olisin kiitollinen tiedoista jolla olisi kokemusta intialaisesta parisuhteesta ja avioliitosta. Itse tapasin intialaisen miesystävän noin vuosi sitten ja olen syksyllä lähdössä taas sinne ja avioliitto olisi aikeena. Mutta uskallanko ottaa riskin ja mitä pitäisi ottaa huomioon? Kertokaa kokemuksista
Onko kellään intialaista miestä
tiffy
121505
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ja en usko ollenkaan että tyhmyyksissäsi sinne takaisin edes palaisit,kylläpä siinä on suuremmat tunteet kuvioissa.Punnitse ja mieti tarkkaan mitä sydämesi ääni sanoo,kuuntele rakastasi ja punnitse sanoja,ajatuksia,elämänne suuntaa.Uskon sinun olevan valmis joidenkin vuosien päästä avioon ko.miehen kanssa.Jotenkin vain vaistoni sen sanoo.Kaikkea kaunista ja hyvää teille kahdelle rakastuneelle.äiti.
Miten puolestatoista miljardista ihmisestä voi sanoa millaisia he ovat. Aivan varmasti tuosta määrästä löytyy kaikenlaisia, eikö vain.
Minulla on intialainen poikakaveri ja hän on mielestäni aivan ihana, lämmin, välittävä, suora, oikeudentuntoinen, rehellinen, suvaitsevainen, romanttinen jne. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki intialaiset miehet olisivat tuollaisia, vaikka moni onkin.
Minä olen hyvin ihastuntu intialaisiin ihmisiin ja heidän tapaansa olla yhdessä, mutta en ole ollenkaan varma, että haluaisin elää heidän kanssaan jatkuvasti. Suku ja perhe on intialaisille erittäin tärkeä, se tulee aina mukana kuvioissa.
Kyllä minä sinuna kokeilisin, vaikken ehkä ihan heti ryntäisi naimisiin.
avioliittoa, ei avainsanana pitäisi olla intialaisuus tai mikään mukaan kansalaisuus, vaan ihan muut tekijät!
Ensinäkin on aivan järjetöntä ruveta stereotypioimaan "intialaista miestä". Sellaista yksioikoista käsitettä ei vaan ole olemassa.
Aina kun on aviotumassa vieraaseen kulttuuriin kuuluvan puolison kanssa, on syytä ottaa mahdollisimman paljon selville hänen ja hänen yhteiskuntansa arvoista, kulttuuristaan, tavoistaan, perhestään, uskonnostaan ja vaatia, että hän tekee samoin ottamalla selvää sinun taustastasi. Ei kannata astua avioliittoon kevyin perustein, kysymyksessähän on elinikäinen sitoumus. Puhukaa, puhukaa ja puhukaa - oppikaa tuntemaan toisenne niin hyvin, ettei tarvitse edes miettiä otatko riskin menessäsi naimisiin ulkomaalaisen miehen kanssa.
Tämä saattaa kuulostaa saarnaamiselta - sitä se ei ole, vaan aidosti toivon, että saat puolisoksesi yhtä hyvän ja rakastavan intialaisen miehen kuin minullakin on.
Serkkuni on aviossa intialaisen miehen kanssa. Ovat olleet yksissä jo yli kymmenen vuotta ja monta hyvää neuvoa voin siitä johtuen antaa.
Mies on kiltti ja mukava, ei siinä mitään. Ongelmaksi muodostuikin hänen intialaiset sukulaiset: intiassa on tapana, että pojan avioitumisessa vaimon suku maksaa "kapiaisia" pojan vanhemmille. Myös tänne suomeen tuli muhkea pyyntikirje siitä paljonko heidän tulisi maksaa pojan vanhemmille "naimarahaa". Tietenkään he eivät maksaneet. Tuo taas osaltaan vaikutti siihen miten serkkua kohdellaan kun he käyvät sukulaisissa intiassa.
