kainalossa.

        Oman rikkansa rokkaan heittävät riskit, joita yhden yön suhteissa tulee otetuksi. Ja kaiken muun hyvän lisäksi monet yhden yön seuralaiset ovat "sen oikean" haussa ja syyllisyys painaa omien tarkoitusperiensä vuoksi. Kaikki sujuisi tietenkin helpommin, kun tapaisi samanhenkisen kohtalotoverin eikä pettämiseen liittyisi enää muita syyllisyydentuntoja aiheuttavia tekijöitä. Siinähän voisi päivastoin kuvitella pelastavansa kaksi liittoa samalla iskulla :-).

        Miehillä tuntuu joskus olevan hieman liiankin puhtoinen kuva meistä naisista. Emme me välttämättä etsi sitä oikeaa, joskus etsimme pelkkää seksiä. Se ei tosin tarkoita sitä, että kuka tahansa miespuolinen kelpaa. Ongelma meillä naisilla on usein se sama: entäs jos kumppani haluaakin jotain vakavampaa?
        Toinen asia, miksi seksi koetaan pettämiseksi? Ei kukaan mies omista minun kehoani, enkä sitä oikeutta anna kenellekään. Pettäminen ainakin minun mielessäni on huomattavasti henkisempää laadultaan kuin seksi. Toisaalta, jos sekä sänkykamarissa että mielen tasolla suhteessa kaikki on hyvin, ei sitä suhteen ulkopuolistakaan seksiä kaipaa. Monta kertaa vain arki tulee väliin ja suhde väljähtyy. Enää ei harrasteta seksiä eikä puhuta. Ja se puhe loppuu valitettavasti ensin.


      • BadBadBert
        Another kirjoitti:

        Miehillä tuntuu joskus olevan hieman liiankin puhtoinen kuva meistä naisista. Emme me välttämättä etsi sitä oikeaa, joskus etsimme pelkkää seksiä. Se ei tosin tarkoita sitä, että kuka tahansa miespuolinen kelpaa. Ongelma meillä naisilla on usein se sama: entäs jos kumppani haluaakin jotain vakavampaa?
        Toinen asia, miksi seksi koetaan pettämiseksi? Ei kukaan mies omista minun kehoani, enkä sitä oikeutta anna kenellekään. Pettäminen ainakin minun mielessäni on huomattavasti henkisempää laadultaan kuin seksi. Toisaalta, jos sekä sänkykamarissa että mielen tasolla suhteessa kaikki on hyvin, ei sitä suhteen ulkopuolistakaan seksiä kaipaa. Monta kertaa vain arki tulee väliin ja suhde väljähtyy. Enää ei harrasteta seksiä eikä puhuta. Ja se puhe loppuu valitettavasti ensin.

        Joskus peili tosiaan pirstaloituu, kun kohtaa täysin itsensä kaltaisen ja samalla tavalla ajattelevan persoonan. Ei se tuntemukseni "sen oikean etsimisestä" kuitenkaan ole ihan mielikuvien varassa vaan aivan arkipäivän realiteetteja. Toisaalta se voi johtua omasta persoonastani, koska vetoan kuulemma juuri vakavampaa suhdetta etsiskeleviin naisiin. Kunnollinen isähahmo ja ihanteellinen aviomies. Ulkonäköä sekä mammonaa juuri sopivasti muttei liikaa ja parhaat puolet painottuneet sinne älynlahjojen, sivistyksen sekä sänkykamarin puolelle. Heh :-) Pieni itsekehu piristää kummasti päivää. Oli miten oli- persoonani ei kuitenkaan vedä sitä lajityyppiä puoleensa (luulisin :-?), joka etsii vain hetken hurmiota tai työkalua kohottaa mainetta tyttöporukan tai työkaverien silmissä.

        Enkä enempää voisi olla yhtä mieltä kanssasi pelkän seksin ylikorostamisesta pettämisen yhteydessä. Seksi lienee se pienin paha- tunteet pääasia. Eihän seksi toisen partnerin kanssa edes välttämättä aiheuta mustasukkaisuusreaktioita. Muistuupa vain mieleen menneisyyden ryhmäseksisembaloista. ;-).


      • Another
        BadBadBert kirjoitti:

        Joskus peili tosiaan pirstaloituu, kun kohtaa täysin itsensä kaltaisen ja samalla tavalla ajattelevan persoonan. Ei se tuntemukseni "sen oikean etsimisestä" kuitenkaan ole ihan mielikuvien varassa vaan aivan arkipäivän realiteetteja. Toisaalta se voi johtua omasta persoonastani, koska vetoan kuulemma juuri vakavampaa suhdetta etsiskeleviin naisiin. Kunnollinen isähahmo ja ihanteellinen aviomies. Ulkonäköä sekä mammonaa juuri sopivasti muttei liikaa ja parhaat puolet painottuneet sinne älynlahjojen, sivistyksen sekä sänkykamarin puolelle. Heh :-) Pieni itsekehu piristää kummasti päivää. Oli miten oli- persoonani ei kuitenkaan vedä sitä lajityyppiä puoleensa (luulisin :-?), joka etsii vain hetken hurmiota tai työkalua kohottaa mainetta tyttöporukan tai työkaverien silmissä.

        Enkä enempää voisi olla yhtä mieltä kanssasi pelkän seksin ylikorostamisesta pettämisen yhteydessä. Seksi lienee se pienin paha- tunteet pääasia. Eihän seksi toisen partnerin kanssa edes välttämättä aiheuta mustasukkaisuusreaktioita. Muistuupa vain mieleen menneisyyden ryhmäseksisembaloista. ;-).

        Ryhmäseksisembalot, mielenkiintoista...no, tuohon en voi kokemusperäisesti kommentoida mitään. Pahus.
        Mietin joskus, mitä kaipaan eniten "piiritystilanteessa" ja se lienee se tietty "kutina". En keksi sille muutakaan sanaa. Uusi ihminen ja se, ettei tiedä etukäteen toisen jokaista liikettä, vuorosanaa, eikä sitä, miltä toinen tuntuu. Ehkä sen vuoksi en haluakaan toista ansaa; avioliitto, lapset, omakotitalo - kaikki ovat olletikin merkkejä onnistumisesta elämässä ja totta kai silloin kuuluisi olla onnellinen. Yhtälöstä puuttuu vain vapaus ja se on minulle onnellisuuden peruskriteeri. Meidän luterilaisessa kulttuurissamme vaan ei vapautta sallittaisi vaan jokainen pitäisi saada kontrolliin. Ehkä naiset, jotka haluavat seksisuhteesta vakavamman kokevat olevansa jotenkin hyväksytympiä ympäristössään - ja mikä ettei myös omissa mielikuvissaan. Onhan kunniallisempaa olla rakastunut, vaikkapa ukkomieheen, kuin vain haluta seksiä. Eivät naiset, jotka haluavat miehen seksin takia myöskään kerro siitä tyttöporukalle - eikä etenkään työkavereille. Tai no, minä en kertoisi, en pysty puhumaan muiden puolesta.
        Ehkäpä olen syntymäblondi (tai -pervo), mutta minusta seksi pitäisi julistaa nautintoaineeksi siinä missä kahvikin - ja kahviakin juodaan myös muualla kuin kotona.


