ottaa ihan sikana päähän tämä mun nykyinen mies.
tässä eilen kun hänen äitinsä piti tulla käymään, pyysin että mies siivoaisi kämppää sen verran että anopin kehtaa päästää meille, kun itse olin koulussa 16.30 asti.
no..eipä mies ollut saanut mitään aikaiseksi.
hän on nyt työttömänä, joten oletin että hän olisi nyt kotona hyödyksi..eipä auta mies paskan vertaa vaan istuu koneella kaiket päivät, kuin kone olisi herra ylijumala!!!!
ja sekin ärsyttää että hän valvoo n. klo 4 asti aamuyöllä ja nukkuu n. 14.00 asti iltapäivällä, kuulemma näin koska ei ole mitään tekemistä!!!!
hän totaalisesti on unohtanut minut!olen kuin ilmaa hänelle!
itse teen ruoat,siivoan, tiskaan, pesen pyykit ja siinä samassa yritän läksynikin tehdä. Mies se vaan istuu koneella..HELVETTI SAATANA!!
olen jo monta kertaa miettinyt että heivaan moisen idiootin helvettiin.mutta ongelma on raha.miten voisin muuttaa omaan kämppään kun ei ole rahaa.no opintotuki kyllä, mutta sillä ei pitkälle pötkitä.en jaksaisi enää katsoa miestä joka saa vain raivoni kuohuamaan pelkällä olemuksellaan. niin ja mies on 26 ja minä 22, silti tuntuu että minä olisin miehen äiti tai joku helkkarin kotiapulainen..
tässä eilen kun hänen äitinsä piti tulla käymään, pyysin että mies siivoaisi kämppää sen verran että anopin kehtaa päästää meille, kun itse olin koulussa 16.30 asti.
no..eipä mies ollut saanut mitään aikaiseksi.
hän on nyt työttömänä, joten oletin että hän olisi nyt kotona hyödyksi..eipä auta mies paskan vertaa vaan istuu koneella kaiket päivät, kuin kone olisi herra ylijumala!!!!
ja sekin ärsyttää että hän valvoo n. klo 4 asti aamuyöllä ja nukkuu n. 14.00 asti iltapäivällä, kuulemma näin koska ei ole mitään tekemistä!!!!
hän totaalisesti on unohtanut minut!olen kuin ilmaa hänelle!
itse teen ruoat,siivoan, tiskaan, pesen pyykit ja siinä samassa yritän läksynikin tehdä. Mies se vaan istuu koneella..HELVETTI SAATANA!!
olen jo monta kertaa miettinyt että heivaan moisen idiootin helvettiin.mutta ongelma on raha.miten voisin muuttaa omaan kämppään kun ei ole rahaa.no opintotuki kyllä, mutta sillä ei pitkälle pötkitä.en jaksaisi enää katsoa miestä joka saa vain raivoni kuohuamaan pelkällä olemuksellaan. niin ja mies on 26 ja minä 22, silti tuntuu että minä olisin miehen äiti tai joku helkkarin kotiapulainen..
Vastaukset 9
Vanhimmat
ja sekin että kun asuin hänen kanssaan hänen asunnossaan toisella paikkakunnalla, ja mies silloin oli töissä ja minä työttömänä, niin tottakai tein kotityöt ja siivosin jos oli tarvis, ja tein ruokaa ja hain töitä.
tuntuu että arvostukseni olisi nollassa.
toki jollain lailla..jollain tasolla välitän miehestä jonka kanssa olen seurustellut yli vuoden..mutta nykyään seurustelu on vain ollut enimmäkseen tunteetonta yhdessäoloa jossa kaikki vastuu on sysätty minulle, ja jos jokin menee pieleen niin minä olen syypää...
meillä on jo muutenkin niin paljon yhteisiä tavaroita että varmaan senkin vuoksi ero tulee olemaan hiukka hankala..
