mistä saitte voimia?

kanssa yli kymmenen vuotta vaikeassa suhteessa aina vaan mietin että en voi lähtee lasten takia,mut onneksi tajusin lopulta poistuu kuvioista ja tänäpäivänä olen onnellinen että järki tuli päähän.Siis suosittelen kanssa että jos on noin vaikeeta ajattele itseäsi miksi kestää tollaisia juttuja on parempi olla vaikka yksin kuin huonossa suhteessa.Kaikea hyvää jatkossa vaan :=)

mies juo liikaa ja just silloin ku sille sopii. ei käy päälle mutta uhoaa ja ölyää muuten kännipäissään.. nyt sitten jäi 2vko sitten kiinni yhteydenpidosta toisiin naisiin.. en tiedä, kuinka paljon pitää tapahtua ennenkuin tajuan lopetaa tämän, kun jatkuvasti on ahdistava olo. ei voi luottaa. viimeaikoina on mennyt ruokahalut ja yöunet. silti vain toivon että ottais mut syliin ja kaikki ois hyvin,. hullu!!!!!

Ihmiset miettivät liikaa eron onnistumista ja lähtöä. Elämässä on uusia tilanteita, opiskeluun lähtö jne. Ero on aivan vastaava.

Otat irtioton entisestä, aloitat uuden tilanteen. Vaikeata on, mutta kaikesta selviää ja jos suhteessa on hyvää ollut kuten yleensä niin tottakai sitä välillä kaipaa. Joskus pahan määrä on sellainen että on parempi erota. Aikaraja voi olla yksi tapa lopetukseen, itselläni oli aina rahasta kiinni että en uskaltanut lähteä. Lopulta otin itseäni niskasta kiinni, hommasin asunnon ja vain lähdin. En ole katunut, elämä voi oikeasti olla mukavaa ja voi tuntea itsensä halutuksi ja rakastetuksi ihmiseksi.

Mikset eroasi? Sinunlaisissa tapauksissa ero on varmasti loppupeleissä aina hyvä asia. Muutaman sinunlaisesi tapauksen tiedänkin ja he ovat tällähetkellä paaaaljon onnellisempia, koska erosivat aikoinaan. Sinulla on yksi elämä, miksi tuhlata se tuollaiseen ??

Tilenteesi ei kyllä helppo ole.
Rivien välistä olin ymmärtävinäni, että syyttelet itseäsi? Se on pahinta mitä itsellesi voit tehdä.
Toista ihmistä emme voi muuttaa, niin yleensä koetamme sitten muuttaa itseämme. Sellainen tekee sairaaksi pitemmän päälle.
Loppupeleissä lapsillekin on parempi, että vanhemmat ovat onnellisia ja tasapainoisia. Sinä kärsit tilanteestanne ja usko pois lapsetkin kärsivät tahollaan. Lapsilla on uskomattomat tuntosarvet, he aistivat tilanteita... tekevät omia johtopäätöksiään.
Eikös Raamatussa sanota jotain, että "Paljon se kärsii, paljon se katsoo". Rakkaus nimittäin. Mikä on sinun rajasi, sitä en tiedä, mutta muista ajatella itseäsikin!

Minulle kävi näin: Ensirakkauteni osoittautui lopulta väkivaltaiseksi sekä henkisesti että fyysisesti. Minun oli todella vaikeaa lopettaa suhde, koska rakastin häntä täydestä sydämestäni. Lopulta pääsin irti, varmaankin pelkästään siksi, koska olin niin ylpeä, enkä kestänyt enää sitä nöyryytystä, että hän kohteli minua huonosti. Muutaman kuukauden ikävä oli aivan sietämätön. Lopulta kuitenkin tajusin, että itse asiassa vihaan häntä ja sitä, mitä hän oli minulle tehnyt. En halunnut kostaa hänelle tai mitään sellaista, mutta hänen ajattelemisensakin sai minut vapisemaan raivosta. Muutamassa vuodessa nekin tunteet hiipuivat, eikä hänen ajattelemisensa herättänyt enää mitään tunteita. Tästä on varmaan tehty tutkimuksiakin, mutta ihan yksilöllisenä kokemuksena voin sanoa, että väkivaltaisuus aiheuttaa riippuvuutta. Olisi liian rankkaa myöntää itselleen, että on sortunut täydelliseen paskiaiseen, ja siksi on helpompaa "rakastaa" kun tilanne tuntuu kestämättömältä. Pelasta itsesi häneltä! Elämäsi voi tuskin muuttua huonommaksi, ellet sorru toiseen samanlaiseen.