Mitä tehdä kun nainen on masentunut

terko

Tyttökaverini on tosi masentunut, enkä oikein tiedä miten voisin auttaa häntä. Hän on aika arka, kun häntä kiusattiin ennen koulussa ja hän on varautunut toisiin ihmisiin.
Lisäksi saan hänet hermostumaan, kun joskus ajattelematta sanon jotakin, mutten voi sille mitään.
Ja hän on välillä tosi hiljainen, hän on sanonut sen johtuvan masennuksestaan.
Mutta joskus hän taas on tosi puhelias ja iloinen ja sellaisena hänet haluaisin pitää.
Sitten hän välttelee kun yritän suudella häntä ja kieltäytyy välillä seksistä.

21

1411

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Make

      Vai oletko vastuussa toisesta aikuisesta ihmisestä? -et ole. masennut vielä pian itsekkin kun et saa elää kaltaisesi kumppanin kanssa.

      mikäli et pysty luopumaan hänestä,jonkinlainen hoito pitäisi aloittaa,vähintään. ei ainakaan kannata jatkaa samaa rataa!

      T. Saman kokenut ja vaimoa vaihtanut, tällä hetkellä joka päivä ilakoivan naisen kanssa asuva:)

      • terko

        Niin mutta en haluaisi vaihtaa häntä keneenkään toiseen. Pitää olla jokin keino auttaa häntä.


      • miesmies

        Suosituimmat vastaukset aiheeseen kuin aiheeseen Anna palaa ja Vaihtoon vaan :-(

        Ilmeisesti olette melko nuoria, ujoja? Normaaliahan se on että sanomisista syntyy joskus riitaa, selvittäkää toisia kunnioittamalla asiat. Opettele tutustumaan häneen, järjestä hänen elämäänsä iloisia asioita, pidä number onena ja nauti hänestä sellaisena kun on, hyvine ja huonoine puolineen. Toista kun ei voi muokata. tai jos yrität, viestit hänelle että hän ei kelpaa omana itsenään.

        Suutelemisessa ja seksissäkin se menee niin että tasan ei aina mene halut, aina ei ole nälkä yhtäaikaa. Naista kun kohtelee rinsessana aamulla niin illalla se onkin sitten sängyssä peto, noin niinkuin yleistäen.


      • Ukkomies

        Ohje on karu, mutta harkitsemisen arvoinen. Minä olen luonteeltani perusoptimisti. Uskon, että kaikki aina kääntyy parhain päin, ja niin on aina tehnytkin. Yksin asiat eivät kuitenkaan järjesty, vaan niitä täytyy järjestellä.

        Seurustelin, ja olin hetken aikaa naimisissakin sellaisen naisen kanssa, joka oli luonteeltaan enemmänkin pessimisti. Hän kärsi myös masennuksesta. Kun jotain meni pieleen, hän käytännössä vain itki tekemättä asian hyväksi mitään. Esimerkki: Kerran tulin töistä kotiin, ja ihmettelin hirveää savua asunnossa. Vaimo itki makuuhuoneessa hysteerisesti. Savu tuli keittiöstä, ja menin katsomaan sitä. Hellalla oli kattila, jonka vaimo oli unohtanut muilta hommiltaan. Kattila oli minun ostamani ja aika arvokas, mutta käytännössä nyt pilalla. Sen sijaan, että vaimoni olisi tehnyt asialle jotain, hän meni aivan lukkoon. Sama kuvio toistui myös isoissa asioissa, kuten opiskelupaikan saamisessa tai vaikka siinä, kun akvaariomme vuoti vetensä olohuoneen lattialle. Hän ei koskaan lähtenyt selvittämään ongelmia, vaan meni aivan lukkoon ja itki vain pahaa onneaan.

        Lopulta huomasin, että vaimoni masennus ja pessimistisyys vetää minutkin mukaansa. En koskaan voinut iloita elämästä, koska jotain oli aina pielessä vaimollani. Lopulta homma meni aivan mahdottomaksi ja erohan siitä syntyi. On toisaalta karua jättää masennuksesta kärsivä ihminen, mutta lopulta minun oli ajateltava itseäni. Minulla on vain tämä yksi ainoa elämä, enkä antanut sen mennä hukkaan toisen masennukseen.

        Nyt olen uudelleen naimisissa. Nykyinen vaimoni on kuin minä. Vastoinkäymiset on tarkoitettu voitettaviksi, eikä haasteita pidä pelätä. Tämä on meidän molempien asenteemme.