      • BadBadBert
        Another kirjoitti:

        Ryhmäseksisembalot, mielenkiintoista...no, tuohon en voi kokemusperäisesti kommentoida mitään. Pahus.
        Mietin joskus, mitä kaipaan eniten "piiritystilanteessa" ja se lienee se tietty "kutina". En keksi sille muutakaan sanaa. Uusi ihminen ja se, ettei tiedä etukäteen toisen jokaista liikettä, vuorosanaa, eikä sitä, miltä toinen tuntuu. Ehkä sen vuoksi en haluakaan toista ansaa; avioliitto, lapset, omakotitalo - kaikki ovat olletikin merkkejä onnistumisesta elämässä ja totta kai silloin kuuluisi olla onnellinen. Yhtälöstä puuttuu vain vapaus ja se on minulle onnellisuuden peruskriteeri. Meidän luterilaisessa kulttuurissamme vaan ei vapautta sallittaisi vaan jokainen pitäisi saada kontrolliin. Ehkä naiset, jotka haluavat seksisuhteesta vakavamman kokevat olevansa jotenkin hyväksytympiä ympäristössään - ja mikä ettei myös omissa mielikuvissaan. Onhan kunniallisempaa olla rakastunut, vaikkapa ukkomieheen, kuin vain haluta seksiä. Eivät naiset, jotka haluavat miehen seksin takia myöskään kerro siitä tyttöporukalle - eikä etenkään työkavereille. Tai no, minä en kertoisi, en pysty puhumaan muiden puolesta.
        Ehkäpä olen syntymäblondi (tai -pervo), mutta minusta seksi pitäisi julistaa nautintoaineeksi siinä missä kahvikin - ja kahviakin juodaan myös muualla kuin kotona.

        Olen kyllä varsin onnistuneesti pitänyt huolen ettei kiikkustuolissa tarvitse haikailla "niiden kokematta jääneiden kokemusten perään". Enpä vain tiennyt muistelovaiheen olevan edessä näinkin pikaisesti. Mutta parempi näinkin. Tai sitten ei.

        En ole koskaan ollut valmis allekirjoittamaan sitä väitettä, että mustasukkaisuus on seuraus intohimosta ja rakkaudesta. Mustasukkaisuus on ennemminkin vain omistamisenhalun kääntöpuoli. Joskus on tullut saaduksi kitkerää kommenttia, kun en ole suostunut vaihtamaan sukkieni väriä seuralaiseni flirtistä kolmansien tahojen kanssa. Minkäs teet jos ainoa vaikutus on kutkutus ja jopa kiihottuminen. Puolivakituisissa ja vapaammissa suhteissa se on ollut jopa tervetullut lisäkiihoke.

        Nautintoaineilla tai oikeammin niiden liikanauttimisella on usein ikäviä seurauksia. Seksi on kuitenkin siksi mukava pahe ettei sitä oikein voi liika-annostella. Mitä enemmän sen parempaa ja terveyskin vain kohenee. Tässä yhteydessä on tietenkin muistettava toistemme kunnioittaminen ja nautiskeluun sisältyvät pelisäännöt. Laskuvarjohyppykin on kivaa ainoastaan varjon kera :-).


      • Another
        BadBadBert kirjoitti:

        Olen kyllä varsin onnistuneesti pitänyt huolen ettei kiikkustuolissa tarvitse haikailla "niiden kokematta jääneiden kokemusten perään". Enpä vain tiennyt muistelovaiheen olevan edessä näinkin pikaisesti. Mutta parempi näinkin. Tai sitten ei.

        En ole koskaan ollut valmis allekirjoittamaan sitä väitettä, että mustasukkaisuus on seuraus intohimosta ja rakkaudesta. Mustasukkaisuus on ennemminkin vain omistamisenhalun kääntöpuoli. Joskus on tullut saaduksi kitkerää kommenttia, kun en ole suostunut vaihtamaan sukkieni väriä seuralaiseni flirtistä kolmansien tahojen kanssa. Minkäs teet jos ainoa vaikutus on kutkutus ja jopa kiihottuminen. Puolivakituisissa ja vapaammissa suhteissa se on ollut jopa tervetullut lisäkiihoke.

        Nautintoaineilla tai oikeammin niiden liikanauttimisella on usein ikäviä seurauksia. Seksi on kuitenkin siksi mukava pahe ettei sitä oikein voi liika-annostella. Mitä enemmän sen parempaa ja terveyskin vain kohenee. Tässä yhteydessä on tietenkin muistettava toistemme kunnioittaminen ja nautiskeluun sisältyvät pelisäännöt. Laskuvarjohyppykin on kivaa ainoastaan varjon kera :-).

        ...laskuvarjon käyttöä. Ilman sitä voi hypätä vain kerran.

        Olen samaa mieltä siitä, että mustasukkaisuus on omistamishalua, enkä voi ymmärtää, että sitä joku voi pitää romanttisena. En jatka suhdetta, jos siihen liittyy liian rajoittavaa mustasukkaisuutta. Ymmärrän tosin, että ihminen sitä saattaa tuntea, mutta fiksu pitää tunteen kontrollissa. Minusta on mukavaa, jos joku toinenkin nainen pitää miestäni haluttavana. Lienenkö laumasielu?

        On aika mahdotonta sinänsä, että odotamme yhden ihmisen olevan hyvä vanhempi, hyvä rakastaja ja vielä pitää huoli taloudesta. Siihen kun lisää, että parisuhde voi kestää kymmeniä vuosia niin ymmärrykseni loppuu kokonaan: miten yksi ihminen voisi täyttää kaikki tarpeet koko elämän? Näin äkkipäätään ajatellen tuntuisi, että parisuhdetta rikastuttaa se, että välillä käy etsimässä virikkeitä ulkopuolelta. Kunhan muistaa sen laskuvarjon....


      • BadBadBert
        Another kirjoitti:

        ...laskuvarjon käyttöä. Ilman sitä voi hypätä vain kerran.

        Olen samaa mieltä siitä, että mustasukkaisuus on omistamishalua, enkä voi ymmärtää, että sitä joku voi pitää romanttisena. En jatka suhdetta, jos siihen liittyy liian rajoittavaa mustasukkaisuutta. Ymmärrän tosin, että ihminen sitä saattaa tuntea, mutta fiksu pitää tunteen kontrollissa. Minusta on mukavaa, jos joku toinenkin nainen pitää miestäni haluttavana. Lienenkö laumasielu?

        On aika mahdotonta sinänsä, että odotamme yhden ihmisen olevan hyvä vanhempi, hyvä rakastaja ja vielä pitää huoli taloudesta. Siihen kun lisää, että parisuhde voi kestää kymmeniä vuosia niin ymmärrykseni loppuu kokonaan: miten yksi ihminen voisi täyttää kaikki tarpeet koko elämän? Näin äkkipäätään ajatellen tuntuisi, että parisuhdetta rikastuttaa se, että välillä käy etsimässä virikkeitä ulkopuolelta. Kunhan muistaa sen laskuvarjon....

