Haluaisin mennä yläluomileikkaukseen Oulussa tai Tampereella. Millainen prosessi se on käytännössä? Voinko mennä konsultaatioon, vaikka en ole varma koska voin leikkauksen ottaa (jos ikinä). Tarvitsisin sellaisen ajankohdan että ehtisin parantua kotona rauhassa. Käsittääkseni ei ole ihan heti ihmisten ilmoille asiaa, että se näkyisi. Mutta kuinka kauan? Opiskelen ja kursseja on jokapäivä, joten on vaikea löytää aikaa.. Kertokaahan kaikkea mitä asiasta tiedätte ja tietenkin suositteluja lääkäristä/klinikasta..
Niin ja mitkä on riskit? Pelkään kovasti että en pidäkään lopputuloksesta. Aika radikaaliahan se on mennä plastiikkakirurgille vielä nykypäivänä - ainakin suomessa
Niin ja mitkä on riskit? Pelkään kovasti että en pidäkään lopputuloksesta. Aika radikaaliahan se on mennä plastiikkakirurgille vielä nykypäivänä - ainakin suomessa
Vastaukset 14
Vanhimmat
Itse kävin Helsingissä ja leikkaus tehtiin radiotaajuusveitsellä. Tämä on säästävämpi leikkaustapa (laserleikkaus lienee samaa luokkaa) eikä tullut edes mustelmia. Voimakasta turvotusta oli leikkausta seuraavana aamuna, mutta kylmällä hautominen laski sitä nopeasti. Turvotuksia oli muutama päivä silmissä ja hiukan pidempään silmien alla. Viikon kuluttua poistetaan yleensä ompeleet, eikä sen jälkeen yleensä enää huomaa kovin helposti leikkausjälkiä. Mustelmat ovat ne pahimmat jotka huomataan, leikkaushaavat ovat pienet ja huomaamattomat.
Eiköhän pätevä plastiikkakirurgi osaa tehdä leikkauksen niin että olet siihen tyytyväinen. Oma leikkaustulokseni on huomaamattomampi kuin expääministeri Esko Aholla. Jos luomet roikkuvat voimakkaasti silmän päällä ja korjattuna silmät ovat kunnolla avoimet, ero todennäköisesti huomataan, mutta oma hyötyhän siinä on tärkeintä. Konsultaatioon voi mennä aivan vapaasti. Yleensä konsultaatio ei ole edellytä leikkausta. Maksat lääkärikäynnistä ja sillä selvä.
Itse kävin viime syyskuussa Jyväskylässä kyseisessä leikkauksessa.
Minulle tulee tosi helpolla mustelmia, mutta leikkauksen jälkeen ei ollut paljoakaan ja täysin kunnossa jo 10 pv kuluttua.
Pitää vaan paljon jääpussia silmillä parin ekan päivän ajan. Myös nukuin lähes istumaasennossa kolme yötä. Särkylääkkeitä en tarvinnut lainkaan.
Minä ostin tavaratalosta kemikalio-osastolta tuollaiset kylmägeelisilmikot (2 kpl). Toinen oli jäähtymässä jääkaapissa kun toinen oli käytössä (2 h välein 10 minuuttia, munakello hyvä apuväline). Jääkaappikylmyyskin on paljaana liikaa, väliin pitää laittaa vaikkapa paperinenäliina. Pakastekylmää ei saa laittaa.
Ensin toki siellä käydään näyttämässä ja päätetään sitten vasta toimenpiteestä.
Tämä eka käynti maksaa n. 80e.
Itse soitin jälkeenpäin ajanvarauksen, kun sain tietää milloin minulle sopisi mennä.
Varasin 3vko, mutta kaksi olisi riittänyt mainiosti.
Leikkaus tehdään puudutuksessa ja kesti muistaakseni 1- 1.30h, jonka jälkeen tarkkailussa joitakin tunteja. Viikon kuluttua tikkien poisto, jotka voi poistattaa muuallakin, ei tarvi kyseiseen sairaalaan mennä,jos on kaukanakin.
Minulla leikkauksesta aikaa reilu kuukausi ja vielä on molemmissa silmissä eli yläluomissa turvotusta. Toisessa hieman ja toisessa huomaa selvästi varsinkin aamuisin eli toinen silmäluomi on alempana turvotuksesta johtuen.
