Onko kokemuksia "Minä" miehistä? Muutaman vuoden naimisissa oltuani olen huomannut että miehessäni vahvistuu itsekkyys ja "Minä itse" piirre. Koskaan hän ei ole ollut kovin me-henkinen tai romanttinen, mutta nykyisin hän ei viitsi välittää edes käytöstavoista minua kohtaan.
Olemme jo yli kolmekymppisiä ja nyt hän on alkanut puhua jälkikasvusta. Ajatus ei tunnu hyvältä koska en usko että suhteemme ainakaan paranee tästä. Vaikea uskoa että itsekkyys unohtuu lapsen tultua. Nytkin joudun yksin pyörittämään kotiasioita. Mieheni tuntuu haluavan muokata minusta nöyrän ja tottelevaisen kotitalouskoneen.
Olemme jo yli kolmekymppisiä ja nyt hän on alkanut puhua jälkikasvusta. Ajatus ei tunnu hyvältä koska en usko että suhteemme ainakaan paranee tästä. Vaikea uskoa että itsekkyys unohtuu lapsen tultua. Nytkin joudun yksin pyörittämään kotiasioita. Mieheni tuntuu haluavan muokata minusta nöyrän ja tottelevaisen kotitalouskoneen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Oletko nyt aivan varma tuosta asiasta. Ajattelin vaan niin että ihminen on sellainen eläin ettei se huomaa omia vikoja, mutta huomaa viat toisissa. Kaikella kunnioituksella mutta minulla kokemusta siitä kun haukutaan itsekkääksi.
Olimme 20v aviossa syntyi 2 lasta. nyt reilu kolme vuotta erossa, lapset vaimon luona, toki käyvät minullakin. Välit lasten kanssa ihan kunnossa, käyvät luonani joskus useamman kerran viikossa.
Aviossa ollessamme pikku hiljaa systeemi meni siihen että vaimo teki päätökset esim. jos hankittiin jotakin isompaa. Toki yhdessä neuvoteltiin mutta hän halusi sanoa aina päätöksissä viimeisen sanan.
Ekan lapsen mentyä lukioon hän ilmoitti ettei maksa penniäkään koulu maksuja, joten minähän ne maksut sitten jouduin yksin huolehtimaan. nyt toisen lapsn ollessa lukiossa yllätys yllätys joudun maksamaan myös hänen lukio maksut.
Kaikkein surkeinta tässä on se etten jostain? syystä näe lasteni koulukuvia, esim. ekan lapseni vanhojenpäivä kuvia en ole koskaan nähnyt, vaikka aikaa on mennyt jo reilu kolme vuotta. Samoin lapseni päästyä ylioppilaaksi, kustansin hänelle lahjaksi ajokortin, kaikesta huolimatta en omista yhtään yo kuvaa hänestä. Monasti oon miettinyt että jos olisin hänen asemassaa, olisin tod.näk. maksanut lahja rahoista isälleni kuvan, ihan vaan kiitokseksi. Nuoremman rippikuvat ovat myös edelleen kahden vuoden takaa näkemättä. Epäilen että ex vaimo on kieltänyt antamasta/näyttämästä niitä minulle.
Autan heitä kaiken maailman jutuissa kun tarvitsevat esim. remontti apua yms, joskus menny useampi päivä heidä talollaan remppaamassa, mitään palkkaa en näistä jutuista koskaan ole pyytänyt enkä myöskään saanut. Kahvitkin ovat voin sanoa rehellisesti harvinaista herkkua.
siitä huolimatta olen kuulema itsekäs ja omaan napaan tuijottaja.
Anna hänen olla vähän itsekäs, mut pidä myös itselläsi mahdollisuus itsekkyytten. Mitä tulee koti hommiin, miun mielestä ne kuuluvat tasapuolisesti kummallekin sukupuoleen katsomatta.
Toivotan onnea jatkossa, mutta hywä neuvo (mielestäni) älä hommaa jälki kasvua jos ei meininki parane ja tunnet itsesi vain kotitalous ym. koneeksi. On vaan eron tultua ikävä juttu kaikille osapuolille, etenkin lapselle kun ei olekkaan enää kuin äiti tai isä paikalla,