Rakennat kunnollisen suunnitelman ja lähdet menemään. Hittoako sitä nuori nainen haaskaa elämäänsä työttömään mölöön joka tykkää netin selailusta enemmän kuin yhdessä olosta.
Onhan tässä tietysti se mahdollisuus, että poikaystäväsi on masentunut tms. ja käytös johtuu siitä. Siitä huolimatta ei ole sun tehtäväsi ryhtyä terapeutiksi.
Parisuhteessa käy joskus niin, että vastuu kasautuu toiselle. Mitä enemmän sitä vastuuta kantaa, sitä enemmän sitä saa. Toisella on ihan mukavaa, kun perusasiat hoituvat eikä niiden eteen tarvitse nähdä mitään vaivaa. Olo on kuin teinillä kotona, saa tehdä mitä haluaa ja ruokaa ja puhtaita vaatteita tulee tarvittaessa, ja jos kiukuttaa, on joku jolle kiukutella.
Miten toista voisi siitä herätellä? Puhuminen on yksi keino. Kerro miltä sinusta tuntuu. Vältä syyttävää sävyä, jos mahdollista, se yleensä aiheuttaa vain vastarintaa. Jos tuntuu, että olet suotta syntipukkina, pysy rauhallisena ja kysele tarkemmin syyttelyn perusteita.
Jos puhe ei auta, demonstroi. Jätä taloustyöt tekemättä ja katso, huomaako mies eron. Kaikki eivät kyllä huomaa... Jos huomaa, siinä on jälleen hyvä keskustelun paikka.
Jo päätät lähteä suhteesta, älä sure tavaroita tai sitä, mitä esim. sukulaiset sanovat. Jostain joutuu luopumaan ja joku pahastuu, mutta vastapainona on oma elämäsi. Ei sun tarvitse viettää sitä ihmissuhdevankilassa.
enpä tiedä auttaisiko puhe enää..tai demonstroiminen.
olen keskustellut niin monta kertaa näistä asioista hänen kanssaan etten oikein enää jaksaisi odottaa ihmettä.
kerran olen jättänyt siivoamatta ja tiskaamatta, ei sekään auttanut.mies ei kerta kaikkiaan tehnyt mitään.ei varmaan ymmärrä että hänen ikäisensä miehen pitäisi jo osata tehdä kotitöitä.
olen miettinyt eroa jo niin kauan että varmaan toteutankin sen lähiaikoina.
kunhan saan jonkinmoisen suunnitelman laadittua.
Niin, jos kerran olet puhumista yrittänyt, eikä se ole tehonnut, niin tuskin sitä tosiaan ikuisuuksiin kannattaa jatkaa. Turha sitä on seinille puhua.
Kuinka suoraan olet sanonut miehelle sen, että tilanne ahdistaa sua ja haluat siitä ehkä pois? Jos mies haluaa suhteen jatkuvan, hänellä voisi ehkä löytyä halua muutokseen riittävän konkreettisen uhan edessä: hän alkaa osallistua tai suhde loppuu. Ja jos mies ei osaa kotitöitä, kannattaa myös kertoa tarkkaan, mitä ja miten haluaa tehtäväksi - pyyntö siivota voi olla liian yleispätevä, jos oma kokemus siivoamisesta on lähinnä siinä, että kämppä jotenkin maagisesti aina puhdistuu.
Tuosta demoamisesta vielä. Mies ei ehkä huomaa yhden siivouksen ja tiskauksen puuttumista. Tekemättä jättämisen pitää osua johonkin, mitä mies tarvitsee: ruokaan tai puhtaisiin vaatteisiin kenties? Johonkin, minkä puuttumisen hän selvästi huomaa.
Mikä on vankilasi? Kuka sen on rakentanut?
Oletko valmis hyväksymään itsesi ihmisenä joka jää toisen rinnalle siksi, että pelkää tottumusten muuttumista? Onko Suomessa elinolosuhteet todella sellaiset, että opiskelijan on taloudellisista syistä pakko asua avoliitossa?