      • Marianne

        Mä en ymmärrä tollasia itserakkaita kusipäisiä paskoja! Mä oon lähipiirissäni nähny mitä se naiselle on, kun mies jättää vain sen takia että nainen on masentunut. Mitäpä luulisitte naiselle tekevän kun hänen ehkä ainut kontaktinsa sosiaalisessa elämässä katoaa...? Pohja kaikelta tippuu. Elämästä tulee merkityksetöntä.
        Oletteko te niin saatanan laiskoja ettette saa aikaiseksi yrittää ymmärtää ja auttaa vaimoanne? Helpompaahan se on hommata pirteä, viriili ja nuori nainen ja heittää se vanha ja masentunut vittuun. Niinkun autokaupoilla olisitte! Häpeisitte edes!
        Minusta teissä ei ole miestä selvitellä elämänne ongelmia. Jos parisuhde ei muuten toimi, niin on ok erota. Mutta jos jätätte naisen sen takia, monien ja monien vuosien jälkeen, että hänellä on psyykkinen ongelma jota ei ole vielä hoidettu, ettekä ole itse valmiit auttamaan, niin sitten saatte peiliin katsoa ja ajatella että miltä se tuntuu kun olette murheen murtamia, itsemurhaa harkiten ajattelette että maailmassa ei ole enää mitään. Sitten vielä se Maailman Rakkain Ihminen tulee ja sanoo että hänellä on jo jonkin aikaa ollut toinen ja hän haluaa nyt erota.
        Sehän on periaatteessa sama asia että rakastamanne nainen halvaantuu tms sairastuu ja te otatte uuden koska ette jaksa hoitaa ja tukea häntä enää.
        Jos niin teette niin teillä ei ole hajuakaan mitä tosi rakkaus on..!!! Olette valehdelleet jumalan edessä...!!!


      • Nella
        Ukkomies kirjoitti:

        Ohje on karu, mutta harkitsemisen arvoinen. Minä olen luonteeltani perusoptimisti. Uskon, että kaikki aina kääntyy parhain päin, ja niin on aina tehnytkin. Yksin asiat eivät kuitenkaan järjesty, vaan niitä täytyy järjestellä.

        Seurustelin, ja olin hetken aikaa naimisissakin sellaisen naisen kanssa, joka oli luonteeltaan enemmänkin pessimisti. Hän kärsi myös masennuksesta. Kun jotain meni pieleen, hän käytännössä vain itki tekemättä asian hyväksi mitään. Esimerkki: Kerran tulin töistä kotiin, ja ihmettelin hirveää savua asunnossa. Vaimo itki makuuhuoneessa hysteerisesti. Savu tuli keittiöstä, ja menin katsomaan sitä. Hellalla oli kattila, jonka vaimo oli unohtanut muilta hommiltaan. Kattila oli minun ostamani ja aika arvokas, mutta käytännössä nyt pilalla. Sen sijaan, että vaimoni olisi tehnyt asialle jotain, hän meni aivan lukkoon. Sama kuvio toistui myös isoissa asioissa, kuten opiskelupaikan saamisessa tai vaikka siinä, kun akvaariomme vuoti vetensä olohuoneen lattialle. Hän ei koskaan lähtenyt selvittämään ongelmia, vaan meni aivan lukkoon ja itki vain pahaa onneaan.

        Lopulta huomasin, että vaimoni masennus ja pessimistisyys vetää minutkin mukaansa. En koskaan voinut iloita elämästä, koska jotain oli aina pielessä vaimollani. Lopulta homma meni aivan mahdottomaksi ja erohan siitä syntyi. On toisaalta karua jättää masennuksesta kärsivä ihminen, mutta lopulta minun oli ajateltava itseäni. Minulla on vain tämä yksi ainoa elämä, enkä antanut sen mennä hukkaan toisen masennukseen.

        Nyt olen uudelleen naimisissa. Nykyinen vaimoni on kuin minä. Vastoinkäymiset on tarkoitettu voitettaviksi, eikä haasteita pidä pelätä. Tämä on meidän molempien asenteemme.

