naisista, joilla on huono itseluottamus(esim. koulukiusatuksi tulemisen seurauksena) ja jotka ovat ehkä hieman ujoja ja epävarmojakin? Ajatteletteko automaattisesti että tällainen nainen on luuseri, joka ei todellakaan kelpaa vai ajatteletteko että kyseinen nainen on ollut kovilla ja yritätte rohkaista ja kenties kohottaa itseluottamusta?
Miehet mitä ajattelette
Itseluottamus nolla
4530
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...Voin täysin rehellisin mielin todeta että en
koskaan pidä ujoja tai epävarmoja naisia
luusereina. Itselläni on tuollaisia naisia
ystävinä ja olen huomannut että noiden "vikojen"
takaa löytyy yleensä ne kaikkein mukavimmat ja
aidoimmat tyttöset joita niin paljon arvostan.
Itse ainakin yritän vain ja ainoastaan rohkaista
ja auttaa parhaani mukaan.
Minä olen aina pitänyt ujoista naisista. Se on niin söpöä :) Ja tulee itsellekkin hyvä mieli kun vahvistaa toisen itsetuntoa ja saa tämän tuntemaan itsensä taas hyväksi. Mutta luuseriksi en ikinä kutsuisi sellaista naista jonka itsetunto olisi koulukiusauksen vuoksi mennyt viemäriin!
Ehkäpä olen vain normaalia enemmän empaattinen naisia kohtaan.
Luuseri ? Ei. Naisessa ujous on söpöä, mutta kokemuksen syvällä rintaäänellä voin todeta että ujous voi olla myös riesa. Ainakin näin koen sen olevan omalla kohdallani (mies). Itse olen näet ujo ja hieman hiljaisempi sekä varsinkin tuntemattomassa seurassa menen lukkoon ja vetäydyn kuoreeni (ostetaan purkinavaaja, ehheh..).
Ehkä ajattelen asioita hieman toiselta kannalta, johtuen myös koulukiusaamisesta ja siitä, että nuorempana ja nyt kolmekymppisenä on joutunut tulemaan toimeen enemmän omin avuin. Vanhemmatkin ovat kuolleet ollessani 14/25-vuotias.
Itseluottamuksen nollatiloja on ollut, mutta aina niistä on selvitty. Viimeisin erävoitto on vihdoinkin di:ksi valmistuminen. Ei mennyt ihan suunnitellun aikataulun mukaan, mutta so what ? Ei huono...
..se itseluottamuksen puute peitetään sujuvasti (tai vähemmän sujuvasti, mistäs minä tietäisin...) iloiseen ja räväkkään ulkokuoreen? Mitä parhaimmat ystävätkin ovat nauraneet päin naamaa kun kerran ihan oikeasti aloin selittää kuinka arka olen. Luulivat kai että vitsin heitin. Myös minua on elämä potkinut päähän mutta eri ihmisillä se ilmeisesti aiheuttaa erilaisia selviytymiskeinoja. Halusin vain muistuttaa että pätee se sekin yhä vielä että ne joilla on kovin kuori on sisältä pehmeimpiä... Jos joku näyttäisi selviävän mistä tahansa niin ei se sitä tarkoita että oikeasti selviäisi!