Kolmikielisksi kasvattaminen ei onnistu. Aivan turha kuvitellakaan. Kaksikieliseksi kyllä, jon kumpikin puhuu äidinkieltään johdonmukaisesti lapselle. Kolmas kieli - vaatisi todellisen älykön. Koskaan ei oppisi täydellisesti kuitenkaan.
Aivan moraaliton tv-uutinen, jossa ei oltu otettu asiantuntijaa kommentoimaan yhden turkkilaisen (?) äidin lausahdusta, jossa hän ylpeänä totesi, että lapset kasvatetaan kolmikielisiksi. Ei tule ikinä kasvattamaan ehjää persoonaa, vaan jotain tunnevammaista, kun ei pysty ilmaisemaan itseään millään kielellä kunnolla.
Suhde ei onnistu, jos kumpikaan ei puhu äidinkieltään.
Turha faktoja on pimittää.
Aivan moraaliton tv-uutinen, jossa ei oltu otettu asiantuntijaa kommentoimaan yhden turkkilaisen (?) äidin lausahdusta, jossa hän ylpeänä totesi, että lapset kasvatetaan kolmikielisiksi. Ei tule ikinä kasvattamaan ehjää persoonaa, vaan jotain tunnevammaista, kun ei pysty ilmaisemaan itseään millään kielellä kunnolla.
Suhde ei onnistu, jos kumpikaan ei puhu äidinkieltään.
Turha faktoja on pimittää.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kenties lasta tai kuinka monikielistä elämäsi on?
Ja mikä oli ongelmasi tässä?
Luultavasti itse olet monikielisyyden uhri, sillä teksisi on vaikeaselkoinen.
Kaksikieliseksi opettaminenkaan ei onnistu kaikkien kohdalla. Se tosiaan vaatii vanhemmilta hyvin johdonmukaista oman kielen puhetta ja lopputuloksesta ei voi satasen varma olla sittenkään. Sen tunnekielen pitäisi kuitenkin olla se vahva kieli.
Minulla oli aikoinaan ruotsin kielen opettaja, joka itse oli sitä mieltä, että vaikka onkin ns. kaksikielinen, tulee sittenkin joskus ongelmia kun pitää oikein "hienosäätää" jotain sanaa. Onhan niitäkin joilla on "piuhat" ihan erityisellä tavalla kohdallaan ja oppivat monia kieliä erittäin hyvin ja helposti. Lienee kuitenkin kyse poikkeuksista.
"Suhde ei onnistu, jos kumpikaan ei puhu äidinkieltään. " Tätä en oikein ymmärtänyt. Mitä tarkoitat?
olevani luonnonoikku.
Isäni äidinkieli on englanti ja äitini on suomenruotsalainen. Olen suorittanut perusopintoni ruotsiksi ja jatkanut opintojani Englannissa.
Äidinkielekseni koen suomen jota käytän mieheni ja lapsieni kanssa.
meillä on sitten älykkölapsi. jee.
Kyllä meillä lapset ovat oppineet sekä suomenkielen että arabian ja nyt lukevat koulussa ranskaa ja sitten tulee vielä englanti parin vuoden päästä :) Ja ihan tavallisia lapsia ovat....
Tuskin kaikkia kieliä "täydellisesti" oppivat, mutta luultavasti hyvin kuitenkin, varsinkin kun niitä kaikkia aktiivisesti käyttää jatkuvasti. Tai sitten se on niin, kuten edellinen kirjoittaja tiivisti: meillä on älykkölapsia ;)
Kaksikielisyys on hieno asia sinänsä. Kieli on kuitenkin ajattelun väline. Kielet hahmottavat maailman eri tavoin. Jomman kumman kielen on oltava vallitseva, sillä täydellistä tasavahvuutta ei ihmisen psyyke kestä.
On vielä huomioitava ketjussa jo aiemmin esiin tullut asia: tunnekieli. Jompi kumpi kieli on aina johtava, kun sumeita tunteita käsitellään, työstetään ja tiedostetaan.
Siis: Vaikka ihminen kuvittelisi olevansa täydellisen kaksikielinen, jompi kumpi kielistä on vetävä ja olemassaolon perusta.
Aiemman kirjoittajan lapsia säälin. Suomi, arabia, ranska ja myöhemmin englanti. Ja kirjoittaja lienee ylpeä lastensa suhteettomasta kuormittamisesta. Lapsesi kadottavat tuossa myllerryksessä pääkielen tärkeimmän merkityksen: kyvyn sumeiden tunteiden kielellistämiseen, oman kokemismaailman ymmärrettäväksi tekemiseen. Tuollainen monikielisyys onnistuu, jos puhutaan aidan seipäistä. Sitä vastoin onnellisuutta se ei edistä.
En olisi paljon paremmin voinut asiaa sanoa. Kiitos, kun teit sen jo puolestani!
Liian moni kieli tosiaan ei ole hyväksi. Minulla on muutama ystävä, joilla ei ole äidinkieltä. Se on todella surullista. Eräässä tuttavaperheessä lapsille puhuttiin suomea, englantia, espanjaa ja ranskaa kotona. Koulussa luettiin vielä lisäksi ruotsia ja saksaa. Tämän lisäksi vielä haluttiin lasten ottavan vielä venäjää.. Liian paljon kieliä ainakin näille lapsille..
en ole aiheen asiantuntija (ei varmaan kukaan muukaan ketjun kirjoittajista), mutta luin joku aika sitten jostain, että tutkimuksissa on löydetty sellainen juttu, että kaikilla ihmisen puhumilla kielillä on yhteinen pohja aivoissa. eli tarkoitan, että aivoissa on kielten yhteinen pesä, jossa ajattelu tapahtuu "alkukielellä". ihminen ei siis erottele mielessään, että tämä ajatukseni on ranskaa ja tämä taas suomea, vaan ne on yksi kokonaisuus.
äh, en nyt tarkkaan muista miten homma meni, mutta siinä kuitenkin selvitettiin, että monikielisyys on hyvä juttu.
artikkeli oli mielenkiintoinen, etsin sen kun ehdin ja laitan tänne linkin.
mutta ihmisellä pitää olla yksi muita vahvempi kieli, jotta hän omaksuu monia kieliä. Sellaisen vahvan kielen kehittymistä ei edistä se, että lapselle yhtä aikaa puhutaan lukuisia kieliä. On suuri vaara, että mikään niistä kielistä ei ole koskaan ns. äidinkielen tasolla. Ja tämä on asiantuntijan lausumaa.