        ..sinä pessimisti sen hyvän rakastajan vanhemman taloudenpitäjän suhteen :-). Minussa elää vielä pieni posetiivari, joka odottaa löytävänsä ikuisen rakkauden ja intohimoisen vaimon samassa pakkauksessa. Täytyisi kai ymmärtää tunnustaa uskonsa vääräksi, kun ei etsimäänsä ole tähän ikään löytänyt. Omallakin kohdalla on tullut kantapään kautta koettua etteivät ne yleensä yhdisty samassa persoonassa. Yhden kanssa luistaa arki, toisen kanssa rakkaus ja kolmannen kanssa menee muuten vain lujaa. Kompromisseja joutuu tekemään urakalla jos toisen kanssa aikoo viettää mukavaa elämää muutamaa vuotta kauempaa. Se nautintoaineprinsiippisi seksielämälle helpottaisi kompromissien tekoa ratkaisevasti. Ei muuta kuin laskuvarjo selkään nauttimaan koko sielunsa kyllyydestä. Ja kotiin palaisi tyytyväinen puoliso posket hehkuen ja uutta elämäniloa pursuten. :-D


      • Another
        BadBadBert kirjoitti:

        ..sinä pessimisti sen hyvän rakastajan vanhemman taloudenpitäjän suhteen :-). Minussa elää vielä pieni posetiivari, joka odottaa löytävänsä ikuisen rakkauden ja intohimoisen vaimon samassa pakkauksessa. Täytyisi kai ymmärtää tunnustaa uskonsa vääräksi, kun ei etsimäänsä ole tähän ikään löytänyt. Omallakin kohdalla on tullut kantapään kautta koettua etteivät ne yleensä yhdisty samassa persoonassa. Yhden kanssa luistaa arki, toisen kanssa rakkaus ja kolmannen kanssa menee muuten vain lujaa. Kompromisseja joutuu tekemään urakalla jos toisen kanssa aikoo viettää mukavaa elämää muutamaa vuotta kauempaa. Se nautintoaineprinsiippisi seksielämälle helpottaisi kompromissien tekoa ratkaisevasti. Ei muuta kuin laskuvarjo selkään nauttimaan koko sielunsa kyllyydestä. Ja kotiin palaisi tyytyväinen puoliso posket hehkuen ja uutta elämäniloa pursuten. :-D

        Miksi ei sallittaisi haaremeita? Elämä olisi paljon helpompaa, jos voisi pitää kolmea miestä/naista yhtäaikaa. Sen hyvän vanhemman voisi pitää pitkäänkin, mutta niitä kahta voisi vaihdella säännöllisesti. Tai mistäpä sitä tietää, tarvitsisiko edes vaihdella, jos kiertäisi säännöllisin väliajoin kaikki läpi - vaihtaisi vain makuuhuonetta kun kyllästyy yhteen ;-)


      • BadBadBert
        Another kirjoitti:

        Miksi ei sallittaisi haaremeita? Elämä olisi paljon helpompaa, jos voisi pitää kolmea miestä/naista yhtäaikaa. Sen hyvän vanhemman voisi pitää pitkäänkin, mutta niitä kahta voisi vaihdella säännöllisesti. Tai mistäpä sitä tietää, tarvitsisiko edes vaihdella, jos kiertäisi säännöllisin väliajoin kaikki läpi - vaihtaisi vain makuuhuonetta kun kyllästyy yhteen ;-)

        ..kirjanmerkiksi sinne väliin, että missä kohtaa kierrosta ollaan menossa :-). Entäs jos kyllästyy koko haaremiin ja lankeaa pettämiseen toisen haaremin kanssa ? Onko sallittua pitää kahta haaremia ? Eeh...

        Kyllä minä rehellisesti sanottuna ole huomannut seksin aikaa myöten vain paranevan sen yhden ainoan kumppaninkin kanssa. Koskaan ei saa sanoa ei koskaan, mutta ikinä en ole kokenut lyhyemmissä tai yhden yön suhteissa sellaista nautintoa, mitä pidempiaikaisen partnerin kera voi saavuttaa. Seksuaalista yhteensopivuutta ei vain vallitsevassa arvomaailmassa ole lupa korostaa ja sen seurauksena suuri osa pareista on epäyhteensopivia. Itsekin olen langennut tähän ja tässäpä sitä huudellaan katkeruuttaan maailmalle :-(.

        Meillä kaikilla tulisi olla tarpeeksi itsekritiikkiä ja -luottamusta, jotta voimme antaa miehellemme/vaimollemme vapauden nauttia elämästä jos itseämme ei moinen nautinto kiinnosta. Kahlitseminen seksittömään suhteeseen on aivan verrattavissa ahdistamiseen hellan ja nyrkin väliin. Keinot vain ovat hienovaraisemmat ja yhteiskunta pitää sitä hyväksyttävänä.


      • Another
        BadBadBert kirjoitti:

        ..kirjanmerkiksi sinne väliin, että missä kohtaa kierrosta ollaan menossa :-). Entäs jos kyllästyy koko haaremiin ja lankeaa pettämiseen toisen haaremin kanssa ? Onko sallittua pitää kahta haaremia ? Eeh...

        Kyllä minä rehellisesti sanottuna ole huomannut seksin aikaa myöten vain paranevan sen yhden ainoan kumppaninkin kanssa. Koskaan ei saa sanoa ei koskaan, mutta ikinä en ole kokenut lyhyemmissä tai yhden yön suhteissa sellaista nautintoa, mitä pidempiaikaisen partnerin kera voi saavuttaa. Seksuaalista yhteensopivuutta ei vain vallitsevassa arvomaailmassa ole lupa korostaa ja sen seurauksena suuri osa pareista on epäyhteensopivia. Itsekin olen langennut tähän ja tässäpä sitä huudellaan katkeruuttaan maailmalle :-(.

        Meillä kaikilla tulisi olla tarpeeksi itsekritiikkiä ja -luottamusta, jotta voimme antaa miehellemme/vaimollemme vapauden nauttia elämästä jos itseämme ei moinen nautinto kiinnosta. Kahlitseminen seksittömään suhteeseen on aivan verrattavissa ahdistamiseen hellan ja nyrkin väliin. Keinot vain ovat hienovaraisemmat ja yhteiskunta pitää sitä hyväksyttävänä.

        ...sääliksi käy sitä eunukkia, menetelmät ainakin entisaikoina lienivät melko raakoja.

