Eli olen löytänyt itselleni rakkaan ihmisen ja olemme hullaantuneet toisiimme täysin. Rakkaan menneisyys kuitenkin aiheuttaa päänvaivaa. Olemme puhuneet erittäin avoimesti aikaisemmista suhteistamme ja sähläilyistä ja tiedän, ettei tämä välttämättä ole ollut viisasta. Hän on pettänyt parissa aikaisemmassa suhteessa kännipäissään, mutta tämä ei vielä ole asian ydin. Menneisyydessään hän on nimittäin antanut muiden ihmisten käyttää itseään säälimättä hyväkseen, todella rankalla tavalla. Epävarmuus ja hyväksytyksitulemisen tarve ovat antaneet edellisissä suhteissa toiselle puoliskolle mahdollisuuden ottaa täyden vallan. Häntä on raiskattu niin henkisesti ja fyysisesti ja tuntuu, että hän on myös minun kanssani alistuva. Huonoksi onnekseen hän on myös törmännyt erittäin sairaisiin sadisteihin/narsisteihin, jotka ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen. Onko mahdollista, että hän on jopa tiedostamattaan etisytynyt tällaisten tyyppien seuraan? Ihmisen psyyke on kummallinen ja hyväksi käytetythän, joutuvat hyväksikäytön kierteeseen. Omatkin tunteeni ovat ristiriidassa tilanteen kanssa. Olen hänelle vihainen siitä, ettei hän ymmärrä kuinka häntä on satutettu ja siitä, että hän yrittää selitellä näiden sairaiden tyyppien tekoja. "Mutta olinhan mäki mokaillu","Mutta oishan mun pitänyt...jne. jne." Pelkään, myös, että hän pettää. Tiedän, että minulla ei ole oikeutta tuntea näin ja, että minun pitäisi olla kaikin tavoin tukena toipumisprosessista, näistä vanhoista asioista. Miten pääsen näistä jäytävistä tunteista eroon, ja miten saan suuttumukseni ja turhautumiseni kanavoitua oikeaan suuntaan, jotta se ei satuttaisi lähimmäistäni? Haluasin, myös että hän asettaisi tämän pahimman henkilön vastuuseen teoistaan (raiskaus ja pahoinpitely), mutta pelottaa, ettei se auta koska he ovat olleet suhteessa (siis eritoten raiskauksen suhteen). Pitäviä todisteita on vaikea kerätä.
Haluan puolisoni tiedostavan, kuinka vakavasti häntä on satutettu, jotta paraneminen voi alkaa. Haluan hänen saavan takaisin kadotetun itsekunniotuksensa, jotta vastaavia tilanteita ei voisi enää tapahtua ja ennenkaikkea, jotta voisimme jatkaa suhdettamme ilman menneisyyden taakkaa.
Haluan puolisoni tiedostavan, kuinka vakavasti häntä on satutettu, jotta paraneminen voi alkaa. Haluan hänen saavan takaisin kadotetun itsekunniotuksensa, jotta vastaavia tilanteita ei voisi enää tapahtua ja ennenkaikkea, jotta voisimme jatkaa suhdettamme ilman menneisyyden taakkaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
juttu,että siitä tuskin selviää noin vain, kaikki eivät koskaan. "Tiedän, että minulla ei ole oikeutta tuntea näin ja, että minun pitäisi olla kaikin tavoin tukena toipumisprosessista, näistä vanhoista asioista." Miten niin? Ei kumppani tarvitse olla kenenkään terapeutti.jos sinä itsekin tiedostamatta haluat vain pelastaa jonkun. ikävältä kuin se kuulostaakin, kumppanisi on itse haluttava ensin apua,jotta hän hakeutuisi sen piiriin.silti terapia toki olisi varmasti hänelle oikea paikka. mutta suomessa ei ole pakkohoitoa,muutakuin hyvin erityistapauksissa.ketään ei hoideta,jollei itse halua.hoidosta saa kieltäytyä aina.
Kaikilla ihmisillä ei ole valmiuksia suojautua pahaa maailmaa vastaan. Hyväsydäminen ja sinisilmäinen tyttönen voi vain toivoa saavansa ystävällisen ympäristön ihmisineen. Aina ei ole onni myötä. Suomessa tämä ei silti ole läheskään niin rankkaa kuin verrattuna Aaasian maihin tai vaikkapa itä naapuriimme. Tyttösi on sattumien kautta joutunut paskamiseen tilanteeseen, se olisi voinut sattua kenelle tahansa hänen kaltaiselle. Hän on kuitenkin selviytynyt. Hän on myös löytänyt sinut ja kyennyt aloittamaan uuden elämän. Sinun pitäisi olla helpompi päästä tästä yli kuin hänen. Liikaa ei kannattaisi enää repiä arpia auki. Keskustelu on hyväksi, mutta jatkakaa elämää...elämä opettaa ymmärtämään.