Meillä menee vaimon kanssa tällä hetkellä ihan hyvin, talous kunnossa, molemmilla töitä, suloinen ja terve lapsi, kiva asunto kivalla alueella. Perusasiat kunnossa.
Ongelma on kuitenkin vaimon sisko tai vaimon ja sisarensa suhde. Siskolla on ollut jo monta vuotta masennusta ja muita mielenterveysongelmia. Nainen on yli kolmenkymmenen ja käyttäytyy täysin vastuuttomasti. Lopettaa kaikki työsuhteensa, lainailee rahaa kavereiltaan eikä maksa takaisin, on aina rahapulassa, ei viitsi tehdä yksinkertaisiesti mitään muuta kuin nukkua, katsoa tv:tä ja jauhaa ongelmistaan. Ei viitsi käydy kaupassa ja soittaa sitten meille, että ei ole ruokaa. Odottaa tietenkin, että kutsutaan taas valmiiseen pöytään. Töihin ei voi mennä, koska siellä on aina ilkeitä ihmisiä ja bussissa tuijotetaan. Näitä ihmisiä ei kuitenkaan ole koskaan muualla, varsinkaan baarissa tai ravintolassa kun joku suostuu tarjoamaan tälle naiselle joka on taas "tilapäisesti" rahapulassa. Sisko saa rahaa elämiseen vanhemmiltaan ja pummailee loput harvoilta jäljellä olevilta kavereiltaan. Sisko lopetti terapiassa käynnit koska terapeuttikin sanoi hänen olevan työkykyinen ja että jotakin pitäisi tehdä eikä pelkästään jauhaa ongelmistaan kaikille.
Vaimolla ja siskollaan on läheinen suhde. Sisko saattaa soittaa meille useamman kerran päivässä ja kertoa loputtomista ongelmistaan joille hän ei saa koskaan aikaiseksi tehtyä yhtään mitään. Vaimoni yrittää auttaa, mutta siskonsa ei saa koskaan mitään aikaiseksi ja mikään ei ole muuttunut. Tätä on jatkunut jo useamman vuoden ja olen lopen kyllästynyt ainaisiin puheluihin ja siskon äärimmäiseen saamattomuuteen ja laiskuuteen. Meille tullessaan vaimon sisko kysyy yleensä ensimmäiseksi, että voiko ottaa jääkaapista ruokaa ja taas alkaa sama jauhaminen ikuisista ongelmista. Vaimoni yrittää ymmärtää ja käskeä häntä tekemään jotakin. Ilman tulosta.
Mitä ihmettä tässä voisi tehdä? Vaimoni ei halua riitaa siskonsa kanssa ja minä en jaksa enää katsella tuota saamattomuuden korkeinta astetta nurkissa lähes joka päivä.
Ongelma on kuitenkin vaimon sisko tai vaimon ja sisarensa suhde. Siskolla on ollut jo monta vuotta masennusta ja muita mielenterveysongelmia. Nainen on yli kolmenkymmenen ja käyttäytyy täysin vastuuttomasti. Lopettaa kaikki työsuhteensa, lainailee rahaa kavereiltaan eikä maksa takaisin, on aina rahapulassa, ei viitsi tehdä yksinkertaisiesti mitään muuta kuin nukkua, katsoa tv:tä ja jauhaa ongelmistaan. Ei viitsi käydy kaupassa ja soittaa sitten meille, että ei ole ruokaa. Odottaa tietenkin, että kutsutaan taas valmiiseen pöytään. Töihin ei voi mennä, koska siellä on aina ilkeitä ihmisiä ja bussissa tuijotetaan. Näitä ihmisiä ei kuitenkaan ole koskaan muualla, varsinkaan baarissa tai ravintolassa kun joku suostuu tarjoamaan tälle naiselle joka on taas "tilapäisesti" rahapulassa. Sisko saa rahaa elämiseen vanhemmiltaan ja pummailee loput harvoilta jäljellä olevilta kavereiltaan. Sisko lopetti terapiassa käynnit koska terapeuttikin sanoi hänen olevan työkykyinen ja että jotakin pitäisi tehdä eikä pelkästään jauhaa ongelmistaan kaikille.