VAROITUKSEN SANA: Avioidu SUOMESSA, älä intiassa. Miksikö? Jos avioidut intiassa, on avioliittosi solmittu intian lainsäädännön mukaan ja tämä seikka mahdollistaa mm. isän viedä lapsensa intiaan vaikka pysyvästi ilman lupaasi koska intialaisen lain mukaan kaikki päätösvalta ON miehellä. Tällöin esim. tuon tyyppisissä tapauksissa et saisi mitään apua suomen viranomaisilta ja oma lainturvasi olisi erittäin heikko. Serkkuni ei koskaan suostunut menemään avioon intiassa, vain suomessa juuri em. syyn vuoksi. Hänen miehensä ei koe sitä ongelmaksi vaan on sopeutunut vaimonsa tahtoon = ja hyvä niin :). He ovat hyvin onnellinen pari edelleen intialaisista sukulaisista ja heidän painostuksesta huolimatta.
esimerkki intialaisesta avioliitosta, ja paino nimenomaan sanalla YKSI. Ei kannata kuvitella, että näinhän se menee joka puolella Intiassa. Ei ole olemassa yhtä intialaista tapaa tehdä asioita, jo siksikin, että maassa harjoitetaan niin montaa eri uskontoa, puhutaan montaa eri kieltä ja tavat ja käytännöt vaihtelevat paljonkin.
Meidän suomalais-intialaiseen avioliittoomme ei ole missään vaiheessa liittynyt mitään "naimarahaa", niin kuin sitä nimität. Oikeampi nimitys lienee myötäjäiset. Muutenkin Intiassa solmimaamme avioliittoa edelsi virallisen sopimuspaperin laatiminen, johon listattiin molempia tyydyttävät ehdot mahdollisessa avioerossa. Tämän sopimuksen olemme molemmat allekirjoittaneet, ja se on laadittu yhdessä juristien avustuksella sekä hyväksytetty alioikeudessa.
Elikkäs: Ei, kellään EI ole intialaista miestä.
Joko meni jakeluun??????????
MUTTA ei olla naimisissa/kihloissa.
Parisuhde: Mies ei juo eikä polta. Siivoaa ja pitää kodin siistinä. Pesee pyykkiä, tekee ruokaa, tekee hirveästi töitä. Tykkää viettää aikaa kahdestaan katselemalla elokuvia kotona. Ei tykkää olla isommassa porukassa, eikä myöskään muista ilmoittaa mulle sen tulevia menoja (saatan siis aamulla herätä yksin asunnosta ja mies on jossain) Ei voida suunnitella elämäämme viikkoa pidempää, jos sinnekään saakka, koska aina ja yleensä oikeasti aina tulee muutoksia. Siis hänen puolelta.
Kaverit on ykkösenä hänen elämässään, jos ne soittaa, sit mennää. Siis hän menee, minä istun kotona. Baarit, minä menen ystävieni kanssa, hän on kotona pelaamassa tms. nukkumassa. Illanvietot, minä menen yksin, hän on kotona tai kavereiden kanssa. Rehellisesti sanoen, molemmat elämme omaa elämäämme, ainoastaan että asutaan saman katon alla. Että näin! Niin ja jos lapsia tulisi, minä istuisin kotona lasten kanssa ja hän menisi edelleen kavereiden kanssa. Rehellisesti sanoen!
Hmmm niin mitas oikein kysyitkaan? Taalla suomi-intiapariskunta. Mista pain Intiaa miehesi on kotoisin? Olet siis ollut Intiassa hanen luonaan? Tavannut perheen? Ja olet nyt muuttamassa Intiaan? Tai ainakin menossa naimisiin?
Olen ollut intialaisen miehen kanssa yhdessä n. 6,5 vuotta ja naimisissa 3,5 v. Meillä on myös puolivuotias tytär ja olemme nyt syyskuussa muuttamassa Intiaan (jos tätä lukee muita erityisesti Etelä-Intiassa asuvia, ilmoittautukaahan...). Yleisesti ottaen kokemukset ovat olleet hyviä, vaikka voin kyllä sanoa, että suomalaisesta miehestä olisi varmaan pitkällä tähtäimellä vähemmän päänvaivaa.