Poskilla on vielä edelleen poskipäiden yläosassa erityisesti toisessa hienoinen mustelma ja toisessa keltaisutta ja hienoista turvotusta molemmissa poskipäissä. Arvet ovat päällisin puolin hyvin parantumassa, mutta tuossa huonommassa silmässä on yksi arven kohta silmän ulkonurkassa "kololla", mutta se on kyllä kohonnut koko ajan tasaisemmaksi. Arvet eivät punoita kovinkaan paljon. Meikillä voi peittää muun, mutta ei tuota turvotusta toisessa silmässä.
On kuulemma normaalia ja silmät parantuvat eri tahtia. Kuitenkaan aina leikkauksen jäljet eivät mene ohi parissa viikossa eli täytyy varautua siihen, että turvotusta on 10-20% vielä pitkään. Mikäli molemmat silmät olisivat käyttäytyneet samalla tavalla kuin tuo parempi niin jo kolmen viikon kuluttua olisi meikillä ollut kaikki jäljet peitettävissä, mutta koskaan ei voi tietää miten parittomat elimet käyttäytyvät samassa tilanteessa. Mikäli pidät silmälaseja niin niiden taakse voit kyllä kätkeä aluksi meikin kanssa nuo turvotukset, minulla rillejä ei ole.
Leikkauksen teki hyvä plastiikkakirurgi ja mikäli nuo epäkohdat paranee niin uskon, että hyvä lopputulos tulee ne raamit on jo nähtävissä. Katso netistä googlettamalla "Meronk" sieltä löysin itse todella hyviä englanninkielisiä ohjeita silmäluomileikkauksista ja paranemisesta, jotka auttoivat.
Siis tarkoitin parilliset elimet ei parittomat : )
Minä en tarvinnut lainkaan meikkejä leikkaushaavan peittämiseksi. Käytän kylläkin silmälaseja, mutta tutuillekin tulosta esitellessä vajaa kuukausi leikkauksesta piti ottaa lasit pois, sulkea silmät ja selittää mitä pitäisi nähdä. Kun silmät oli normaalisti avoinna, haavat peittyivät pieneen luomen poimuun kokonaan.
Millä tekniikalla silmäsi leikattiin? Olisiko tuo minulle radiotaajuusveitsellä tehty leikkaus todellakin noin paljon säästävämpi.
Paranemisvaiheessa silmät avautuivat vähän eri "tahtiin" (huomasi mm. meikatessa) kun haavat vielä kiristi. Nyt viiden kuukauden jälkeen ei ole mitään "outoa" ja silmäkulmissa olleet leikkaushaavan pään pieni painuma on tasoittunut huomaamattomaksi. Esimerkiksi ammattimeikkaaja ei huomannut laisinkaan että silmät on leikattu.
En osaa sanoa millä veitsellä leikattiin. Oletan, että ihan tavan kirurgin veitsellä.
Voi olla, että vaikuttaa sekin paranemiseen, että mitä tehdään eli jos vain leikataan pelkkää nahkaa ja sitäkin vain selkeästi silmäluomen kohdalta eli ei silmäkulmiin saakka niin vaikuttaa paranemiseen varmasti.
Silmäni näyttävät jo nyt isommilta ja pyöreämmiltä. En tiedä vaikuttiko leikkaus myös muotoon, koska leikkaustapa on hieman "kolmiomainen" tietääkö joku onko se aina samanlainen kaikilla vai kuinka? Minulla on ollut jo syntyessä "hieman roikkuvat ja pulleat luomet", jotka ajan myötä vain pahenivat. Mainitsin, että en ole tyytyväinen silmieni muotoon, mutta en tullut kysyneeksi leikkauksen jälkeen muutettiinko niiden muotoa paremmaksi.
Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen jo nyt kunhan saan nuo turvotukset pois. Uskon myös arpien paranevan hyvin eli tuon kolon menevän umpeen ja pienen rypyn, joka tuli toiseen silmäluomeen myös menevän ajan kanssa sileäksi. Minulla arvet paranevat yleensä hyvin, joten en usko, että jää pahoja jälkiä.
Olisin kyllä varmaan voinut enemmän hautoa silmiäni kylmällä, ehkä se olisi vähentänyt tuota turvotusta.
Kukaan ei ole sanonut mitään silmistäni. Eräs puolituttu nainen vaan katseli eräänä aamuna meikattuja silmiäni ja katse harhaili silmästä toiseen eli huomasi varmaan turvotuksen. Ilmeisesti on hankala nähdä eroa ennen/jälkeen eli minkä takia joku näyttää erilaiselta kuin ennen ellei sitten ole ihan todella riippuvat silmäluomet alunperin.
Aluksi leikkauksen jälkeen oli aika hankala olo kun ei tiedä miltä arpien tulee näyttää peläten jotain olevan vialla. Arvet tuntuvat olevan niin ylhäälläkin. Kun turvotus laskee ja paraneminen alkaa niin sitten jo helpottaa.