Vaimolla ja siskollaan on läheinen suhde. Sisko saattaa soittaa meille useamman kerran päivässä ja kertoa loputtomista ongelmistaan joille hän ei saa koskaan aikaiseksi tehtyä yhtään mitään. Vaimoni yrittää auttaa, mutta siskonsa ei saa koskaan mitään aikaiseksi ja mikään ei ole muuttunut. Tätä on jatkunut jo useamman vuoden ja olen lopen kyllästynyt ainaisiin puheluihin ja siskon äärimmäiseen saamattomuuteen ja laiskuuteen. Meille tullessaan vaimon sisko kysyy yleensä ensimmäiseksi, että voiko ottaa jääkaapista ruokaa ja taas alkaa sama jauhaminen ikuisista ongelmista. Vaimoni yrittää ymmärtää ja käskeä häntä tekemään jotakin. Ilman tulosta.
Mitä ihmettä tässä voisi tehdä? Vaimoni ei halua riitaa siskonsa kanssa ja minä en jaksa enää katsella tuota saamattomuuden korkeinta astetta nurkissa lähes joka päivä.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Älä missään nimessä tee mitään.
Vaimosi tarvitsee siskonsa surkeutta tunteakseen itsensä onnistuneeksi.
Ellei tarvitsisi olisi asiat aika napakasti toisin.
Sisko sanoisi : Hoida asiasi kuntoon.
Ja olisi jämäkämpi, jopa julma jos se tuota auttaisi.
Mutta vaimosi tarvii "hovinarria" tunteakseen että hyvin menee. Niin kuin meistä moni.
Siksi noille "rasittaville siskoille" vipataan sitä viinarahaa ja pikavippejä. Siksi niiden ruikutusta kuunnellaan. Että pysyvät roolissaan ja me muut voidaan aina itsetyytyväisenä ajatella:
"Meillä menee vaimon kanssa tällä hetkellä ihan hyvin, talous kunnossa, molemmilla töitä, suloinen ja terve lapsi, kiva asunto kivalla alueella. Perusasiat kunnossa.
MUTTA SE PERKELEEN SISKO....
ONGELMA on kuitenkin vaimon SISKO tai vaimon ja sisarensa suhde.
SISKOLLA on bla,bla,bla....muuten MEILLÄ OLISI vallan täydellinen elämä.
Ja sellaistahan nykyisin elämän KUULUUKIN olla.
TÄYDELLISTÄ.
Jos vain ei tuo saamarin sisko...
Älkää ihan tosi viitsikö.
Heh, eli jos joskus "selittämätön tyhjyyden ja ketutuksen tunne" valtaa mielen ja alkaa vähääkään epäillä että mun elämää huutaa henkistä tyhjyyttä,--- niin ei hätää !!
Heti voi rauhoittaa mielensä että tää paskamainen tunne johtuu takuulla siitä kun TOI VAIMON SISKO taas tossa haisee jääkaappimme raossa.
On se vaan niin saamarin surkee kotka TOI VAIMON SISKO, töissäkään ei pysy ja terrapeutille anto potkut kun terapeutti kehtas sanoo et mee laiska töihin!
Vippaanpa sille satasen!
Joo tosta siskosta se johtuu että elämä tuntuu tyhjältä.
Mistä muusta se vois johtua.
Meillähän on kaikki hyvin. Kiva talo,kiva asuinalue, TERVE vauva, talous kunnossa, töitä,
aaaarrrggghhh........
Tiedän tuollaiset tyypit kuin vaimosi sisko on. Ne on siis tosi helvetinmoisen rasittavia! Ja kaiken lisäksi ne saa vielä sympatiatkin eräiltä ääliöiltä kuten kaksi ylläolevaa vastausta osoittaa! Voi ei!
Juttele vaimosi kanssa ja keksikää jokin keino, miten saatte etäisyyttä ko. tyyppiin, joka siis ihan varmasti on rasittava! Ilman mitään ylimääräisiä saakelin teorioita, mitä tuossa nuo pari tyyppiä yrittää esittää, painukaa ...
Samaa mieltä, on kokemusta omaa takaa. Ei muuta kun ovi kiinni ja puhelimeen ei vastatta kun tämä narisija ottaa yhteyttä. Ei kukaan muu voi laittaa siskon asioita kuntoon kuin sisko itse. Ja niin kauan kun hän pääsee helpomalla hän tulee olemaan pummina perheesänne. Oma sisarpuoleni on koko aikuisikänsä juossut psykiatrilta toiselle, eikä kukaan ole häntä pystynyt auttaman tähän menessä, ikää 50v. Ja vika on kaikissa muissa koko ajan??? Näitä löytyy aina, itse olen laittanut välit täysin poikki tapaukseen, mutta hän yrittää aina jollain tavoin "roikkua" minussa. Jopa laittanut laskujaan tulemaan maksettavaksi!!!