Minun mieheni on mukava ja huomioonottavainen sekä loistava keskustelija, mutta toisaalta hän on yksityisyrittäjänä aika kiinni töissään eikä siksi ehdi/jaksa harrastaa ja viettää kovin paljon aikaa minun kanssani. Joku kirjoitti tuossa aiemmin, että elää miehensä kanssa saman katon alla erillistä elämää ja minusta tuntuu, että meillä ollaan menossa vähän samaan suuntaan... Kaiken kaikkiaan olen huomannut, että Intiassa naisilla ja miehillä on aika erilliset maailmat ja sieltä nämä meidänkin miestemme käytösmallit tulevat.
Onnea kuitenkin matkaan teidän suhteeseenne äläkä missään nimessä pelästy negatiivissävyisiä kommentteja intialaisista miehistä - jos asioita ajattelee tai pelkää liikaa, niin sitten niistä ei ainakaan tule mitään. :)
Itse en ole asunut saman katon alla intialaisen miehen kanssa mutta rakastajatteraan viihdyin oikein hyvin monta vuotta kunnes löysin itselleni suomalaisen miehen ja avioiduin.
Kyseisellä miehellä oli oma perhe ja monta lasta mutta aina kaipasi seuraani.Itse en itseäni tuputtanut mutta aina hän vaan tuli "kainaloon" ja kaipasi minua.
Pistin välit poikki siinä vaiheessa kun hän rupesi höpöttämään että aikoo kertoa vaimolleen että on rakastunut toisaalle(minuun) ja ottavansa
avioeron.En sentään halunnut rikkoa perhettä,ihan suutuin moisesta jutusta!
Että kyllä antaisin sellaisen neuvon ap:lle että ole tosi varovainen..Kaikki ei ole kultaa mikä kimaltaa..Olen nähnyt niin paljon rakastajani ystävistä sitä että jokaisella on ollut suttura jossain muualla kuin omassa kotona.Vaimot ovat lastentekokoneita ja toiset naiset jotain muuta varten.
Ei ehkä kaikki intialaiset ole samanlaisia,toivottavasti,mutta en kyllä itse luottais kovinkaan pitkälti, mikäli puhutaan uskollisuudesta.
oli rohkeutta ottaa suomalainen aviomies?
Olen tuntenut monia, jotka esim. pettävät vaimojaan ja sen liäksi käyttävät aivan liikaa alkoholia.
Toivottavasti kaikki eivät ole samanlaisia...
Etkö häpeä ennakkoluulojasi? Yhden miehen takia muodostat käsityksen intialaisista miehistä, ja vielä kirjoitat sen julki toisille luettavaksi.
olihan se mun kaveri nuori ja komee intialaiseksi ja tapailimme runsaan vuoden enkä mistään hiffannut tarpeeks ajoissa et sillä oli muitakin kierroksessa! meillä oli vain muutama vuosi ikäeroa eli mä olin pari vuotta vanhempi! sit sain tietää et oli muitakin muijia ja pesin käteni eikä se nyt kovin kipeetä tehnyt kun poikamiesboxinsa oli kuin sikala anteeks vaan jos jotain toi sanonta ärsyttää mutta vessaan ei voinnut mennä pitämättä nenästä kiinni ja kengät laitoin jalkaan myös sinne mennessä matto siel oli ihan homeessa! jotenki sitä vain annoin sille mahdollisuuden niinkin pitkään ja yleensä tapasimmekin mun luona! sääli vaan sitä nuorta tyttöä joka kuulemma vakavasti seukkaa tän kanssa ja ovat kihloissa kun kundin kaverit on sanonnut ja se itekkin sanoi aikaa sitten että aivan sama mitä täällä tekee joka tapauksessa menee naimisiin muutaman vuoden kuluessa nuoren vanhempiensa valitseman neitsyen kanssa ja juhlia jo valmistellaan! suomitytölle se sitten selviää kuulemma viimeistään matkaa edeltävänä päivänä kun ei herra haluais lopettaa hänen kans ennen kuin on pakko!