        Tämä meidän kulttuurimme on hieman kaksijakoinen seksin suhteen. Olen joskus kuullut naisihmisten jopa ylpeillen kertovan, että seksiä heillä ei ole harrastettu sen jälkeen, kun lapset on saatettu maailmaan. Selibaattia on siis käytetty ehkäisykeinona. Sääliksi vain käy sellaista avioliittoa, onneksi kyseessä on ollut vanhempi ikäluokka. Seksi velvollisuutena, likaisena toimituksena, jota on harrastettava lasten saamiseksi ei tosiaankaan inspiroi. Voiko silloin edes syyttää toista, jos silmä harhailee? Ylpeily aiheella vaikuttaa samalta kuin anorektikkojen pidättäytyminen syömästä.

        Ei kai omassa suhteessani hirveästi valitettavaa ole, mies on hellä, isänä aivan erinomainen. Mutta kai jo lähes parinkymmenen vuoden yhdessäolo on tehnyt tehtävänsä. Säkenet ei enää lennä. Vaan omapahan on valintani ja kuten sanoit, turhahan siitä on huudella. Arki sujuu kuin hyvin voideltu kone.


      • BadBadBert
        Another kirjoitti:

        ...sääliksi käy sitä eunukkia, menetelmät ainakin entisaikoina lienivät melko raakoja.

        Tämä meidän kulttuurimme on hieman kaksijakoinen seksin suhteen. Olen joskus kuullut naisihmisten jopa ylpeillen kertovan, että seksiä heillä ei ole harrastettu sen jälkeen, kun lapset on saatettu maailmaan. Selibaattia on siis käytetty ehkäisykeinona. Sääliksi vain käy sellaista avioliittoa, onneksi kyseessä on ollut vanhempi ikäluokka. Seksi velvollisuutena, likaisena toimituksena, jota on harrastettava lasten saamiseksi ei tosiaankaan inspiroi. Voiko silloin edes syyttää toista, jos silmä harhailee? Ylpeily aiheella vaikuttaa samalta kuin anorektikkojen pidättäytyminen syömästä.

        Ei kai omassa suhteessani hirveästi valitettavaa ole, mies on hellä, isänä aivan erinomainen. Mutta kai jo lähes parinkymmenen vuoden yhdessäolo on tehnyt tehtävänsä. Säkenet ei enää lennä. Vaan omapahan on valintani ja kuten sanoit, turhahan siitä on huudella. Arki sujuu kuin hyvin voideltu kone.

        Arki tosiaan luistaa täälläkin päässä ja ei ihmeemmin kiinnosta opetella tuntemaan taas uutta ihmistä ja hänen tapojaan. Meikäläisen luonteenlaadulla rattaita saa voidella runsaalla kädellä ennen kuin ne saa pyörimään yhteen. Mutta kuten tuli jo sanottua se "ei koskaan...

        En tiedä kuitenkaan miten tuon seksielämän saisi taas raiteilleen. Omassa liitossani ei ihmeempiä ole tehtävissä, joten katse täytyy kääntää jonnekin muualle. Minähän voisin olla vaikka sun haaremisi "perustajajäsen". En kuitenkaan mieluusti se eunukki :-D. Ja sen verran viriili tämä jäsen on, että olisi varmaan maan ensimmäinen yksijäseninen haaremi. Miten sitä haaremissa olevaa populaa muuten nimitetään ? Jäseniä ? Miehistöä ? Henkilökuntaa ?


      • nainen 44
        BadBadBert kirjoitti:

        Arki tosiaan luistaa täälläkin päässä ja ei ihmeemmin kiinnosta opetella tuntemaan taas uutta ihmistä ja hänen tapojaan. Meikäläisen luonteenlaadulla rattaita saa voidella runsaalla kädellä ennen kuin ne saa pyörimään yhteen. Mutta kuten tuli jo sanottua se "ei koskaan...

        En tiedä kuitenkaan miten tuon seksielämän saisi taas raiteilleen. Omassa liitossani ei ihmeempiä ole tehtävissä, joten katse täytyy kääntää jonnekin muualle. Minähän voisin olla vaikka sun haaremisi "perustajajäsen". En kuitenkaan mieluusti se eunukki :-D. Ja sen verran viriili tämä jäsen on, että olisi varmaan maan ensimmäinen yksijäseninen haaremi. Miten sitä haaremissa olevaa populaa muuten nimitetään ? Jäseniä ? Miehistöä ? Henkilökuntaa ?

        ..mikä vois olla sellanen syy josta tietää että on täysin varmaa että "omassa liitossa sitä ei saada toimimaan" kuten BadBadBert sanoi...
        Onko varmaa, ettei?
        Mitä jos uhraa saman energian oman puolison vokottelemiseen kuin vieraan - ?

        Terv: SadSadBertta


      • BadBadBert
        nainen 44 kirjoitti:

        ..mikä vois olla sellanen syy josta tietää että on täysin varmaa että "omassa liitossa sitä ei saada toimimaan" kuten BadBadBert sanoi...
        Onko varmaa, ettei?
        Mitä jos uhraa saman energian oman puolison vokottelemiseen kuin vieraan - ?

        Terv: SadSadBertta

        ..se raja tulee vastaan. Ja jossain vaiheessa vuosikausien yritykset parantaa parisuhteen seksielämää muuttuvat suoranaiseksi kiusanteoksi. Joillekin ihmiselle seksi ei kai yksinkertaisesti merkitse yhtään mitään ja silloin rakastava, mutta seksuaalisesti aktiivinen puoliso voi olla se pahin piinaaja. Meiltä puuttuu usein taito katsoa peiliin ja tunnustaa tosiasiat. Jos toinen hankkiikin nautintonsa vieraasta sängystä, mutta on vastapainoksi rakastava puoliso, joka ei alituisesti ahdistele lemmennälkäisillä pyrkimyksillään - eikö se olisi kaikille paras ratkaisu ?


      • nainen 44
        BadBadBert kirjoitti:

        ..se raja tulee vastaan. Ja jossain vaiheessa vuosikausien yritykset parantaa parisuhteen seksielämää muuttuvat suoranaiseksi kiusanteoksi. Joillekin ihmiselle seksi ei kai yksinkertaisesti merkitse yhtään mitään ja silloin rakastava, mutta seksuaalisesti aktiivinen puoliso voi olla se pahin piinaaja. Meiltä puuttuu usein taito katsoa peiliin ja tunnustaa tosiasiat. Jos toinen hankkiikin nautintonsa vieraasta sängystä, mutta on vastapainoksi rakastava puoliso, joka ei alituisesti ahdistele lemmennälkäisillä pyrkimyksillään - eikö se olisi kaikille paras ratkaisu ?

        ..selitys. En ois ekana kivittämässä pettäjää, jos toinen osapuoli todella o n haluton.

        Taisin ruusunpunaiset lasit silmillä ajatella, että suurin osa pettämisistä on "turhia" ts. säpinää löytyisi omastakin puolisosta jos sitä
        lähtis kunnolla etsimään.