Poistakaa sisko elämästänne, että saatte elää omaa ja hyvää elämäänne, ei ole teidän asia hoidella tätä siskoa!
Juuri noin. Vika on aina kaikissa muissa, ei koskaan itsessä. Siskolla oli paikka hyvässä sosiaalisen työllistämisen projektissa joka olisi mahdollisesti johtanut hyvään työpaikkaan ja senkin lopetti kesken.Tämä vaimon sisko sattuu olemaan älykäs ja erittäin hyvä manipuloimaan ihmisiä, myös perheenjäseniä. Pelaa ehkä jonkinlaista peliä sillä, miten onnistuu pummaamaan ja keplottelemaan töitä tai mitään muutakaan tekemättä. Mitään harrastuksia tai mielenkiinnonkohteita ei näytä olevan. Kenenkään muun asiat eivät näytä kiinnostavan, ainoastaan omat ongelmat puheenaiheena ja mitään ei viitsi tai osaa tehdä. Hän pelkästään ottaa ihmisiltä energiaa ja palveluksia antamatta mitään kenellekään.
Kun tuo välien katkaiseminen olisikin niin helppoa.
"Juttele vaimosi kanssa ja keksikää jokin keino, miten saatte etäisyyttä ko. tyyppiin,"
Kas niin! Ja saatte yhteisen harrastuksen! Ja tyhjyyden tunne täydellisen kivasta idyllistä saattaa toteutua! Jee -- sisko normaaliksi-projekti tai sisko veks!
Ja saatte yhteisen puheenaiheen kun voitte jutella vaimosi kanssa.
. . .
Sitä vartenhan sukulaiset ovat olemassa, että voidaan jakaa ilot ja surut yhdessä.
Mutta tuollainen paapominen, josta kerroit, menee jo liian pitkälle. Pitemmän päälle se ei auta sairasta ihmistä yhtään, jos kaikki annetaan periksi. Masentunut ihminen tarvitsee rakkautta toooosi paljon - mutta myös rajoja!
Vaimosi koti on myös sinun koti. Sinullakin on oikeus sanoa, saako teidän jääkaapille mennä, saako teidän vapaa-aikaa "terrorisoida" puheluin ym ym. Olet varmaan keskustellut vaimosi kanssa tilanteesta useinkin. Mutta oletteko tehneet pelisäännöt selviksi yhdessä vaimon siskon kanssa? Ei häntä kannata sulkea pois perhepiiristä, mutta asettakaa sellaiset rajat joissa pystyy toimimaan. Ja pitäkää niistä myös kiinni :)
Kyllä ne rajat olisi jo laitettu jos tahtoa olisi löytyny.
Eli tässä perheessä luuseri-siskolle on sosiaalinen tilaus.
Kuka nyt jumankaut aivan tieten tahtoen haluaa riesakseen tuollaisen sukulaisen! Laita osoitteesi, niin Sinun nurkkiisi voitaisiin lähetellä näitä luusereita. Siinä Sinulle sosiaalisia tilauksia!
Se on tämä ikuinen mysteeri miksi jokaisessa suvussa aina pitää olla ainaski tää yks onneton jota taivastellessa omat ongelmat tuntuu hirmu pieniltä.
Psykiatrit puhuu jopa ilmiöstä kuinka yksi yksilö saattaa saada koko suvun pahan olon harteilleen.
Jonkun on tähän asetelmaan valikoiduttava, henkiseksi vatupassiksi.
mut tää teoria tais mennä sulta yli hilseen..? Joten forget it.
. . .
Joo ihan okei ja ymmärrettävää että harmittaa jos on sattunu onneton sisko riesaksi,
mutta mikä tässä paletissa tökkäsi ja ihmetytti on tää että tossa alkuperäisessä tekstissä oli oikein korostettu ja yksilöity asioita kuinka hyvin menee (miksi tämmöseen tarvetta, ei ymmärrä meikä?) tyyliin
Meillä menee vaimon kanssa tällä hetkellä ihan hyvin:
-talous kunnossa
-molemmilla töitä
-suloinen ja terve lapsi
- kiva asunto
- kivalla alueella
Ja sitten vielä vakuudeksi:
-Perusasiat kunnossa.
okei, okei uskotaan vähemmälläkin vakuuttelulla että Te ette oo luusereita kuten taas tää onneton sisko jolla:
-on ollut jo monta vuotta masennusta ja muita mielenterveysongelmia
-yli kolmenkymmenen ja käyttäytyy täysin vastuuttomasti.
