Kuukausi häihin ja ahdistaa. Tuntuu, että mistään ei tule mitään. Asioita tekemättä vielä. Itkettää. 10 vuotta yhdessä onko mitään järkeä mennä edes naimisiin. Hitto!
Häät ja masennus
ahdistaa
101757
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
olette olleet jo 10 vuotta kimpassa? Hellitä vähän! Ja kannattaa 10 vuoden jälkeenkin miettiä onko se ihminen sellainen jota todella rakastat vai tahdotko vain kivat häät ja muistoja? No mutta... jos pieleen menee niin se on vain puoli vuotta ja ero on selvä eli ei sen suuremmasta riskistä ole kyse. Jos teillä on jo lapsia, niin se onkin sitten eri juttu. Tsemppiä joka tapauksessa
Olen samaa mieltä. Ei häiden tarvitse olla täydelliset. Ne voivat silti olla mukavat häät, jossa vieraat viihtyvät.
Mieti, miksi sinua ahdistaa ja tunnet että mistään ei tule mitään? Oletko masentunut? Oletko varma, että haluat naimisiin? Onko sinulla käsittelemättömiä asioita mielessäsi, jotka nyt sitten kärjistyvät häiden alla?
Voit miettiä tällaisia asioita myöhemminkin. Hoida ensin häät pois alta. Ja ota nyt vain ihan iisisti, elämä ei ole niin vakava asia, vaikka ahdistaisikin!
siis minulla on masennuslääkitys.
Varmasti kai stressi jotenkin kärjistää nämä tunteet. En edes tavoittele täydellisyyttä, jotenkin ei vain jaksaisi enää koko touhua. Jospa tää rauhottus sitten häämatkalla. Käsittelemättömiä asioita kyllä löytyy. Kiitos mielipiteistä ja tsempeistä!
myös mun puolesta. Ajattelin kertoa mielipiteeni, että oletko varma (tai ainakin melko varma:D), siitä että ahdistuksesi ei johdu siitä että olet menossa väärän ihmisen kanssa naimisiin? jos ihminen tuntuu oikealta, niin eikun naimisiin vain!
toiset ahdistumme tosi herkästi, milloin mistäkin asioista (kokemusta on). ja jos sinulla on masennuslääkityskin, niin ilmeisesti olet taipuvainen sinäkin kaikenlaisiin masennuksiin ja ahdistuksiin? eli jopa iloisetkin asiat voi ahdistaa ja hermostuttaa. Ja masentunuthan ei jaksakaan mitään ylimääräistä hässäkkää....siis jos sinulla vielä on masennusta, jos lääke ei vielä ole purrut tms.
Avioliitto merkitsee kuitenkin sinulle jotain. Minulle se oli iso asia. Noin kk ennen häitä kävi monia asioita mielessä, mutta kuitenkin tuli myös itselle selväksi, että näin toimin oikein. Muutama viikko ennen häitä niitä jo alkoi pikkuhiljaa odottamaan.
Meillä muuan vuosi vähemmän kuin teillä. Käännettiin uusi sivu ja ollaan tyytyväisiä.
mutta jos miehesi tuskastelee lautasliinojen tms. kanssa,juokse karkuun niin lujaa kuin jaksat....
Kun oli pari kuukautta häihin ja kaikki tekemättä, tokaisi mies että mitä jos jätetään mokomat tekemättä, painutaan maitraattiin ja lähetetään suvulle tekstiviestit kaukomailta.
Niin tehtiin. Elämäni parhaita vetoja. Hyvästi häästressi, tervehdys se parempi osa, se mikä seuraa häiden jälkeen...
***
mutta kutsut on jo lähetetty..
Hei, teidän häät ne ovat! EI pelkästään vieraiden vuoksi häitä järjestetä, eihän? :D jos tahdotte "karat", teette juuri niin, ja lähetätte "hääkuvan" selityskortin kera niille jotka kutsun saivat :D
***
Vietiin maistraattiin jääviystodistus ja varattiin aika. Aluksi ei pitänyt kutsua ketään, mutta otettiin tyttäreni ja anoppi (mieheni ainoa lähisukulainen) mukaan parin päivän varoitusajalla. Ainoa "stressi" oli edellisenä päivänä sukkahousujen etsiminen tytölle. Kakkukaffet neljään pekkaan ja se oli siinä.
Ja onnellisesti naimisissa :-)