        ...no, jos käy kuten kuvailit; toinen sen "etsinnän" ahdistuneena toistuvasti torjuu,
        meneehän sitä sitten sen luo jolle kelpaa..
        ..tai tukahtuu itsekin, sopeutuu (ne jotka siihen pystyy..sääli sinänsä )


      • Another
        BadBadBert kirjoitti:

        Arki tosiaan luistaa täälläkin päässä ja ei ihmeemmin kiinnosta opetella tuntemaan taas uutta ihmistä ja hänen tapojaan. Meikäläisen luonteenlaadulla rattaita saa voidella runsaalla kädellä ennen kuin ne saa pyörimään yhteen. Mutta kuten tuli jo sanottua se "ei koskaan...

        En tiedä kuitenkaan miten tuon seksielämän saisi taas raiteilleen. Omassa liitossani ei ihmeempiä ole tehtävissä, joten katse täytyy kääntää jonnekin muualle. Minähän voisin olla vaikka sun haaremisi "perustajajäsen". En kuitenkaan mieluusti se eunukki :-D. Ja sen verran viriili tämä jäsen on, että olisi varmaan maan ensimmäinen yksijäseninen haaremi. Miten sitä haaremissa olevaa populaa muuten nimitetään ? Jäseniä ? Miehistöä ? Henkilökuntaa ?

        tuo nimityshomma, pitäisikö pyytää konsultaatiota muista maista... eikös joku kuningas juuri ottanut yhdennentoista vaimonsa...

        Olen ehkäpä sen verran vaikea luonteeltani, että epäilen suunnattomasti kenenkään muun miehen jaksamista kanssani. Meillä molemmilla on omat elämämme yhteisen arjen lisäksi ja se sopii minulle. Eikä minullakaan ole halua opetella uuden ihmisen tapoja. Vanhat lenkkarit ovat miellyttävät jalassa.

        Haaremin jäsenistö on hajallaan, joten avoimia toimia löytyy... Voiko yksijäsenistä haaremia kutsua haaremiksi??


      • Another
        nainen 44 kirjoitti:

        ..selitys. En ois ekana kivittämässä pettäjää, jos toinen osapuoli todella o n haluton.

        Taisin ruusunpunaiset lasit silmillä ajatella, että suurin osa pettämisistä on "turhia" ts. säpinää löytyisi omastakin puolisosta jos sitä
        lähtis kunnolla etsimään.

        ...no, jos käy kuten kuvailit; toinen sen "etsinnän" ahdistuneena toistuvasti torjuu,
        meneehän sitä sitten sen luo jolle kelpaa..
        ..tai tukahtuu itsekin, sopeutuu (ne jotka siihen pystyy..sääli sinänsä )

        on minusta kirosana, joka tarkoittaa, että antaa periksi/luopuu omista haaveistaan ja haluistaan. Mitä ihminen enää silloin on ja mitä hänellä on odotettavissa elämältään?


      • BadBadBert
        Another kirjoitti:

        tuo nimityshomma, pitäisikö pyytää konsultaatiota muista maista... eikös joku kuningas juuri ottanut yhdennentoista vaimonsa...

        Olen ehkäpä sen verran vaikea luonteeltani, että epäilen suunnattomasti kenenkään muun miehen jaksamista kanssani. Meillä molemmilla on omat elämämme yhteisen arjen lisäksi ja se sopii minulle. Eikä minullakaan ole halua opetella uuden ihmisen tapoja. Vanhat lenkkarit ovat miellyttävät jalassa.

        Haaremin jäsenistö on hajallaan, joten avoimia toimia löytyy... Voiko yksijäsenistä haaremia kutsua haaremiksi??

        Vanhojen kuluneiden lenkkarien vaihtaminen uusiin värikkäisiin, kitiseviin ja joka puolelta puristeleviin on yllättävän työläs projekti. Saa talsia eräänkin kilometrin, ennen kuin ne sopivat jalkaan edes välttävästi.

        Mutta jos ja kun olet saanut konsulttiapua vaikkapa Bruneista, niin laita minun jäsen(?)hakemukseni pinkan päällimmäiseksi. Vastaukset voi sitten julkistaa valtakunnallisissa tiedotusvälineissä tai vaikkapa mailata hotmailiin osoitteella badbadbert@...
        (on muuten ihkaoikee osoite):-).

        Huhhuh. Menipäs rankaksi. Tällaist se elämä välillä on. Alea Jacta Est.


      • BadBadBert
        Another kirjoitti:

        on minusta kirosana, joka tarkoittaa, että antaa periksi/luopuu omista haaveistaan ja haluistaan. Mitä ihminen enää silloin on ja mitä hänellä on odotettavissa elämältään?

        Mihin sen viivan vetäisi ? Kompromissit ovat tietenkin sellaisen tason sopeutumista, jota ihmisen on tehtävä joka päivä. Sopeutuminen sinänsä on minunkin mielestäni lähes kirosanaan verrattava käsite. Tiettyihin asioihin on vain sopeuduttava, mutta niihin ei voine lukea parisuhdetta ja sen sisältöä.

        Miksi me loppujen lopuksi kulutamme voimavarojamme seksin ja sen osapuolten syyllistämiselle ? Ei seksin haluamattomuus ole sen tuomittavampi seikka kuin sen haluaminenkaan. Toinen rakastaa pitsinnypläystä ja harpunsoittoa, joita toinen ei voi sietää. Milloin kiveen kirjoitettiin niiden olevan avioliitossa pakollisia aktiviteetteja molemmille osapuolille ? Toinen voi hyvin keskittyä pitsinnypläykseen harpunsoiton säestyksellä, kun toinen viettää aikaansa laskuvarjohyppyjen parissa :^D.


      • Another
        BadBadBert kirjoitti:

        Vanhojen kuluneiden lenkkarien vaihtaminen uusiin värikkäisiin, kitiseviin ja joka puolelta puristeleviin on yllättävän työläs projekti. Saa talsia eräänkin kilometrin, ennen kuin ne sopivat jalkaan edes välttävästi.

        Mutta jos ja kun olet saanut konsulttiapua vaikkapa Bruneista, niin laita minun jäsen(?)hakemukseni pinkan päällimmäiseksi. Vastaukset voi sitten julkistaa valtakunnallisissa tiedotusvälineissä tai vaikkapa mailata hotmailiin osoitteella badbadbert@...
        (on muuten ihkaoikee osoite):-).

        Huhhuh. Menipäs rankaksi. Tällaist se elämä välillä on. Alea Jacta Est.

        oikea. Kuten sanoit, arpa on heitetty.


      • BadBadBert
        Another kirjoitti:

        oikea. Kuten sanoit, arpa on heitetty.

        ...mutta niin vähän vastauksia :-). Mutta tuohon kysymykseen taisit jo saada vastauksen.


      • sivullinen
        BadBadBert kirjoitti:

        ...mutta niin vähän vastauksia :-). Mutta tuohon kysymykseen taisit jo saada vastauksen.

        ..taisi vakka löytää kantensa , syntyi yks suhde lisää..

        Kertokaa ihmeessä jatkokin meille muille :)


      • Another
        sivullinen kirjoitti:

        ..taisi vakka löytää kantensa , syntyi yks suhde lisää..

        Kertokaa ihmeessä jatkokin meille muille :)

        ...wish!


