pukkaa.
Mielen päällä on nyt tämmöinen asia, kuin että......voivatko miehet ihastua/rakastua huomattavasti itseään "tasottomampaan" naiseen?
juu, koko taso -käsite on minustakin aika hölmö. mutta kuitenkin.
siis, miehellä on hyvä itsetunto, hän on sosiaalisesti aktiivinen, paljon tuttavia; hän tuntee "kaikki". Hänellä on taloudellisesti asiat kunnossa, on omakotitalot sun muut, hienot autot, veneet jne.
nainen taas asuu vuokralla, pärjää juuri ja juuri rahallisesti, ei pysyvää työpaikkaa (johtuen sairasteluista, ja siitä johtuvista masennuskausista). hänellä on siis ollut "ongelmia" itsensä kanssa, eikä oikein ole saanut elämästä otetta, kuin vasta vähän myöhemmällä iällä.
tuossapa siis tasoeroa kerrakseen:-D
välittävätkö miehet siis tuollaisista ulkoisista asioista, jos muuten kolahtaa?
Mielen päällä on nyt tämmöinen asia, kuin että......voivatko miehet ihastua/rakastua huomattavasti itseään "tasottomampaan" naiseen?
juu, koko taso -käsite on minustakin aika hölmö. mutta kuitenkin.
siis, miehellä on hyvä itsetunto, hän on sosiaalisesti aktiivinen, paljon tuttavia; hän tuntee "kaikki". Hänellä on taloudellisesti asiat kunnossa, on omakotitalot sun muut, hienot autot, veneet jne.
nainen taas asuu vuokralla, pärjää juuri ja juuri rahallisesti, ei pysyvää työpaikkaa (johtuen sairasteluista, ja siitä johtuvista masennuskausista). hänellä on siis ollut "ongelmia" itsensä kanssa, eikä oikein ole saanut elämästä otetta, kuin vasta vähän myöhemmällä iällä.
tuossapa siis tasoeroa kerrakseen:-D
välittävätkö miehet siis tuollaisista ulkoisista asioista, jos muuten kolahtaa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kertoohan jo sadutki siitä kuinka prinssi nai sen kohteliaan sikafarmarin tyttären siks ku sillä on hyvä sydän. =)
Ehkä tässä on sellanen joustavampi puoli tää naisen alemmuus. Mies saa olla se perheen pää ja päällikkö, sit nainen on miehen rinnalla vertaisena. Toistepäin siitä seuraa yleensä kilpailua ja siitä vertaisuudesta joudutaan taistelemaan.
Sillä vaan on sitä jotain johon mies voi rakastua. Harva mies oikeesti kattoo mimmoseen taloon ittesä naitattaa, kuitenki sitä on kaks kättä ja paljon asennetta joilla mies takoo yhteisen tulevaisuuden, ku niin päättää.
miehestä tasokkaampaa, ihmisiä me kaikki ollan. luonne se on joka ratkaisee jos ne sopii yhteen niin kaikki ok. kukaan tuskin pankkitilin perusteella seurustelemaan alkaa, siihen tarvitaan aivan muuta. rakkaus se on joka yhdistää ja se että kemiat muutenkin kohtaa.
Tosin ap kirjoittaja itse mainitsee miehestä vain ulkoisia asioita. Onko mies siis hänelle materiaalisten omistustensa summa vai jotain syvempää. Ei silti, rakkausavioliittokin syntyi vasta 1800-luvun loppupuolella ja länsimaissa, sitä ennen avioliitot solmittiin taloudellisin ja taloudellis-poliittisin tai vallankäyttöperustein.
Jos ap kirjoittaja itse rehellisest uskoo, ettei voisi välittää itseään köyhemmästä miehestä, voi hän miettiä, onko hän ihastunut johonkuhun lähinnä taloudellisin perustein. Sitävastoin, jos hän on ollut ja voisi hyväksyä elävänsä omaakin elintasoaan vaatimattomammissa olosuhteissa, ehkä hän on ihastunut ihmiseen.
Vastaus siihen, voiko ihminen ihastua tai rakastua itseään köyhempään, kannattaa hakea itsestään ja rehellisesti. Sitä ei tarvitse kertoa kellekään, mutta onnellisempi on jokainen, jos oikeasti tuntee, eikä loppuelämän tarvitse olla kulissia.
olen aiemmin ollut sitä mieltä, että ei tosiaan ole väliä, vaikka miehellä ei maallista mammonaa olisikaan (itseasiassa jopa parempi, jos olisi samaa "tasoa", ja sellaisen kanssa olen ollutkin suhteessa. olen jopa kavahtanut "rikkaita" ihmisiä)
en ole ennen ollut ihastunut tuollaiseen mieheen, mitä kuvasin eka viestissä.....ja taidan pelätäkin, että onko hänelle ne materialistiset asiat liiankin tärkeitä. ja juu, kuvasin ulkoisia asioita, mutta mies on myös sosiaalinen, urheilullinen jne. (mitä itse en niinkään ole:-)
mutta noin on päässyt käymään, että pidän hänestä silti kovasti.....vaikka hän on niin kokolailla erilainen kuin itse olen.
tässäpä sitä saakin kummastella, että mikä ihme minut on saanut ihastumaan!
mutta jos naama miellyttää, muu ei kiinnosta alussa.
Jos mietit miten kaksi ihmistä toisiinsa tutustuu, niin ei kait siinä alussa kiinnosta muu, kuin, että onko toinen vapaa ja mitä se mahtaa musta ajatella nii ja se, että miten ton saisi kellistettyä.
Muut jutut tulee sitten myöhemmin.
Tiedän mielipiteeni olevan poliittisesti äärimmäisen epäkorrekti, mutta:
Pidän siitä, etä saan olla naiselle "prinssi valkealla ratsulla", joka kuvaannollisesti pelastaa prinsessansa lohikäärmeeltä tai pahalta äitipuolelta tms. Käytännössä se on kuitenkin tainnut tarkoittaa, että nostan sen maljakon alas hyllyltä kun nainen ei ylety ja huollan naisen polkupyörän keväisin ;) hehheh.
Kuitenkin: Haluan olla se, joka tuo turvaa (taloudellista, henkistä, fyysistä...)
En siis itse ainakaan tyrmäisi kiinnostavaa naista kuvailemistasi syistä. Avuksi ja tueksi minä haluaisin sinun kaltaisellesi olla, jos sinuun olisin ihastunut/rakastunut.
Joten pää pystyyn ja pike silmään ja hus hurmaamaan sitä prinssiä. Jos se on minkään arvoinen, niin kyllä se sinulle sen puolivaltakuntaansa tarjoaa.
kiitos, ihanasti kirjoitettu viesti. Voi kun se minunkin "prinssi" olis tuota mieltä:-)