Vai. Oletko valmis rakastamaan kumppaniasi myös vaikeassa tilanteessa? Oletko valmis uskomaan siihen, että voitte tulevaisuudessa olla onnellisia yhdessä?
tiedän että on hankalaa muutta pois yhteisestä kodista.. mutta kyllä sä ihan hyvin pärjäisit. ota opintolaina tai käy töissä opintojen ohella. tiedän että on rankkaa, mutta ainakin eläisit omaa elämääsi ilman tyhjää parisuhdetta. opiskelijalla ei ole varaa elää hienosti, mutta kohtuuhintaisia yksiöitä löytyy ja hyvin saa vielä syödyksi opintotuella ja lainalla. vieläpä elättää kaksi: kokemusta on. tiukkaahan se tekee, mutta mitäpä ei tekisi oman elämänsä ja hyvinvointinsa eteen?
Uskomatonta urpoilua sinun osaltasi. Miksi haluat lopettaa miehesi harrastuksen (ATK) Mitä jos itselläsi on joku rakas harrastus (tuskin on) ja miehesi haluaisi pakottaa sinut lopettamaan sen?
Tuntuisiko kivalta, tuskin. Olisiko mahdoton ajatus että ostaisitte toisen koneen ja surffailisitte yhdessä. Yhteisiä harrastuksiakin pitää näet olla.
"pyysin että mies siivoaisi kämppää sen verran että anopin kehtaa päästää meille, kun itse olin koulussa 16.30 asti."
Olisiko jatkossa mahdoton ajatus että nousisit aamulla vaikka 1/2 tai tuntia aikaisemmin siivoamaan jos tuo siisteysinto on noin kova?
"....itse teen ruoat,siivoan, tiskaan, pesen pyykit ja siinä samassa yritän läksynikin tehdä."
Mitäs teet. Tuosta et voi syyttää kuin itseäsi. Tiskeistä voitte säästää käyttämällä kertakäyttöastioita. Pyykkejä voi pestä vain kerran viikossa kun on vapaata sinulla. Valmisruoatkin on jo keksitty, mutta mikroaaltouunia teillä ei tietenkään köyhinä ole?
Itse olen aivan samanlainen kuin miehesi ja voin sanoa että tämä "ongelma" on vain sinulla. Itse en moisista asioista stressaa, eikä stressaa vaimonikaan.
kerropa millä ajalla harrastan?sulla ei selvästikään ole mitään tajua siitä miten paljon aikaa menee päivässä siihen kun tiskaa ja siivoaa ja laittaa ruokaa, niin että kodin yleiskunto on edes ok-tasoa.
ja täytyy aikaa olla myös opinnoille, esim. läksyt ja lukemiset.
taidat itsekin elää sellaisessa suhteessa jossa tämä vaimosi on sinulle pelkkä kotiapulainen.
ja en todellakaan aio tinkiä omista unistani koska olen ne ansainnut.ja tiedoksi, herään arkena klo 06.00 jotta olen koulussa ajoissa.tuosta ei hirveästi tingitä.
jos minä en siivoa, niin ei siivoa mieskään.OLEN KOKEILLUT.
ja ne valmisruoat eivät ole terveellisiä,rasvaa sun muuta säilöntäaineita ja väriaineita täynnä.
en halua lopettaa mieheni harrastusta vaan rajoittaa sitä.ei ole terveellistä jos istuu koneella 24/7...
ja liikuntaa itse yritän edes kerran päivässä harrastaa jos kerkeän.
mielestäni parisuhteessa MOLEMPIEN pitäisi tehdä niitä kotitöitä sen sijaan että vastuu kasaantuu vain toiselle osapuolelle.
mutta minkäs sille voi jos nykyajan miehet eivät ole enää miehiä vaan jotain ihme tietokonenörttejä joiden sosiaaliset ja älylliset taidot rajoittuvat tietokoneen näppäilyyn ja piereskelyyn.