      • heikki
        nainen 44 kirjoitti:

        ..selitys. En ois ekana kivittämässä pettäjää, jos toinen osapuoli todella o n haluton.

        Taisin ruusunpunaiset lasit silmillä ajatella, että suurin osa pettämisistä on "turhia" ts. säpinää löytyisi omastakin puolisosta jos sitä
        lähtis kunnolla etsimään.

        ...no, jos käy kuten kuvailit; toinen sen "etsinnän" ahdistuneena toistuvasti torjuu,
        meneehän sitä sitten sen luo jolle kelpaa..
        ..tai tukahtuu itsekin, sopeutuu (ne jotka siihen pystyy..sääli sinänsä )

        se on kai tukahduttaa. Jääkylmät suihkut on oiva keino ;=)


      • kissa42
        heikki kirjoitti:

        se on kai tukahduttaa. Jääkylmät suihkut on oiva keino ;=)

        ..suihkuihin :) ???


      • heikki
        kissa42 kirjoitti:

        ..suihkuihin :) ???

        sanoin. Mutta suihku lievittää, ei paranna. Taisi kissakin ajatella asioita syvällisemmin? Vai kuinka?


    • Joonatan

      Olen itse ollut samassa tilanteessa kuin sinä: elin pitkään naisen kanssa, joka silloin tällöin esitti kiinnostunutta, mutta yleensä torjui minun lähentely-yritykseni. Oikeasti kiihottuneena ei nähnyt häntä kertaakaan. No, suhde meni poikki (eikä edes seksin vuoksi) ja kuinka ollakaan: jäimme kavereiksi ja sain myöhemmin kuulla, kuinka ihana seksielämä hänellä on uuden miehensä kanssa. Esim. nykyinen naiseni on välillä todella kiimainen ja haluaa seksiä varmasti vähintään yhtä paljon kuin minäkin, joten tuskinpa minä mikään hirviö olen. Summa summarum: entinen naiseni ei vain yksinkertaisesti kiihottunut minusta. Ei siinä tapauksessa auta, vaikka kuinka yrittäisi lämmitellä.

      • tyytyväineN

        Ei auta ei. Yhdessä 20 vuotta,inhosin miehen lähentelyjä, seksiä. Sitten muun syyn takia ero, uusi mies ja ah, seksi on ihanaa!!! Ei koskaan olisi pitänyt mennä edes naimisiin tuon väärän miehen kanssa, mutta en silloin ymmärtänyt, kuinka tärkeää hyvä seksi on suhteessa. Yritin kovasti, mutta ei siitä tulee mitään, jos ei luonnostaan himoitse toista. Älkää hyvät ihmiset odotelko ja toivoko, että se asia paranisi. Ihmeitä tietysti voi tapahtua, mutta harvemmin. Elämä on liian lyhyt hukkaan heitettäväksi.


      • Sinkku N37
        tyytyväineN kirjoitti:

        Ei auta ei. Yhdessä 20 vuotta,inhosin miehen lähentelyjä, seksiä. Sitten muun syyn takia ero, uusi mies ja ah, seksi on ihanaa!!! Ei koskaan olisi pitänyt mennä edes naimisiin tuon väärän miehen kanssa, mutta en silloin ymmärtänyt, kuinka tärkeää hyvä seksi on suhteessa. Yritin kovasti, mutta ei siitä tulee mitään, jos ei luonnostaan himoitse toista. Älkää hyvät ihmiset odotelko ja toivoko, että se asia paranisi. Ihmeitä tietysti voi tapahtua, mutta harvemmin. Elämä on liian lyhyt hukkaan heitettäväksi.

        Tässä aletaan päästä asian ytimeen:

        Miehen todella pitää sytyttää nainen
        luonnollisesti niin, että nainen haluaa
        miestä ilman sen suurempia vinkkaamisia ja
        varsinkin vonkaamista
        - ja samoin toisinpäin.

        100% täydellistä paria tuskin onkaan,
        mutta minä ainakin tulen valitsemaan
        elämänkumppanini (sen, jonka kanssa
        mahdollisesti alttarille sitten astelen)
        niin, että "seksi/erotiikka varsinkin vie,
        mutta taksin ei tarvitse tuoda kummallekaan
        meistä uutta partneria sänkyhommiin".

        Ehkäpä siksi valintaprosessini on kestänyt
        näin kauan...;) Mutta en silti kiirehdi!!

        Haluan miehen, jonka kanssa voin nauttia
        vielä vuosienkin päästä päivittäin
        erotiikan ihanuuksista - ja en nyt puhu
        pelkästään perinnepanoista...

        Teitä kyvykkäitä (joka tasolla, jota
        erotiikan todellisiin nautintoihin tarvitaan;
        rohkeutta, halukkuutta, kielellisiä kykyjä, naisen kehon arvostuksen tajuavia, sopivat mittasuhteet omaavia...jne.) miehiähän on näköjään vaikka kuinka.

        Perustakaa kerho ja ilmoittakaa missä kokoonnutte
        niin me tytöthän tulemme teitä morjestamaan!

        Vitsi, vitsi, mutta silti tällä vakavamieliselläkin asialla ei saa leikkiä.

        Onnea meille kaikille sen parhaimman kumppanin
        löytymisretkelle!


      • tyytyväineN
        Sinkku N37 kirjoitti:

        Tässä aletaan päästä asian ytimeen:

        Miehen todella pitää sytyttää nainen
        luonnollisesti niin, että nainen haluaa
        miestä ilman sen suurempia vinkkaamisia ja
        varsinkin vonkaamista
        - ja samoin toisinpäin.

        100% täydellistä paria tuskin onkaan,
        mutta minä ainakin tulen valitsemaan
        elämänkumppanini (sen, jonka kanssa
        mahdollisesti alttarille sitten astelen)
        niin, että "seksi/erotiikka varsinkin vie,
        mutta taksin ei tarvitse tuoda kummallekaan
        meistä uutta partneria sänkyhommiin".

        Ehkäpä siksi valintaprosessini on kestänyt
        näin kauan...;) Mutta en silti kiirehdi!!

        Haluan miehen, jonka kanssa voin nauttia
        vielä vuosienkin päästä päivittäin
        erotiikan ihanuuksista - ja en nyt puhu
        pelkästään perinnepanoista...

        Teitä kyvykkäitä (joka tasolla, jota
        erotiikan todellisiin nautintoihin tarvitaan;
        rohkeutta, halukkuutta, kielellisiä kykyjä, naisen kehon arvostuksen tajuavia, sopivat mittasuhteet omaavia...jne.) miehiähän on näköjään vaikka kuinka.

        Perustakaa kerho ja ilmoittakaa missä kokoonnutte
        niin me tytöthän tulemme teitä morjestamaan!

        Vitsi, vitsi, mutta silti tällä vakavamieliselläkin asialla ei saa leikkiä.

        Onnea meille kaikille sen parhaimman kumppanin
        löytymisretkelle!