        Mitä sinä teit vaimosi hyväksi? Herran tähden, jos hän on ollut tuollainen, hänhän on ollut melkein jo psykoosin rajoilla! Psykoosi voi olla yhtä kuin kuolema! Oliko hän hoidossa?
        Mitä sinä teit hänen eteensä? Sain kuvan, että kattila on tärkeämpi kuin hän. Lohdutitko, yrititkö auttaa? Siivositko sotkut hänen kanssaan yhdessä, siivositko itse kiroillen vai siivositteko yhdessä, keskustellen asiasta..?
        Monet miehet eivät ymmärrä auttaa naista, vaan nainen saa itsekseen yrittää selvitä kaikesta. Masentunut nainen tarvitsee seuraa, kuuntelijaa, auttajaa ja rohkaisijaa. Hän ei selviä yksin eikä niinkuin ennen, vaikka olisikin hoidossa tai hoidon jo läpikäyneenä. Masennus vie toimintakyvyn lopulta kokonaan ellei asiaan puututa. Homma ei enää toimi niin että nainen on hellan ja siivouskomeron välissä, vaan hän tarvitsee apua.
        Miehet luovuttavat liian helpolla ja silloin se ei mielestäni ole tosirakkautta. Pitäisi ymmärtää hakea apua jos toinen ei itse pysty. Eiköhän meistä jokainen kuitenkin tiedä mikä on normaalia ja mikä ei. Hysteerisyys ruuan palaessa pohjaan ei ole normaalia.


      • Ukkomies
        Nella kirjoitti:

        Mitä sinä teit vaimosi hyväksi? Herran tähden, jos hän on ollut tuollainen, hänhän on ollut melkein jo psykoosin rajoilla! Psykoosi voi olla yhtä kuin kuolema! Oliko hän hoidossa?
        Mitä sinä teit hänen eteensä? Sain kuvan, että kattila on tärkeämpi kuin hän. Lohdutitko, yrititkö auttaa? Siivositko sotkut hänen kanssaan yhdessä, siivositko itse kiroillen vai siivositteko yhdessä, keskustellen asiasta..?
        Monet miehet eivät ymmärrä auttaa naista, vaan nainen saa itsekseen yrittää selvitä kaikesta. Masentunut nainen tarvitsee seuraa, kuuntelijaa, auttajaa ja rohkaisijaa. Hän ei selviä yksin eikä niinkuin ennen, vaikka olisikin hoidossa tai hoidon jo läpikäyneenä. Masennus vie toimintakyvyn lopulta kokonaan ellei asiaan puututa. Homma ei enää toimi niin että nainen on hellan ja siivouskomeron välissä, vaan hän tarvitsee apua.
        Miehet luovuttavat liian helpolla ja silloin se ei mielestäni ole tosirakkautta. Pitäisi ymmärtää hakea apua jos toinen ei itse pysty. Eiköhän meistä jokainen kuitenkin tiedä mikä on normaalia ja mikä ei. Hysteerisyys ruuan palaessa pohjaan ei ole normaalia.

        Tuossa kyseisessä tilanteessa sammutin levyn, pistin kattilan täyteen vettä, aukaisin ikkunat tuuletuksen vuoksi ja tuuletin myös liesituulettimella. Tein siis sen, mikä oli ensin tehtävä. Tuollaisessa tilanteessa voi pahimmillaan olla häkämyrkytyksen vaara tai kattila voi syttyä tuleen. Sen jälkeen on koko keittiö tulessa. Minusta on aina tärkeintä onnettomuuden sattuessa ehkäistä vielä pahemman onnettomuuden sattuminen. Kyseisessä tilanteessa vaimollani ei ollut kuoleman vaaraa, joten hoidin häntä sen jälkeen, kun sain akuutimmat asiat selviksi.

        Joku tuossa alempana vertasi masennusta johonkin muuhun sairauteen tai vammaan. Vertaus sopii vain osittain. Masennus vaikuttaa mieleen, juuri siihen asiaan, johon olen aikaisemmin rakastunut. Jos rakkaani luonne muuttuu, hän ei ole enää se sama rakas. En voi sille mitään, jos rakkauteni loppuu siksi, että vaimo muuttuu.

        Toinen tärkeämpi asia on kuitenkin sairauden hoito. Jos jollain menee jalka poikki, hän ei jää itsepintaisesti kotiin, vaan menee lääkäriin. En minä rupea vaimoni jalkaa kipsaamaan. Sen sijaan masentunut ei hae apua. Minun pitäisi auttaa, vaikken todellakaan osaa. Jos läheisyys ja paikallaolo eivät auta, mitä minä osaan tehdä. Yritin aikoinaan sen, minkä pystyin. Se ei riittänyt, vaimo ei mennyt lääkäriin ja minäkin aloin vaipua masennuksen kuoppaan.