Tässä vaiheessa paranemisen näkee vain ehkä kuukausittain eli paraneminen tavallaan hidastuu eikä silmät muutu kuin hitaasti. Alussahan muutoksen näki päivittäin.
Olen huomannut myös, että se kohta paremmassa silmässä, joka aluksi alkoi nopeammin paranemaan eli sisäkulman reuna on korkeammalla eli siitä varmaan arpi on jo aika lailla pehmennyt ja turvotus kadonnut. Ihanaa muuten nähdä millaiset silmät niiden luomien alla oli eli nyt paremmat kuin syntyessä ja ihanaa kun ovat pyöreät! Turvotusta siis tosin on eli eivät vielä kunnossa varmaan muutamaan kuukauteen, mutta eivät haittaa kuitenkaan elämää.
Minullakin oli tuollaiset roikkuvat silmäluomet lähes lapsuudesta saakka. Viime vuosina alkoi yläluomiin kertyä rasvanakki, ihmettelin vain mistähän tuokin tulee. Leikatessa lääkäri totesi (jouluviikolla) että oli viime vuoden ennätysnakit. Rasvaa olikin todella paljon ja sen huomasi vasta kun se oli leikkauksen jälkeen pois. Hitaaseen lisääntymiseen ei ollut kiinnittänyt huomiota.
Leikkaushaava tehtiin aivan silmän sisänurkasta ulkonurkkaan tasaisena kaarena ja vielä pieni "niksaus" suoraan ulospäin. Tämä loppuosa vähensi huomattavasti vuosien mukana kertyneitä naururyppyjä. Kun leikkaushaava oli vielä alkuviikkoina hiukan jäykkä ja turvoksissa, se aiheutti poimun joka samalla peitti haavan näkyvistä. Nyt haava on pehminnyt kokonaan ja häipynyt täysin näkyvistä. Paraneminen näkymättömäksi alkoi silmän sisänurkasta ja eteni vähitellen ulospäin.
Seurasin silmieni paranemista ottamalla kuvat kuukausittain leikkauspäivämäärällä. Ennen leikkausta ja 4 kk leikkauksen jälkeen otetuista kuvista huomaa miten paljon silmät lopultakin muuttuivat.
Unohtui tuo veitsijuttu. Radiotaajuusveitsen huomaa itsekin selvästi. Vieressä oleva laatikko sirisee aika voimakkaasti ja leikatessa huomaa selvästi lihan "palamisen" (ritisee ja ajoittain tulee palaneen lihan haju). Veitsi siis sulkee leikatessaan myös verisuonet, joten vuoto on vähäisempää ja operaatio ilmeisesti hiukan nopeampi. En ehtinyt näkemään sitä "veitseä", mutta ymmärsin että se on jonkinlainen piikki tms. koska lääkäri varoitti liikkumasta koska veitsi leikkaa joka suuntaan ja haavaan olisi tullut mutka.
Kiitos teille tiedoistanne ja vinkeistänne.
Kysyisin vielä yhtä asiaa. Asun yksin, enkä haluaisi kertoa asiasta kellekään (en ainakaan vanhemmilleni!). Ystäväni, joille voisin uskoutua asuvat kaukana. Voinko siis käydä leikkauksen läpi yksin, minulla ei esim. ole ketään tulemaan vastaan leikkauksen jälkeen. Pärjäänkö yksin prosessin läpi?
Itse olen myös yksin asuva ja pärjäsin oikein hyvin ilman seuraa.Varaa vaan tarpees ruokaa.
Tosin kuski oli, ei voi ajaa kun tarvii pitää jääpussia silmillä. Mulla oli yli kahden tunnin matka. Jos yleisillä kulkuneuvoilla voi liikkua niin onnistuu. On tietty hyvä, jos edes yksi ystävä tietäis ja soittelis päivittäin onko kaikki hyvin.
Silmäluomeni ovat olleet raskaat koko elämäni ajan. Ne eivät haittaa näkökenttää, mutta esim. luomivärin käyttö on hankalaa ja haitta on siis pitkälle esteettinen. Ikää on purkissa vasta 29, mutta mietin voinko mennä jo nyt leikkaukseen.
Alkavatkohan silmäluomet roikkua jokatapauksessa myöhemmin ja voidaankohan ne sitten leikata uudelleen?
Sulle kesänen:
Minä olin 20-vuotiaana leikkauksessa ja olen tosi tyytyväinen. Leikattiin tosin julkisella puolella eikä yksityisellä.