"Toimi aina niin, että toiminnastasi voisi johtaa yleisen säännön."
Olen miettinyt tuota jostain syystä viime aikoina ja minusta ajatus on hyvä ja yksinkertainen arvioitaessa oman toimintansa oikeutta. Usein tilanteet ovat niin monimutkaisia ettei aina ole selvää, mikä on oikein. Siksi tällaiset yleiset säännöt ovat minusta hyödyllisiä.
Mitä mieltä olette?
Toimitteko sen mukaan?
Jos et, niin miksi?
Voisitko toimia tuon mukaan, ja jos et niin miksi?
Olen miettinyt tuota jostain syystä viime aikoina ja minusta ajatus on hyvä ja yksinkertainen arvioitaessa oman toimintansa oikeutta. Usein tilanteet ovat niin monimutkaisia ettei aina ole selvää, mikä on oikein. Siksi tällaiset yleiset säännöt ovat minusta hyödyllisiä.
Mitä mieltä olette?
Toimitteko sen mukaan?
Jos et, niin miksi?
Voisitko toimia tuon mukaan, ja jos et niin miksi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
on ihan hyvä moraaliperiaate ja parempaa tiivistystä on vaikea löytää (tietysti uskonnoista löytyy vastaavia). Luulisin toimivani pitkälti sen _mukaisesti_, mutta tästä ei seuraa että toimisin sitä _seuraten_ (tietoisesti).
ajattelen periaatteen mukaisesti (mietin mitä tapahtuisi jos kaikki tekisivät näin), mutta en silti välttämättä toimi kuten ajattelen.
Kyllä toi on ihan hyvä ohje.
Tuota voisi viljelle samassa yhteydessä missä käytetään muitakin yhtä päteviä sanontoja. Vaikka näin esimerkiksi:
"Toimi aina niin, että toiminnastasi voisi johtaa yleisen säännön. Poikkeus vahvistaa aina säännön."
"Toimi aina niin, että toiminnastasi voisi johtaa yleisen säännön. Älä tee niin kuin minä teen, vaan teen niin kuin minä sanon."
Kaunis ajatus, mutta kovin vaikea toteuttaa oikeassa elämässä. Ihminen kun on inhimillinen olento kaikkine heikkouksineen, joista aiheutuu monenmoista tahallista ja tahatonta pahaa.
Kyllähän noilla ohjeilla varmaan jonkinmoinen ihanneyhteiskunta tai paratiisi syntyisi. Tosin toiminta lähtee aina arvoista. Ja vaikka monet moraaliarvot ovat universaaleja, inhimillisillä ihmisillä on niistä kovin ristiriitaisia tulkintoja.
mie en usko et voidaan laatia yleistä sääntöä joka a) voidaan johtaa erikoistapauksesta tai b) jonka perusteella voidaan ratkaista kaikki yksittäistapaukset. En edes usko et on olemassa mitään sääntöjärjestelmää joka olisi aukoton.
Ajatuksena sinäänsä ihan ok mut on parempi ajatella asiaa siten et toimii siten että hyväksyy kaikkien muidenkin toimivan ko. tilanteessa samoin vai on mahdollisuus et itse on aidan väärällä puolella.
Näin voin yrittää elää, mut silti ain joutuu soveltamaan. Yleiset säännöt voivat toki auttaa rakentamaan omaa moraalikäsitystään, mut suoria vastauksia se ei voi antaa - tai sit se ei ole yleinen.
Ja lopuksi - edes moraalin toimivuutta ei voi arvioida yksittäisen säännön avulla vaan kokonaisuuden. On siis parempi pyrkiä hallitsemaan kokonaisuus kuin erillisiä sääntöjä.
tuota voisi käyttää ohjenuorana, vaikka työpaikalla. Jotenkin kehittävää..mutta voisiko sitten tietyissä tilanteissa kuitenkin oma toiminta olla radikaalimpaa, jotta kehitystä saadaan aikaiseksi. Jos liikaa ottaa toisia huomioon, se tasapäistää meitä, mmassauttaa.. Oma työpaikka on malliesimerkki säännöistä, niitä riittää ja tarvitaanhan niitä, kaaoshan siitä muuten tulisi.
toimia niinku musta itsestäni parhaimmalta tuntuu. Se ei aina ole suositeltavin tapa toimia, esim. lapsia ajatellen, mutta liikaa jos koittaa olla "kunnollinen" ja toimia niinkuin "kuuluu" toimia, niin mulla ei ole aina hyvä olo itselläni silloin koska koen ettei se toimintatapa ole minua itseäni, vaan vain jku ulkoa opittu malli.