        Masennus on siitä muista sairauksista poikkeava, että se vie herkästi myös kumppanin mukanaan. Jos vaimollani on jalka poikki, ei oma jalkani katkea. Pystyn siis jatkamaan töitäni, tekemään kotityöt ja hoitamaan talon sekä lapset (joita tosin vielä ei ole). Jos taas masentunut vetää toisenkin mukaan masennukseen, kuka tekee hommat?


      • Hän tarvitsee hoitoa
        terko kirjoitti:

        Niin mutta en haluaisi vaihtaa häntä keneenkään toiseen. Pitää olla jokin keino auttaa häntä.

        MIistä masentuneen käytös johtuu?
        - Aiheen aloittajan tyttökaveri on ilmeisesti kokenut jotakin, mistä ei halua syystä tai toisesta puhua kenellekkään. Tyttökaverisi masennus ei välttämättä johdu pelkästä koulukiusaamisesta, vaan jostakin, mistä sinulla ei ole aavistustakaan.
        - Seksistä kieltäytyminen tulee lähes jokaisessa suhteessa jossain vaiheessa eteen. Aina ei voi molempia osapuolia haluttaa yhtä aikaa. Yleisesti ottaen naiset ovat niitä haluttomampia, mikä taas voi johtua esimerkiksi siitä, että naisten on vaikeampi saada orgasmi. Masennus voi lisätä entisestään haluttomuutta seksiin.

        Miten pitää toimia?
        - Tyttökaverisi pitäisi saada nopeasti psykiatrista hoitoa. Onko hänelle kirjoitettu masennuslääkkeitä? Jos ei, niin nyt olisi viimeistään aika.
        - Aina masentuneet eivät kykene itse hakemaan itselleen ammattiapua, joten ilman muuta voi joku läheinen henkilö hakea sitä hänelle hänen puolestaan esimerkiksi soittamalla terveyskeskukseen.
        - Älä jätä masentunutta yksin! Kuuntele ja rohkaise häntä kertomaan mieltään askarruttavista asioista.
        - Kysy häneltä rohkeasti, miksi hän välttelee suutelemista tai seksiä? Jos sanot vahingossa jotakin väärin, mikä saa tyttökaverisi suuttumaan, pyydä anteeksi.

        Miten EI saa toimia?
        - Rakastamaansa ihmistä ei saa ikinä jättää jonkin sairauden vuoksi tai sen takia, että hän silloin tällöin kieltäytyisi seksistä.
        - Masennus on sairaus, jonka hoito vaatii aikaa, mutta se ei jää loppuelämäksi, jos asiaan puututaan ja asianomainen henkilö saa siihen tarkoitettua ammattiapua. Jos apua ei haeta ajoissa, masennus voi herkästi syventyä entisestään.


      • 8+5
        Hän tarvitsee hoitoa kirjoitti:

        MIistä masentuneen käytös johtuu?
        - Aiheen aloittajan tyttökaveri on ilmeisesti kokenut jotakin, mistä ei halua syystä tai toisesta puhua kenellekkään. Tyttökaverisi masennus ei välttämättä johdu pelkästä koulukiusaamisesta, vaan jostakin, mistä sinulla ei ole aavistustakaan.
        - Seksistä kieltäytyminen tulee lähes jokaisessa suhteessa jossain vaiheessa eteen. Aina ei voi molempia osapuolia haluttaa yhtä aikaa. Yleisesti ottaen naiset ovat niitä haluttomampia, mikä taas voi johtua esimerkiksi siitä, että naisten on vaikeampi saada orgasmi. Masennus voi lisätä entisestään haluttomuutta seksiin.

        Miten pitää toimia?
        - Tyttökaverisi pitäisi saada nopeasti psykiatrista hoitoa. Onko hänelle kirjoitettu masennuslääkkeitä? Jos ei, niin nyt olisi viimeistään aika.
        - Aina masentuneet eivät kykene itse hakemaan itselleen ammattiapua, joten ilman muuta voi joku läheinen henkilö hakea sitä hänelle hänen puolestaan esimerkiksi soittamalla terveyskeskukseen.
        - Älä jätä masentunutta yksin! Kuuntele ja rohkaise häntä kertomaan mieltään askarruttavista asioista.
        - Kysy häneltä rohkeasti, miksi hän välttelee suutelemista tai seksiä? Jos sanot vahingossa jotakin väärin, mikä saa tyttökaverisi suuttumaan, pyydä anteeksi.

