Täydellinen,

Edellinen seurustelukumppani oli kaikkea, mitä mies vain voi toivoa. Kivannäköinen, kosketteli, puhui kauniita, oli hellä, keskustelutaitoinen. Mutta jokin puuttui. Sielukkuus tai jotain- vaikea sanoa. Kaikki mitä välillämme tapahtui oli kuin jostain parisuhdeoppaasta. Tuli samankaltainen olo kuin kuuntelisi jotain biisiä, joka lauletaan todella tyylipuhtaasti ja virheettömästi, mutta jossa ei ole lainkaan sellaista säröä tai persoonallisuutta, joka tekee esityksestä sielukasta.

Toinen oli todella kiintyneen oloinen minuun, mutta oliko sitten ihmisenä, en tiedä. Emme koskaan nauraneet yhdessä, hullutelleet jne. Jossakin vaiheessa emme enää edes keskustelleet. Silti toinen piti tiukasti kiinni. Ei halunnut mun menevän pois. Hän itki kovasti kun päädyin lähtemään.

Suhteen jälkeen olen jostain syystä ollut todella pelokas. Suhteessa ei ollut mitään sellaista todella pahaa, mikä tunteen aiheuttaisi, mutta toisen läsnäolo tuntui pelottavalta ja ahdistavalta. En osaa selittää syytä. Välillä tuntuu, että hänessä ei ollut persoonaa. Tiedän, että tämä on inhottavasti ilmaistu, mutta näin minä tunsin. En vain koskaan päässyt sisälle toiseen ihmiseen. Siis tiedättehän, joistakin ihmisistä on heti helppo lukea, millaisia he ovat. Itse en osannut sanoa, millainen tyttöystäväni on muutaman vuoden seurustelunkaan jälkeen.
0310
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


mutta sieluton suhde kirjoitti:

Edellinen seurustelukumppani oli kaikkea, mitä mies vain voi toivoa. Kivannäköinen, kosketteli, puhui kauniita, oli hellä, keskustelutaitoinen. Mutta jokin puuttui. Sielukkuus tai jotain- vaikea sanoa. Kaikki mitä välillämme tapahtui oli kuin jostain parisuhdeoppaasta. Tuli samankaltainen olo kuin kuuntelisi jotain biisiä, joka lauletaan todella tyylipuhtaasti ja virheettömästi, mutta jossa ei ole lainkaan sellaista säröä tai persoonallisuutta, joka tekee esityksestä sielukasta.

Toinen oli todella kiintyneen oloinen minuun, mutta oliko sitten ihmisenä, en tiedä. Emme koskaan nauraneet yhdessä, hullutelleet jne. Jossakin vaiheessa emme enää edes keskustelleet. Silti toinen piti tiukasti kiinni. Ei halunnut mun menevän pois. Hän itki kovasti kun päädyin lähtemään.

Suhteen jälkeen olen jostain syystä ollut todella pelokas. Suhteessa ei ollut mitään sellaista todella pahaa, mikä tunteen aiheuttaisi, mutta toisen läsnäolo tuntui pelottavalta ja ahdistavalta. En osaa selittää syytä. Välillä tuntuu, että hänessä ei ollut persoonaa. Tiedän, että tämä on inhottavasti ilmaistu, mutta näin minä tunsin. En vain koskaan päässyt sisälle toiseen ihmiseen. Siis tiedättehän, joistakin ihmisistä on heti helppo lukea, millaisia he ovat. Itse en osannut sanoa, millainen tyttöystäväni on muutaman vuoden seurustelunkaan jälkeen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu