Aupparit, kertokaahan miten olette tutustuneet mahdollisiin perheisiinne ennen kuin asiat on lyöty lukkoon. Tietty varmaan sähköposteja vaihdetaan puolin ja toisin paljonkin, mutta onko esim puhelimitse tehtävä "haastattelu" normi? Itseä vaan vähän kauhistuttaa, jos yhtäkkiä puhelin pirisee ja siinä pitäisi sitten antaa itsestään paras mahdollinen vaikutelma... jos muhun iskee paniikki niin rupean varmasti solkkaamaan jotain ihme juttua, ja ois myös vähän noloa jos ei ymmärräkään mitä siellä toisessa päässä kysytään. Ehkä mä huolehdin ihan turhaan, voihan olla että se puhe tulee siinä tilanteessa ihan luonnostaan. Toisaalta työpaikkahaastattelut ym. eivät kuulu mun luontaisiin vahvuuksiin, stressaan näitä joskus ihan älyttömästi! Ja nyt kun pitäis vielä vieraalla kielellä selvitä ja ilman kasvokontaktia... olenko ainoa joka murehtii tällaista pikkuasiaa?
puhelusta
apua!
4572
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mä stressasin kanssa tota puhelua ihan simona.. En siis ollu koskaan enne puhunu englantia englantilaisen (!) tai muunkaan ulkomaalaisen kanssa.. Ja todistuksessa enkku 5 xD
Mä tulin järsjestön kautta, joten sieltä ilmotettiin ja kysyttiin eka et millo voi soittaa, ni osasin varautua ja se meni ihan hyvin :D Täälä siis olen :)
Mä panikoin puhelua suunnattomasti! Ensin oli puhe että perheen isä joka on suomalainen soittaa ja oli jo sovittu päivä. Panikoin puhelua suunnattomasti ja kuljin puhelin kädessä noin viikon. Jostain kummallisista väärinkäsityksitä johtuen puhelu tulikin sitten viime viikolla. Yksi ilta tajusin että se outo numero josta olin saanut puhelun olikin ollut au pair perheestäni! Sain sitten mailin että toimiiko puhelimeni... Se oli äidiltä joka oli soittanut. Sitä seurasi uusi paniikki, minun pitäisi todellakin puhua engalntia! Kun perheen äiti soitti seuraavana iltana jännitin suunnattomasti mutta onneksi äiti oli todella puhelias ja puhui selkeää englantia. Lasten kanssakin meni ihan hyvin. Isän kanssa en lopulta puhunut lainkaan. Ihan kaikkea en tietenkään ymmärtänyt mutta maileissa ollaankin asioist asovittu ja puhelu oli lähinnä sitä varten että kuulemme toisemme. Päälimmäisenä mieleen jäi vain se että en osannut olla lainkaan niin kohtelian kuin äiti oli, mutta toivottavasti hän ymmärsi tahattoman kohteliattomuuteni.
Puhelimessa olen jutellut host perheen kanssa pariinkin otteeseen, tietysti se aluksi tuntui jännittävältä jutella englanniksi. Kirjoita paperille kysymyksiä mitä haluat kysyä ja voit sanoa, että sinusta on aluksi epämukavaa puhua englantia puhelimessa. Kyllä he varmasti ymmärtävät! Kannattaa sanoa, jos et ymmärrä jotain/pyytää toistamaan, sillä onko mitään ärsyttävämpää kuin esittää ymmärtävänsä toista jos ei oikeasti ymmärrä...
Moi, no me ollaan mailailtu jonkun verran perheen kanssa ja muutaman kerran puhuttu puhelimessakin, ja jos minä olen selvinnyt puheluista niin selviää ihan kuka tahansa muukin!
Minulla on lukiossa kutosen tasoa englanti ja hyvin tultiin juttuun perheen emännän ja isännänkin kanssa vaikka välillä tahtoi unohtua "shokissa" sanat. :D
Ja nyt siis ollaan sovittu että aloitan ensiviikolla heillä au pairina.. :)
Et tsemppiä sinulle, kyl siitä selviää, vaikka mullakin kun ihmeellinen numero vilkkui kännykän näytöllä ja tiesin ettö puhelu tulee ulkomailta niin meinasi vähän heittää vatsa volttia! :D