        Miten EI saa toimia?
        - Rakastamaansa ihmistä ei saa ikinä jättää jonkin sairauden vuoksi tai sen takia, että hän silloin tällöin kieltäytyisi seksistä.
        - Masennus on sairaus, jonka hoito vaatii aikaa, mutta se ei jää loppuelämäksi, jos asiaan puututaan ja asianomainen henkilö saa siihen tarkoitettua ammattiapua. Jos apua ei haeta ajoissa, masennus voi herkästi syventyä entisestään.

        Eiköhän tuo asia ole kuluneen kahdeksan vuoden aikana jo jotenkin ratkennut...


      • ...........
        8+5 kirjoitti:

        Eiköhän tuo asia ole kuluneen kahdeksan vuoden aikana jo jotenkin ratkennut...

        Eiköhän muillakin ihmisillä ole tänä päivänä samanlaisia asioita murehdittavana kuin ap:llä 8v. sitten.


      • Eikun keikun
        ........... kirjoitti:

        Eiköhän muillakin ihmisillä ole tänä päivänä samanlaisia asioita murehdittavana kuin ap:llä 8v. sitten.

        Eiköhän niitä asioita ole tämä palsta pullollaan, joten eiköhän vuosia vanhojen arkistojen kaivelu ole jokseenkin turhaa. Eiköhän voi vastailla noihin uudempiin aiheisiin. Eiköhän niillä ole kirjoittajat, jotka jopa kaipaisivat palautetta. Ai eikö? No ei sitten.


      • ........
        Ukkomies kirjoitti:

        Tuossa kyseisessä tilanteessa sammutin levyn, pistin kattilan täyteen vettä, aukaisin ikkunat tuuletuksen vuoksi ja tuuletin myös liesituulettimella. Tein siis sen, mikä oli ensin tehtävä. Tuollaisessa tilanteessa voi pahimmillaan olla häkämyrkytyksen vaara tai kattila voi syttyä tuleen. Sen jälkeen on koko keittiö tulessa. Minusta on aina tärkeintä onnettomuuden sattuessa ehkäistä vielä pahemman onnettomuuden sattuminen. Kyseisessä tilanteessa vaimollani ei ollut kuoleman vaaraa, joten hoidin häntä sen jälkeen, kun sain akuutimmat asiat selviksi.

        Joku tuossa alempana vertasi masennusta johonkin muuhun sairauteen tai vammaan. Vertaus sopii vain osittain. Masennus vaikuttaa mieleen, juuri siihen asiaan, johon olen aikaisemmin rakastunut. Jos rakkaani luonne muuttuu, hän ei ole enää se sama rakas. En voi sille mitään, jos rakkauteni loppuu siksi, että vaimo muuttuu.

        Toinen tärkeämpi asia on kuitenkin sairauden hoito. Jos jollain menee jalka poikki, hän ei jää itsepintaisesti kotiin, vaan menee lääkäriin. En minä rupea vaimoni jalkaa kipsaamaan. Sen sijaan masentunut ei hae apua. Minun pitäisi auttaa, vaikken todellakaan osaa. Jos läheisyys ja paikallaolo eivät auta, mitä minä osaan tehdä. Yritin aikoinaan sen, minkä pystyin. Se ei riittänyt, vaimo ei mennyt lääkäriin ja minäkin aloin vaipua masennuksen kuoppaan.

        Masennus on siitä muista sairauksista poikkeava, että se vie herkästi myös kumppanin mukanaan. Jos vaimollani on jalka poikki, ei oma jalkani katkea. Pystyn siis jatkamaan töitäni, tekemään kotityöt ja hoitamaan talon sekä lapset (joita tosin vielä ei ole). Jos taas masentunut vetää toisenkin mukaan masennukseen, kuka tekee hommat?

        Sen toisen on oltava riittävän erillään siitä toisesta jotta ei ajaudu mukaan. Toista voi tukea masennuksen yli jos haluaa. Myös masentuneen läheinen voi hakea apua.


    • terko

      Niin mutta en haluaisi vaihtaa häntä keneenkään toiseen, pitää olla jokin keino auttaa häntä. Ja kyllä, minähän olen vastuussa hänestä, koska olen hänen kumppaninsa.

      • Ukkomies

        Minä en aikaisemmalla viestilläni tarkoittanut, että sinun pitäisi hänet tuosta noin vain pistää vaihtoon. Suosittelen kuitenkin miettimään asiaa ja sitä, millaista elämää itsellesi haluat.

        Sinä et ole vastuussa hänestä. Jokainen aikuinen ihminen on itse vastuussa itsestään. Minä tiedän, että ei ole helppoa katsoa vierestä masentunutta, kun mitään ei voi tehdä. Tiedän myös sen, että ei ole helppoa jättää masentunutta, jos häntä rakastaa.

