Hei kuulkaas.. Minä ja kihlattuni olemme molemmat opiskelijaikäisiä nuoria. Olemme olleet yhdessä vähän päälle puolitoista vuotta. Minä olen parisuhteemme miesosapuoli. Vähän aikaa sitten kävi ilmi, että tyttöystävälläni on hänen oppilaitoksessaan eräs erittäin läheinen miespuolinen ystävä. Viime aikoina hän on viettänyt useasti vapaa-aikaansa hänen kanssaan. He eivät ole juuri soitelleet, mutta viestitelleet sitäkin enemmän. Sain selville asian, ja olemme puhuneet asiasta kahden kesken jo jonkin verran. Hän suostui jopa näyttämään kaikki hänen ystävälleen lähettämänsä viestit. Mutta onko tämä mielestänne pettämistä...? Tässä ote eräästä tyttöystäväni lähettämästä viestistä hänen miespuoliselle ystävälleen:
"Sä olet muuten todella hyvännäköinen
"Sä olet muuten todella hyvännäköinen
Vastaukset 11
Vanhimmat
Vittumainen tilanne. Sä et ole kovin karskia tyyppiä eikä kannatakaan esittää kovempaa kuin on. Ei sulla ole muuta vaihtoehtoa kuin sanoa naisellesi, että olet mustasukkainen ja pahalta tuntuu. Jos naisesi ei tästä välitä, niin pakkohan sun on tehdä johtopäätöksiä.
Se haluaa panna sun naistas. Olen joskus kersana itsekin livennyt vastaavaan käytökseen. Toiset naiset vain kaipaavat runsaasti huomiota, ja mitä enemmän niille sitä antaa, sitä helpommin niiltä saa herkkänä hetkenä pimperoa.
Mutta ihan rehellisesti: Sinulla kaksi vaihtoehtoa. 1) Annat sällin nussia naistasi ja 2) Ota nyt pää perseestäsi ja nosta se kissa pöydälle! Ei helvetti parisuhteessa vietetä aikaa sellaisen parisuhteen ulkopuolisen henkilön kanssa, joka on selvästi yrittämässä pesille!
Olet ilmeisen nuori vielä, mutta toivottavasti ymmärrät, että naisesi on pian byebye.
ota silmät käteen. Siis todellakin jos naisesi lähettelee tuollaisia viestejä ja olette noista asioista jopa jutelleet niin ei kyllä arvosta yhtään toista. Eli sanoisin suoraan että valitsee nyt jomman kumman. Mutta rehellisesti voi sanoa myös että ei tuo ilmiö vuosien saatossa kyllä mihinkään katoa...
Ensin ollaan kaveria rouvan kanssa. On ymmärrettävä ajoitus milloin viedä asiat pidemmälle. On ihan selvää että kihlattusi pimppa aukeaa pian.
Onhan niitä tosin sellaisiakin miehiä, jotka suosiolla jättävät miesten työt toisten hoidettaviksi.
Ei ole kovin kypsä tapaus tuo sinun tyttöystäväsi. Hänen omasta mielestään tuo voi olla täysin harmitonta eikä merkitse hänelle mitään. Mutta ota nyt äkkiä asia puheeksi ja tee asiat selviksi että et hyväksy moista käytöstä ollenkaan. Sano lause, ajattele jos itse olisit minun asemassani...
Itselläni voi olla ihan oikeita ystäviä kumpaakin sukupuolta, mutta ei hitossa ystävän ulkonäöllä ole tollaista merkitystä, eikä tuontyyppistä kiusausta koskettaa, vaikka tietenkin ystäviäkin kosketellaan, mutta ei nyt ihan vaikuttanut sellaiselta normaali "ystäväkosketukselta". Ja toi naises taitaa tosiaan luulla, että mitä vaan voi tehdä kun ei vaan salaile sitä. Kannattas tehdä heti selväks ettet hyväksy tollasta, sillä aikaa myöten meno muuten vain pahenee. Jos ootte kovin nuoria, ei se tyttös välttämättä oo toivoton tapaus ja ehkä kerjää huomiota ja imartelua, mutta itse en kauan kattelis tota menoa. Tämä kolmekymppisen naisen näkemys.
Niillähän on menossa esileikki sinun silmien edessä! Ihan oikeasti, nyt on aika toimia nopeasti. Se on joko sinä tai "hyvä ystävä". Niin, niin, niin harvoin nainen ja mies voi olla sydän ystäviä suhteen ulkopuolella, ellet sinä sitten ole muuttumassa sellaiseksi! Unohda pehmoilu, ymmärtäminen ja liiallinen aikuismaisuus. Ole viriili "äijä" joka pitää omastaan kiinni ja jos joutuu "omastaan" luo puun, nakkaa sen olkansa yli pois ja nuolee haavansa omassa yksinäisyydessään, kipua ei saa näyttää ja rannalle ei saa jäädä ruikuttaa!
nyt annat vain 2 vaihtoehtoa kihlatulles
tuo on kaikkea muuta kuin kaverijuttuja, itse olin melkein samassa tilanteessa, en vain tiennyt mitä kirjoittelivat..
nyt sitten nuolen syviä haavoja kuukausia jälkeenpäin
ole edes sinä viisaampi kuin minä ja tee heti jotain...
Kun nainen kiinnostuu jostain toisesta niin se antaa puheillaan ja eleillään vihjeitä, joita toinen tulkitsee vain yhdellä tavalla.
Esim. Perhetapahtumassa toisen miehen tuoksu sai aikaan reaktion josta ei voinut saada kukaan paikalla olleista väärää käsitystä. Sanat ja eleet menivät näin. "Tosi hyvän hajuinen, tässähän voisi vaikka..." - Katseet kohtasivat ja viipyivät pitkän tovin.
Ja kun tämä toinen on vielä verbaalinen ruuneberi niin nainen on aina hakeutunut sen seuraan. En ikinä ole unohtanut tuota näkemääni.
Epäilen ja tiedän, että nainen tuntee vetoa tähän mieheen vaikka nainen asian kuittaa, "viattomana flirttinä", niin se ei todellakaan ole totuus.
Oletettavasti eron tiellä ollaan kun nainen ei halua pysyä poissa paikoista, joissa tämän toisen pääseen tapaamaan vaikka olen siitä useaan otteeseen jo maininnut mitä mieltä olen tästä vehtaamisesta.
Ja minua v-tuttaa kun kuulen/näen näistä "ohimenevistä" kohtaamisista. Kun eihän sitä voi jättää yhtä halaamatta kun muitakin halasi. Edellinenkin kerta piti vasiten viivytellä ja odotuttaa että pääsi koskettamaan vierasta.
Annan pikapuoliin vaihtoehdot, mitä tapahtuu missäkin tilanteessa. Katsotaan mitä nainen aikanaan valitsee.
Nyt jäitä hattuun nuori mies. Täällä satelee neuvoa jotka vie sinut aivan väärille poluille koska he antavat omasta katkerasta kokemuksesta ne. Olette hyvin nuoria ja olette vasta alku taipaleella ja kaikki edessä.
Tuossa oli vain yksi hyvä kommentti josta minusta onkin hyvä aloittaa. Kysy ystävättäreltäsi juuri tuon miltä hänesta tuntuisi jos osat olisivat toisin? Se on selvä että kaikki kohtaamiset luo jonkun näköistä jännitettä ja tosin voi olla että hänellä ei ole niin voimakkaita tunteita sinua kohtaan jonka takia hän myös kuule muita miehiä. Se on ainakin varma emme naiset ole teidän miehien omaiosuutta!!! Onneksi minä löysin miehen joka ymmärtää sen, muuten olisin vielä etsimässä.
Olen seurustellut 6 krt á 4v nyt naimisissa 12v, 3 lasta, ja onnellinen siitä etten antanut itseni tulla kateraksi siitä että minut petettiin, käsiteltiin kun omaisuutta, käytettiin hyväksi, petin itse ja sain huomata että siinä satuttaa itsensä eniten. Olen tajunnut että kaikista suurin on sellainen ihminen joka uskaltaa rakastaa ja myös kertoo sen!!!
Olen nyt 45 rakkaani 40, lapset on 11, 9 ja 8. Viimeiset 5v on ollut työläät mutta elämä on opettanut myös sen että jos haluaa jatka rakastamaan sama ihmistä niin pitää myös kuulla toisiaan ja tukea kun välillä on raskasta, ennen kaikkia minä en elää ilman seksiä joten mieheni oli takuulla ihmeissään kun sanoin että pitää aloittaa seksi kuurin jotta saada myös yhteiselämämme takaisin raiteelle, 6kk seksi joka päivä, no siinä kuurissa vierähti 1.5v ja siivomiset sun muita juttuja jäi toiseksi.:) Jokainen miettikköön itse mitä on kenellekin tärkeä.
Tämä nainen on sinulle tärkeä, niin kerrot heti hänelle kun hän pahoittaa mielesi. Jollei hän kuule sinua niin dumppaa välittömästi hänet itsesi takia. Toisin sanoen jos ei hän ajattelee kun omia tunteita niin hän on hyvin kypsymätön ja etsi vielä itsensä kuten suurin osa meistä etsii vieläkin, vaikka ikä on jo enemmänkin!
Vaikutat erittäin mukavalta nuorelta mieheltä ja jo viisampi kun osa täällä neuvoja antajista, olit oikeilla jäljillä kun juttelit hänen kanssa. Rakas sanan käyttö ei välttämättä kerro hänestä niin paljon, mikäli sinun pitää kysyä siitä niin on todennäköisesti niin että koet sen jo itse ikävänä. Ehkä sinun on paras antaa tälle kukalle kuten itsellesi tilaa kasvaa erikseen vielä. Mikään ei estä löytää toisianne vielä myöhemminkin. Rakastaa voi monta kerta joka kerta opi uutta ja rakkaus paranee vaikka se meneekin surun kautta! Tsemppiä sinulle salli itsellesi surun ja päätä samalla kuinka kauan suret niin sitten kun aika täysin niin pudistele pois se hakeudu ystävien tai löydä uudet ihmiset ympärilläsi ole rohkea vaikkei se siltä aina tuntuu
Kiitos. Toi oli oikeasti kaikkein rohkaisevinta palautetta mitä on tähän mennessä tullut. Tuli hyvä mieli kun luin vastaustasi. :) Ikävä tosin ilmoittaa, mutta meidän suhteemme loppuikin jo, kuten sitä vähän pelkäsin.. Tästä päivästä katsottuna viime sunnuntaina 18.5. Sattuu tietenkin todella paljon, mutta pitää kai vaan mennä eteenpäin.. Ei riidelty eikä mitään, en ole loppujen lopuksi varma mistä kaikesta se johtui. Tai sitten en vain osaa hyväksyä niitä syitä mielessäni. :P Ystäviä ollaan kuitenkin, ja saa nyt nähdä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Se on ikuinen mysteeri, että miten se ihmissuhteista suurin voi olla niin usein niin haavoittuvainen ja heikko, vaikka monet ihan lapsena muodostetut ystävyyssuhteet saattaa helposti kestää läpi koko elämän. Rakkaus on niin monimutkainen asia.