Sekavat tunteet

Eli et ole sinut itsesi kanssa. Pitää selvittää välit itsensä kanssa, ennen kuin pystyy tasapainoiseen suhteeseen kenenkään kanssa..Niin se vaan on...Pitää opetella ensin tykkäämään itsestään..Ei kyllä pidä sinisilmäisesti luottaa KEHENKÄÄN tässä maailmassa, saati muutaman kuukauden seurustelukumppaniin..

mulla oli joskus samanlainen tilanne. en tiedä miten noista tunteista pääsin eroon.. mutta pääsin kuitenkin ja nyt onnellista avoliittoa takana reilut kaksi vuotta.. tätä ennen en edes uskonut voivani rakastaa ketään.

kuulostaa siltä, ettet vielä ole läheskään valmis parisuhteeseen. ehkä sun pitää käydä asioita läpi ensin itseksesi.. itselläni todettiin masennus ja paniikkikohtaukset hieman ennen nykyistä suhdetta, en tiedä auttoiko terapia (en tuntenut että olisi), mutta tässä nyt ollaan. ja uskon että maisemanvaihdos yksinään vaikkapa kuukaudeksi tekisi hyvää ja antaisi aikaa tutustua itseensä.. ajan ja kasvamisen myötä varmasti helpottaa.

ja se riippuu myös niin siitä henkilöstä jonka kanssa olet. joskus ei vaan kolahda millään ja sitten kun kolahtaa niin kolahtaa kunnolla. tai näin minulle kävi...

toivottavasti tunteesi ja ajatuksesi selkeytyvät! (itselläni vieläkin välillä todella sekavia ajatuksia, mutta luultavasti johtuu noista mielialaongelmista.. suhteellisen onnellinen ja tasapainoinen muutoin olen)

normaalia, että tunteet vaihtelee. Itellä ainakin aina, mut toisaalta oonkin tällanen mielialahäirikkö. :) Se että mietit toista noin paljon kertoo kyllä jo siitä että sun tunteet on aitoja. Onko niin ettet välitä siitä toisen rakkaudesta, koska et usko että hänen tunteet olis aitoja? On helpomnpi olla välittämättä kuin pettyä?

Jaa-a, vaikea sanoa ja ite tiiätkin parhaiten, onko sun ongelmat kuinka syviä. Ei sun siltä luovuttaa kannata. Kysy siltä toiselta, miten sen tunteet menee. Väittäisin, että suurimmalla osalla (tai kaikilla) tunteet vaihtelee.

minulla on aivan samanlaisia ajatuksia.
olen ollut tässä suhteessa jo puolisen vuotta ja vieläkin löydän itseni ajattelemasta ja miettimästä ties mitä asioita...ajatukset vain vie ja lopulta on niin kurja olo kun on ehtinyt ajatella ties mitä "kauheuksia".
ja kaiken tuon ajattelun jälkeen kysyy itseltään miksi on ansainnut tämän miehen, hänen välittämisensä.
osaanko itse välittää hänestä!?
voi itku, pitääkö aina kaikki tehdä vaikeimman kautta!

sitä, että jätät naisen. ehkä. rakastaankin oppii. ehkä et saa haluamaasi "rakkaudenmuotoa" koska et osaa itse antaa semmoista. mieti miten voisit itse parantaa suhdetta ja mitä toivoisit toiselta.