        Kaikkein eniten sinä olet vastuussa omasta onnestasi. Sinun pitää itse huolehtia itsestäsi, koska kukaan muu ei sitä tee. Jos haluat huolehtia kumppanistasi, pidän sitä kunnioitettavana. Älä kuitenkaan polta itseäsi loppuun. Ei ole järkeä siinä, että pelastaja on lopulta samassa jamassa kuin pelastettava.


    • nainen-77

      Onko tämä masennus kestänyt jo kauan? Jos on, niin tyttökaverisi kannattaisi ehkä käydä keskustelemassa ammattilaisen kanssa.

      Itse masennuin joitakin vuosia sitten. Olin koulussa illat, päivät työssä ja viikonloppuisin olin lupautunut pitämään paikkakunnan tenaville liikuntakoulua ja jos jonkinlaista askartelupäivää... Kiireen ja jatkuvan riehumisen seurauksena sitten kerran suoraan sanottuna kilahdin. Olin jo pitkään tajunnut, ettei tällä vauhdilla pitkään jaksa, mutta se epäonnistumisen tunne, joka tuli, kun en pystynytkään tekemään kaikkea, aiheutti valtavan ahdistuksen.

      Noin vuoden ajan olin kotona, neljän seinän sisällä. Työt hoidin, mutta koulusta pidin välivuoden. Mietin kaiket ajat vain omaa huonommuuttani ja laiskuuttani, sitä miksi olen niin veltto. Ja mitä enemmän näitä asioita funtsin, sitä aloitekyvyttömämmäksi tulin. Mieheni yritti piristää minua ehdottamalla kaikenklaisia menoja ihmisten ilmoille, mutta kun ei vaan huvittanut.

      Ja mitä seksihommiin ja halailuun yms. tulee, niin ei minuakaan ne kiinnostanut. Kun mieltä painoi joku asia, ei siinä sänkyyn ensimmäisenä tee mieli. Ja kuvittelin koko ajan mieheni vonkaavan vain p****ua, jos hän tuli vähänkään lähelleni, se taas raivostutti, koska ajattelin mieheni viis veisaavan minun pahasta mielestäni. Ja riitahan siitä sitten välillä tuli, kun torjuin törkeästi hänen hyväntahtoiset hyvänäpidon yritelmät.

      Välillä minäkin olin oikea aurinkoinen ja minulla oli kova hinku tehdä kaikkea mukavaa, käydä ihmisten ilmoilla jne. Se taas hämmensi miestäni, joka ei koskaan voinut olla varma millä päällä"akka" on kun hän tulee töistä kotiin...

      Jossain vaiheessa en enää jaksanut sitä olotilaa enää itsekään ja hakeuduin terveyskeskuksen kautta mielenterveystoimistoon. Siellä keskustelin psykologin ja mielenterveyshoitajan kanssa ja asiat alkoi pikkuhiljaa mennä raiteilleen taas.

      No joo. Tässä nyt oli kokemuksia omasta elämästäni ja nämä asiat ovat nyt taakse jääneitä, mutta kehottaisin kysymään tuolta terveys-palstalta. Siellä on ihan oma "masennus" osio.

    • @->-

      Onko hän todellakin masentunut eli ei pysty sen takia esim. elämään normaalia elämää vai onko hän vain ajoittain alakuloinen (esim. tietyt ajat kuussa tai tiettyjen tapahtumien jälkeen)? Hautooko hän mahdollisesti itsemurhaa?
      Erottaisin alakuloisuuden ja masennuksen toisistaan. Jos se on pelkkää alakuloisuutta, voi se johtua tyytymättömyydestä elämäänsä tai heikosta itseluottamuksesta (minulla johtui useasti toistuva alakuloisuus osittain kummastakin). Jälkimmäisessä auttaa vain se, että tyttösi saa itseluottamusta. Se hänen on kuitenkin hankittava itse. Sinä voit nostaa hänen luottamustaan hetkellisesti, mutta pysyvän terveen itseluottamuksen saaminen riippuu vain hänestä itsestään. Sinä voit vain tukea häntä prosessin aikana.
      Jos kyseessä on masennus, niin hän tarvii ehdottomasti ammattiapua, mutta myös sinun tukeasi ja tietoa siitä, että olet hänen vierellään. (Että hänellä on elämässään edes yksi asia johon voi luottaa, sinä.)
      Kun hän kertoo olevansa masentunut, onko hän selittänyt tarkemmin missä syy voisi olla? Keskusteletteko näistä häntä masentavista asioista?
      En tiedä voitko oikein tehdä muuta kuin keskustella hänen kanssaan ja kuunnella häntä näissä asioissa sekä vain olla läsnä niin, että hän tuntee olonsa turvalliseksi. Sekä yrittää viettää mahdollisimman normaalia parisuhde-elämää.
      En tiedä oliko tästä oikein mitään apua, toivottavasti. En suosittele suoralta kädeltä eroa tuntematta teitä, mutta kirjoituksesta päätellen et ole itsekään sitä välttämättä ajatellut. Muista kuitenkin se, että sinä et voi poistaa masennusta, muutoksen on lähdettävä tytöstä itsestään, sinä voit vain tukea niin kauan kuin oma jaksamisesi antaa periksi. Älä kuitenkaan venytä itseäsi niin pitkälle, että olet vielä samassa tilanteessa.
      Jaksamisia teille kummallekin :)