        Arvaa vaan, miten ihanaa on himoita toisiaan joka ikinen päivä. Ja samalla tuntea pohjatonta rakkautta, luottamusta, kunnioitusta... vihdoinkin tunnen eläväni! Ja kaikki muu sujuu siinä sivussa, kuin tanssi vaan. Ja jos ei suju, mitä siitä, tärkein on kunnossa. Toinen ihminen, jonka kanssa voi olla kokonaisena, omana itsenään.
        Joten älä kiirehdi, hyvää kannattaa odottaa...


    • -C-

      Koskapa täällä on jo näin monet kertoneet oman seksielämänsä ongelmista, voin kai minäkin heittää korteni kekoon.

      Minä olen se haluton nainen suhteessa jossa mies haluaisi seksiä enemmän.

      Minun näkökulmastani meidän elämästämme puuttuu niitä hetkiä jolloin olisi mahdollisuus seksuaaliseen hellyyteen. Kuten varmaankin kaikki tietävät, yleensä seksi ei liiku naisen mielessä yhtä usein kuin miehellä. Minulla ainakin on usein iltaisin mielessä vain tekemättömät työt ja väsymys jokapäiväisiin rutiineihin. Mieheni ottaa aika ajoin keskustelun alle seksielämämme ja olenkin hänelle kertonut että se ei kertakaikkiaan tule mieleen kun väsyneenä tulen töistä kotiin ja sitten tehdään ruokaa, syödään, siivotaan, hoidetaan lemmikkieläintä... joka sekin on kummasti kaatunut minun työkseni... mies kyllä viettää aikaa lemmikin kanssa, mutta kynsien leikkaamiset ruokakuppien ja vesikuppien pesemiset, täyttämiset ja muut "työt" kuuluvat minulle. Mies katsoo televisiota ja huokailee että mitä tehtäisiin... vaikka minulla olisi tehtäävää enemmän kuin ehdin tehdä... ja kun illalla olen käynyt suikussa ja olisi aikaa ja halua olla lähellä, mies katsoo televisiota. Usein olen kutsunut häntä petiin mennessäni mukaani, mutta vastaus kuuluu että "joo ihan pian".. tai "älä sinä minun nukkumisestani huolehdi". Tunnen jääneeni televisiolle kakkoseksi. Vaikka televisiosta ei edes tulisi mitään järkevää katsottavaa, on kanavaralli mielenkiintoisempaa kuin minun lähelläni oleminen.
      Olenkin joutunut siihen tilanteeseen että mies lähestyy minua aina joskus ns "kalu kovana" yleensä juuri silloin kun minulla on jokin projekti menossa, tai ollan pian lähdössä jonnekin tai joku on pian tulossa meille. Aikataulut eivät sovi yhteen.
      Lisäksi toivoisin että miehei veisi minut joskus illalliselle ja tanssimaan, niin että hänen huomionsa kiinnittyisi ainoastaan minuun... näin ei käy... jos olemme viettämässä iltaa yhdessä, etsitään koko kaupunki ympäri että löydettäisiin tuttuja jos niitä ei löydy, niin sitten niille soitetaan. Mikäli kaikesta huolimatta ei tuttavia löydy, käytetään kaikki energia siihen että humallutaan niin kovasti kuin mahdollista ja seisotaan peliautomaatin vieressä tunkemassa kaikki rahat siihen... Haluan huomiota! Olis joskus ihanaa tuntea olevansa kaunis ja haluttu, eikä ainoastaan se rako jalkojen välissä.

    • Neitoperho

      ei tule kestämään kauaa. Valitan, mutta todennäköisesti se tulee katkeamaan. Ellet ryhdy tekemään jotain.

      Luulen, että olet sellainen mies, joka seksiä halutessa aloittaa varovaisesti hyväilemään, ikään kuin kyselemään. Ainainen torjunta on varmasti saanut sut hieman alakuloiseksi omista kyvyistäsi, jonka takia lähestyminen on varovaista. Mutta unohda se!! Koska naistasi ei nykyisellään seksi kiinnosta, tyylisi ei päde!! Älä hipelöi, kopeloi kunnolla! Ja hätkäytä naisesi halujesi voimalla! Tietenkään en tarkoita väkisin makaamista, mutta voin kertoa, että välillä se on todellä ärsyttävää, kun mies varovaisesti kyselee. Välillä haluaa tulla OTETUKSI, nähdä oma mies uusin silmin! Meihin on asetettu aika monia primitiivisiä puolia, myös sinuun ja naiseesi.

      Ja sitäpaitsi, ajatus siitä, että joku toinen nainen voisi haluta sua voi saada hänet myös näkemään sut uusin silmin. Eli pieni flirtti, tai edes katse toiseen naiseen kun olette yhdessä voi saada ihmeitä aikaan (tietenkin sillä edellytyksellä että toinen osapuoli "katsoo takaisin")! Toki mustasukkaista äkimistä voi syntyä, mutta se voi myös piristää seksihaluja.

      Ja yksi millä voit kokeilla on se, että olet muutaman päivän ikään kuin "muualla", omissa ajatuksissasi enemmän kuin normaalisti. Ei mitenkään sen ihmeemmin salamyhkäisesti, mutta vain saadaksesi hänet ymmärtämään, että maailmassasi on muutakin kuin hän. Pieni etäisyys voi saada hänet ihmettelemään ja sitä kautta myös haluamaan sua.

      En tiedä, miten pidät itsestäsi huolta, mutta valitettavan usein on myös tosiasia, että miehet lakkaavat pitämästä itsestään huolta, kun on saalis kotona. Ja se ei millään muotoa lisää haluja.

      Usein valitetaan, ku muija ei anna. Siihen yleensä löytyy lääke, mutta se olet sinä, kenen täytyy se löytää. Kirjeestäsi päätellen suhteenne on tärkeä sulle. Naisen seksuaalisuus ei aina ole helppo ymmärtää, mutta mieti loogisesti - se ei halua sua nyt. Eli nykyisyys ei ole hyvä. Sun täytyy näyttää uusia puolia itsestäsi. MIEHISIÄ sellaisia. Ja ole herkkänä huomaamaan, mikä kiihottaa.

      Mutta kuitenkin - toivottavasti tämä ei ole myöhäistä. Pettäminen voi piristää SINUA hetken. Mutta vahingot voivat olla teidän suhteen kuolemaksi. Kokeile ensin parantaa suhdettanne, ja jos se ei toimi, vaihda suosiolla. Muuten tulet satuttamaan tyttöystävääsi itsekkäästi antamatta hänelle mahdollisuutta valita. Tiedän, elämä on epäreilua, mutta tunnusta silti tosiasiat. Jos seksi ei pelaa, suhde tulee ennemmin tai myöhemmin katkeamaan - mitä myöhemmin, sen katkerammin. Ja olette vielä nuoria.

      Toivon kaikkea hyvää teille kahdelle!