- Lopettaa kaikki työsuhteensa
-lainailee rahaa kavereiltaan eikä maksa takaisin
-on aina rahapulassa
-ei viitsi tehdä yksinkertaisiesti mitään muuta kuin nukkua, katsoa tv:tä ja jauhaa ongelmistaan. Ei viitsi käydy kaupassa ja soittaa sitten meille, että ei ole ruokaa.
-lopetti terapiassa käynnit koska terapeuttikin sanoi hänen olevan työkykyinen ja että jotakin pitäisi tehdä eikä pelkästään jauhaa ongelmistaan kaikille. (eiks terapeutilla oo vaitiolovelvollisuus? vai mistä oheinen tieto on tullu teille saakka?).
Jos joku on saamaton niin se on sun vaimos.
Siis oletettaen että hän ei ole mielenterveysongelmainen.
Sisko selvästi on.
Sun vaimon ja sun tarttee piirtää rajat koska toi systeri ei siihen kykene.
Se on helpompaa ku tekee jotain konkreettista ekaksi tosiaan pikkupalaveri sen vaimos kanssa, kuka pöljä ekaksi netistä kyselee et hei mitä mä teen...jos kerta se vaimo on puhekykyinen ja selväjärkinen.
Kannattaa sun sisaren tosissaan vaihtaa terapeuttia.
Vaikuttaa terapeutti aika ammattitaidottomalta.
Plus jos homma jatkuu eikä edistystä ole, niin terapeutti vaihtoon. Päteviä löytyy kyllä.
Ei se terapeutin vaihto aina auta, mun sisarpuoli on käynnyt läpi varmasti koko sen läänin terapeutit jossa asustelee, ja kukaan ei vain ole jostain kumman syystä pystynyt auttamaan sitä.
Kas, kun siinä itsessä ei ole mitään vikaa! Vika on kaikissa ja kaikessa muussa! Elikkä käy näillä terapeuteilla selittämässä miksi vika on aina muissa. Ja yhteiskunta tietenkin maksaa kaikki nämä käynnit. Millä se terapeutti silloin auttaa, kun potilas manipuloi ja valehtelee koko ajan?
Jos ihminen todella haluaa apua, niin silloin se on ihan itsestä kiinni ja siihen ei auta muu kuin täydellinen rehellisyys. Valehtelemalla ei kukaan kehity.
Ihan samanlainen tapaus tämä vaimon sisko. Hän itse kertoi meille terapeutin sanoneen, että jokin työpaikka olisi hyvä löytää ja jotakin olisi tehtävä ihan itse oman tilanteen parantamiseksi. Siihen loppui terapiassa käynti siltä erää.
"Kas, kun siinä itsessä ei ole mitään vikaa! Vika on kaikissa ja kaikessa muussa! Elikkä käy näillä terapeuteilla selittämässä miksi vika on aina muissa. Ja yhteiskunta tietenkin maksaa kaikki nämä käynnit. Millä se terapeutti silloin auttaa, kun potilas manipuloi ja valehtelee koko ajan?"
Juuri näin. Ovat tottuneet keplottelemaan ilman työtä ja vastuunottamista omasta elämästään jo vuosia. Se onnistuu hyvin älykkäältä ihmiseltä manipuloimalla ja valehtelemalla. Yhteiskunta on järjestänyt sosiaalisen työllistämisen kursseja ja projekteja jotka jätetään aina kesken vedoten johonkin tekosyyhyn.
Kuulostaa tuo siskosi vaimo samanlaiselta kuin eräs tuntemani henkilö. Tämän minun tuntemani ihmisen kohdalla epäilen vahvasti kyseessä olevan narsistinen häiriö.
Alla olevasta linkistä löytyy lisää tietoa asiasta.
http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=180&valikko=2
Tuttuni on mukana juuri tässä narsisti jutussa, ja seuraukset olivat epämääräisiä. Hän ikäänkuin rupesi sekoamaan päästään entistä enemmän. En ymärrä kuinka siinä niin pääsi käymään?