      • terko

        Kyllä me olemme melko nuoria,18v.
        Naiseni ei kuitenkaan mene noin "lukkoon" kuten nim.Ukkomies kertoi kokemuksestaan. Hän ei ikinä itke toisten läsnäollessa ja hän yrittää olla mahdollisimman rohkea ja hymyillä. Eikä hänelle oikeastaan edes tapahdu mitään vahinkoja. Hän kyllä kertoi että kerran hänelle syttyi pikkuinen tulipalo ja hän oli yksin kotona, mutta hän oli vaistomaisesti sammuttanut tulen hetkessä. Ja kerran häneltä oli koulun ruokalassa tippunut lasi lattialle, mutta se ei ollut särkynyt, tuo tilanne olisi voinut olla katastrofi.
        Minusta on minun velvollisuuteni ja myös itse haluan auttaa ja lohduttaa häntä. Miksi pidätte sitä niin negatiivisena? Tämä suhde on ollut minun pitkäaikaisin ja vakavin suhde, ja aion kyllä pitää tästä kiinni. Luovuttaminen ei ole käynyt mielessä. Hän on kertonut minulle, että on muuttunut luonteeltaan rennomaksi kun on ollut seurassani.
        Minusta hän on aika itsevarma, koska hän on hyvin itsenäinen, kaunis ja tietää mitä haluaa elämältään. Hän ei anna toisten ohjailla itseään.
        Itse olen aika ulospäinkääntynyt ja menevä ja äänekäs, mutta en haluaisi kumppanikseni toista samanlaista. Hän on juuri ihanteeni.
        Hän on kyllä kertonut olevansa tyytyväinen elämäänsä ja itseensä. Eli tässä hän juuri kuulostaa itsevarmalta.
        Ja olen kyllä yrittänyt kysyä, että mikä hänen on, mutta hän ei aina suostu kertomaan, ehkä se on vain niin vaikeaa hänelle tai että hän ei halua minun huolestuvan. Mutta olisin kyllä helpottuneempi, jos tietäisin.
        Mutta joskushan sanotaan, että pelkästään olemalla läsnä, voi auttaa toista, ehkä se riittää?


      • N-77
        terko kirjoitti:

        Kyllä me olemme melko nuoria,18v.
        Naiseni ei kuitenkaan mene noin "lukkoon" kuten nim.Ukkomies kertoi kokemuksestaan. Hän ei ikinä itke toisten läsnäollessa ja hän yrittää olla mahdollisimman rohkea ja hymyillä. Eikä hänelle oikeastaan edes tapahdu mitään vahinkoja. Hän kyllä kertoi että kerran hänelle syttyi pikkuinen tulipalo ja hän oli yksin kotona, mutta hän oli vaistomaisesti sammuttanut tulen hetkessä. Ja kerran häneltä oli koulun ruokalassa tippunut lasi lattialle, mutta se ei ollut särkynyt, tuo tilanne olisi voinut olla katastrofi.
        Minusta on minun velvollisuuteni ja myös itse haluan auttaa ja lohduttaa häntä. Miksi pidätte sitä niin negatiivisena? Tämä suhde on ollut minun pitkäaikaisin ja vakavin suhde, ja aion kyllä pitää tästä kiinni. Luovuttaminen ei ole käynyt mielessä. Hän on kertonut minulle, että on muuttunut luonteeltaan rennomaksi kun on ollut seurassani.
        Minusta hän on aika itsevarma, koska hän on hyvin itsenäinen, kaunis ja tietää mitä haluaa elämältään. Hän ei anna toisten ohjailla itseään.
        Itse olen aika ulospäinkääntynyt ja menevä ja äänekäs, mutta en haluaisi kumppanikseni toista samanlaista. Hän on juuri ihanteeni.
        Hän on kyllä kertonut olevansa tyytyväinen elämäänsä ja itseensä. Eli tässä hän juuri kuulostaa itsevarmalta.
        Ja olen kyllä yrittänyt kysyä, että mikä hänen on, mutta hän ei aina suostu kertomaan, ehkä se on vain niin vaikeaa hänelle tai että hän ei halua minun huolestuvan. Mutta olisin kyllä helpottuneempi, jos tietäisin.
        Mutta joskushan sanotaan, että pelkästään olemalla läsnä, voi auttaa toista, ehkä se riittää?

        Ei masentuneisuus välttämättä johdu jostain tietystä syystä. Minullakin masennuksen laukaisi se jatkuva kiire, muttei varmaan ollut se syy. Itse olin ihan ok, jos sattui tulemaan kavereita kylään ja juttelin heidän kanssaan ihan kuin ennenkin, mutta yksin ne ankeat ajatukset tulivat.... Ja ne ankeat ajatukset eivät olleet aina edes omasta elämästäni, vaan ammensin aiheita maailman tilasta, nälänhädästä, jne.:)

        Masennusta voisi ehkä parhaiten luonnehtia juuri sanoilla: Henkinen väsyminen, se ei mene ohi välttämättä nukkumalla, mutta keskustelemalla yms. kyllä. Minunkin kohdallani mieheni otti selvää hoitojutuista. Minun tehtäväkseni jäi vain raahautua oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan. Juttele tyttöystäväsi kanssa ja kysy mitä hän on ajatellut tälle masennukselleen tehdä. Mitään tenttaamista en suosittele, mutta annat vinkin hänelle, että olet huolestunut hänen tilastaan ja haluaisit hänen voivan hyvin, näin hän ehkä avautuu itse selittämään asioita...


    • terko

      Nyt hän ei vastaa viesteihini ja torjui puheluni. En ymmärrä mitä olen taas tehnyt. Yritän vain ajatella että hänellä on kiire ja ettei hän ehdi vastata...
      Hän opiskelee lähihoitajaksi ja ihmettelen kuinka hän tulee kestämään kaiken siihen ammattiin tulevan taakan.

      • Sister Red

        Joskus tuntuu että toisia ihmisiä pyrkivät hoitamaan juuri ne, joiden pitäisi ensisijaisesti hoitaa itsensä... Kai se on niin että oma itse tuntuu loppumattomalta savotalta, ja on helpompi auttaa muita kuin itseään?

        Juuri tuo torjunta ja seksikielteisyys on yksi masennukseen liittyvä piirre. Kun tuntee itsensä ihan paskaksi, toisen halu olla lähellä tuntuu siltä että toinen haluaa vain "sitä" ja on kiinnostunut vain omasta nautinnostaan. Ja sitä ihmettelee, että miten tuo toinen voi nauttia tällaisen sontakasan kanssa. Ei taida olla rakkautta, pelkkää panoa vain.

        Miten tuollaiset ajatukset saa masentuneen päästä pois? Vain asiantuntijan avulla, tai että masentunut itse kasvaa ohi tunteistaan ja suuntautuu elämässään eteenpäin. Jälkimmäinen ei tapahdu kovin usein.

        Suosittelen tosiaankin ammattilaista. Menkää vaikka pariterapiaan?


    • n22w

      Jos epäilet tyttöystäväsi tosiaankin olevan masentunut, niin vie äkkiä hänet hoitoon ammattilaisille. Itse psykiatrisessa sairaalassa työskentelen ja olen saanut huomata mitä tapahtuu, kun masennuspotilaat eivät saa ajoissa hoitoa. Ongelmat vaan kasaantuvat ja sairaus sen kun pahenee. Myös masennukseen kuuluu erilaisia jaksoja; välillä potilas voi huonommin ja välillä paremmin.

      Kun potilas saa oikeanlaista hoitoa ajoissa, niin tietyn hoitojakson jälkeen hän saattaa jopa olla oireeton tai vähäoireinen. Siksi ehdottomasti suosittelen, että viet tyttöystäväsi ammattilaisten puheille lähimpään päivystävään sairaalaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      651
      7996
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      467
      2283
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      2199
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1775
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1262
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1243
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      110
      1165
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      849
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      59
      815
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      754
    Aihe