    • Angelina

      Miten olisi hieronta tai vastaava kosketuksen lisääminen ilman paineita? Jalkapohjien hieronta suihinotosta?=)

      • Mies30

        Hyvä on, sait ympäripuhuttua! :D


      • Kypsä nainen

        Et kai vaan ole niitä naisia, jotka neuvottelevat vaihtokaupoista parisuhteessa? Olen huomannut nuorempien naisten tuohon sortuvan...:)

        Täydellisessä ja kaiken antavassa parisuhteessa ei käydä koskaan kauppaa, sillä halu antaa ja saada on jo sisäsyntyistä, kuten seksuaalisuuskin meissä jokaisessa!

        Minulla ainakin kuuluu suuseksi oleellisesti jokaiseen rakasteluhetkeen. Rakastan itse sitä molemminpuolin ja se on aina yhtä ihanaa ja nautinnollista.

        Mielitietylleni haluankin aina antaa kaikkeni ja odotan myös sitä samaa vastapelurilta. Siinä on onnellisen ja nautinnollisen seksielämän avain!


      • Angelina
        Kypsä nainen kirjoitti:

        Et kai vaan ole niitä naisia, jotka neuvottelevat vaihtokaupoista parisuhteessa? Olen huomannut nuorempien naisten tuohon sortuvan...:)

        Täydellisessä ja kaiken antavassa parisuhteessa ei käydä koskaan kauppaa, sillä halu antaa ja saada on jo sisäsyntyistä, kuten seksuaalisuuskin meissä jokaisessa!

        Minulla ainakin kuuluu suuseksi oleellisesti jokaiseen rakasteluhetkeen. Rakastan itse sitä molemminpuolin ja se on aina yhtä ihanaa ja nautinnollista.

        Mielitietylleni haluankin aina antaa kaikkeni ja odotan myös sitä samaa vastapelurilta. Siinä on onnellisen ja nautinnollisen seksielämän avain!

        Mielitietylleni haluankin aina antaa kaikkeni ja odotan myös sitä samaa vastapelurilta. Siinä on onnellisen ja nautinnollisen seksielämän avain

        Olipas hyvä lause:) Noin minäkin ajattelen. Jos siis minun tekee joskus mieli enemmän jalkahierontaa, kuin seksiä, niin mikäs ettei...

        Minulla ainakin kuuluu suuseksi oleellisesti jokaiseen rakasteluhetkeen.

        Hyvä lause tässäkin, ihan hymyillen ajattelee omaa rakasta, joka kaikkensa tekee, jotta (suu)seksistä nauttisin, kuten minäkun hänelle.


    • Nainen46

      Osaat ilmaista itseäsi hyvin, mistä voi päätellä, että ajattelet ja tunnet syvästi.

      Minulla on kaksi poikaa. Luettuani tarinasi, mieleeni tuli, kuinka elämä voi olla köyhää ja ilotonta monin tavoin.

      Olet vielä nuori, mutta kuvittelet, että elämäsi käsikirjoitus on jo laadittu. Olet menossa pettämisen tielle, vaikka ymmärsin, ettet ole vielä edes naimisissa, eikä sinulla ole lapsia. Kaipa ajattelet rakastavasi "tyttöystävääsi". Rakkautta on monenlaista, mutta miehen ja naisen välinen rakkaus ja täyttymys on jotain muuta, mihin nyt olet elämääsi viemässä.

      Mitä ajattelet niistä naisista, joille seksi on niin tärkeää, että he jopa alkavat suhteisiin varatun kanssa. He ovat kuten sinä. Seksistä pitäviä naisiahan on usein pidetty "likaisina". Siksikö olet hankkinut itsellesi naisen, joka on vain kumppani, ei rakastettu?

      Tahdotko lapsillesi äidin, joka täyttää heidät syyllisyydellä elämän iloista. Minun äitini oli juuri sellainen. Pullat hän leipoi ja siivosi. itse olen kulkenut pitkän tien opiskellen elämää ja erotiikkaa : ).

      Elämäniloa avioliitossa ei voi olla ilman rehevää seksielämää. Voithan olla edelleen tyttöystäväsi ystävä, vaikka haetkin oikean kannen vakallesi.

      Toivon, että sinussa on rohkeutta ELÄÄ elämäsi.

    • Kypsä nainen

      ..sillä tässä turvallinen vaihtoehto toisen herättämiseen!

      Jo vuosia olemme saaneet lukea, kuinka muutamista selvistä merkeistä voi puoliso "haistaa" uskottomuuden.
      Miksi ei siis voisi kokeilla keinoa jo ennen pettämistä?

      Merkithän ovat:
      -huomattavasti muuttunut kiinnostuminen omasta ulkoisesta olemuksestaan;-uusi hiustenleikkaustyyli-uusia vaatteita, muodikkaampia-uusi partavesi- alkaa viettää kaiken kaikkiaan aikaa enempi peilin edessä-hyräilyä-mietiskelyä..jne.
      -alkaa laihduttamaan tai/ja kuntoilemaan, kuin viimeistä päivää..
      -eikä todellakaan "vonkaa" puolisoltaan..

      Naiset yleensä tuntevat nuo tutut merkit puolisossaan vihjeeksi. Varmaankin toimii myös toisinkinpäin.
      Naisesi alkaa seurailemaan sinua, vahtii myös hiukan tekemisiäsi tarkemmin. Yleensä, kun epäilys kalvaa, niin hän aloittaa naarastiikerimäisen taistelunsa jos ei halua menettää puolisoansa. Seurauksena syntyy ainakin keskustelua aiheesta!

    • Another

      Sama tilanne täällä, eri sukupuoli vain. Hölmöä on,etten tiedä johtuuko avioliittomme seksittömyys tilanteesta, olemme molemmat melko meneviä ja meillä on lapsia, vaiko siitä, että olemme tulleet avioliitossamme "vanha tossupari"-vaiheeseen. Yhdessä olo on helppoa ja mukavaa, päivät soljuvat ohi ja kaikki sujuu rutiinilla. Olemme toistemme parhaat ystävät, mutta joskus kaipaisi jotain muutakin... Totuuden nimessä täytyy myös sanoa, että vaihtelu virkistäisi. En ole luonteeltani mustasukkainen, eikä minua juurikaan hetkauttaisi, jos mieheni kävisi vieraassa sängyssä. Pahempaa kuin avioliiton ulkopuolinen seksi minulle olisi henkinen pettäminen, eli se, että miehelläni olisi joku, jolle hän kertoisi asioista, joita ei minulle kerro. En tosin tiedä, että hän olisi vieraissa käynyt, en usko, että on.
      Yleensä kiinnitän huomioita miehiin, jotka ovat jollain tapaa erilaisia kuin omani. Pettänyt sanan varsinaisessa merkityksessä en ole, kiinnostun yleensä miehistä, jotka eivät juurikaan huomaa olemassaoloani. Lienee ollut pelastukseni.
      Toivottavasti sait haluamaasi seksiä tapaamisessasi. Kateeksi käy, jos sait...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      651
      8000
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      467
      2289
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      2203
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1779
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      27
      1270
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1243
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1169
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      850
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      59
      821
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      756
    Aihe