Juoksut terapeuteilla ja psykologeilla lisääntyivät. Hän rupesi ahdistelemaan sukulaisiaan omilla laskuillaan. Yhden piti maksaa sitä ja toisen tätä, oli hänen mielipiteensä. Hänen perheensä yksityisiä laskuja.
Koiraansa ulkoluttaen aamuyöstä, hän soitteli hätä numeroon, koska ulkona oli myös muita koiria ja hän tunsi olonsa itsensä uhatuksi, vaikka nämä kävelivät tien toisella puolella? Mutta haukkuivat, yleensä koirat tekevät sitä. Olisko koirien pitänyt puhua? Hän kysyi hätänumerosta voiko kantaa puukkoa mukanaan? Mitä hän sillä olisi tehnyt, teurastanut vieraat koiratko, vai niiden omistajan?
Elikkä ole sitten tämänlaisen tapuksen kanssa yhteydessä, sellaiseen ei normaali ihminen kykene. Hänen lempi aiheensa on terrorisoida ja käskeä ihmisten hakeutua hoitoon! Koska kaikki muut ihmiset ovat ilman omaa elämää ja hänen elämänsä on niin täydellistä. Eipä voi mutta kun todeta, että hulluna on helppo olla.
kysytty tuolta ongelmasiskolta, mitä hän itse haluaa?
Toisaalta voi olla, että tuo sisko on jossain vaiheessa kokenut yli sietokykynsä ja luovuttanut.
Eikä sieltä itsesäälin suosta ole aina helppo repiä itseään irti.
Onhan sillä vaimon siskolla aina joitakin suunnitelmia sillointällöin.
Yhtenä päivänä yhdenlaisia, toisena päivänä taas jotakin aivan muuta. Mutta mitään ei ole saanut aikaan vuosiin.
Kyllästyttää kuunnella niitä juttuja kun tiedän jo varmasti, että mikään niistä suunnitelmista ei tule toteutumaan.
heikon itsetunnon, mikä estää toiminnan.
Siinä sivussa on tullut mukavuudenhaluinen "Ei mitään tarvitse tehdä kun ruoka lentää melkein suuhun" ajattelu.
Ja voin kertoa, ettei siitä suosta nousta helpolla.
Kieltämättä aikamoinen umpisolmu tämä tilanne. Hän on kuitenkin erittäin älykäs, kirjoitti aikanaan ylioppilaaksi huippuarvosanoin ja omien sanojensa mukaan pitää töissäkäyviä ihmisiä tyhminä. Ei ole kovin viisasta käyttää härskisti hyväkseen ihmisiä jotka oikeasti välittävät hänestä ja sen tien loppu alkaa häämöttää kaverien kaikotessa.
Sanokaa suoraan hänelle jos olette kerran kypsyneet siihen.
Kyllä yhteiskunta hoitaa, ok.
Niinhän siinä lopuksi käy. Ihmiset ympärillä kyllästyvät. Mitä hän sitten löytää tilalle? No, samanlaisia ihmisiä kuin itse on. Juuri näitä työtävieroksuvia, sossun porukkaa. Ja se on silloin ihmisen oma päätös, että haluaa elää sillä tavalla. Kuukaan ei siihen pakoita, eikä sitten mielestäni tarvitse ruikuttaa muille, miksi itselle kävi kuin kävi. Aikuisen ihmisen on pidettävä huoli omasta elämästään, ei sitä kukaan muu sitä hänelle tee.
Ja apua on saatavilla, että pääsee sieltä pohjamudasta ponkaisemaan maanpinalle, mutta se on ihmisen itse tehtävä, muut eivät siihin pysty!
Ihan varmasti jokaisella ihmisellä on ajanjaksoja elämässään kun tuntuu siltä, ettei millään jaksa. Mutta ei sitä elämäänsä voi päästää luisumaan käsistään, sitä on vain ponnisteltava, päivä kerralla eteenpäin! Kyllä se aina helpottuu jossain vaiheessa.
No tämä vaimon sisko on jo onnistunut löytämään samanhenkistä seuraa sieltä sosiaalisin perustein valittujen työllistämisprojektista jonka jätti kesken. Kesken sen jättivät nämä uudet kaveritkin...
Itsepähän on tiensä valinnut.
Tule mieleen elokuva nimeltä "Lainakengissä".
Kannattaa lukea se kirja, samanniminen, sillä se on suoraan tuosta tilanteesta että sisko tekee noin ja miten se vaikuttaa. Kirja tietty parempi kuin leffa.