Muutin joitakin vuosia sitten alueelle missä asuu lähinnä ”hyviä” ihmisiä. Eli ns. tavallista porukkaa. Täytyy sanoa että minulla on ollut vilpittömästi hauskaa ja vilpittömästi surua näiden ihmisten puolesta.
Etenkin nämä aikuisten hiekkalaatikkoleikit... Kaikki tuntuu perustuvan salailun, peittelyn, valehtelun, vaikenemisen ja näyttelemisen kulttuuriin. Tosin näitä kutsutaan vähän toisilla nimikkeillä.
Tutustuin erääseen mieheen, joka kyllä sanoi olevansa varattu. Silloin kaipasin jotakuta, jonka olisi ihan menokaveri. Kysyin häneltä monta kertaa, että onko hän ihan varma että haluaa lähteä matkaani. Voi sitä tunteiden paloa, kun hän vakuutti ja selitti. Varoitin että en ole ihan tavallinen etenkään arvomaailmaltani, muttei hän sitä uskonut. Sillä en suostu valehtelemaan, peittelemään enkä salailemaan. Hänestä se oli niin ”eksoottista”.
Oli mielenkiintoista tutustua tähän hyvien ihmisten varjomaailmaan. Etenkin niihin sääntöihin! Mies oletti minun ymmärtävän, mutten tietenkään ymmärrä – koska en hyväksynyt näitä normeja, jotka muka ovat itsestään selvyyksiä.
Ensimmäinen valitus oli, että hänhän se määrää säännöt, kuten milloin häneen otetaan yhteyttä ja milloin tavataan. Sain kiellon ettei meidän ”jutusta” saanut puhua kenellekään. Oli paikkoja, mihin ei yhdessä mennä. En olisi saanut ottaa häneen yhteyttä kun itse halusin. Olisi pitänyt olla juuri silloin valmiina, kun hän halusi tavata. Enkä olisi saanut tuntea kun nähtiin.
En siis ymmärrä, että mies itse lähti varoituksista huolimatta mukaani ja kuitenkin vinkui ja valitti kun vaimo rähähti, kun joku hyvää tarkoittava oli ”ilmiantanut” ja vaimo soitti, minähän kerroin niin kuin asia oli. Luulisi aikuisen ihmisen ymmärtävän mitä on tekemässä?
Nyt ihmiset ovat jakautuneita suhteessa minuun. Suurin osa arvostaa, mutta ne joilla on salattavaa inhoavat minua. Kaikki johtuu siitä että olen rehellinen ja pyrin pysymään totuudessa. Mielenkiintoista on että ne, jotka kehuvat itseään moraalisiksi ovatkin niitä, joilla on eniten salaamista? He pelkäävät että paljastuvat. Eli väitän ihmisten moraalin perustuvat vain pelkoon, ei mihinkään todelliseen arvoon tai aitoon asiaan!
Etenkin nämä aikuisten hiekkalaatikkoleikit... Kaikki tuntuu perustuvan salailun, peittelyn, valehtelun, vaikenemisen ja näyttelemisen kulttuuriin. Tosin näitä kutsutaan vähän toisilla nimikkeillä.
Tutustuin erääseen mieheen, joka kyllä sanoi olevansa varattu. Silloin kaipasin jotakuta, jonka olisi ihan menokaveri. Kysyin häneltä monta kertaa, että onko hän ihan varma että haluaa lähteä matkaani. Voi sitä tunteiden paloa, kun hän vakuutti ja selitti. Varoitin että en ole ihan tavallinen etenkään arvomaailmaltani, muttei hän sitä uskonut. Sillä en suostu valehtelemaan, peittelemään enkä salailemaan. Hänestä se oli niin ”eksoottista”.
Oli mielenkiintoista tutustua tähän hyvien ihmisten varjomaailmaan. Etenkin niihin sääntöihin! Mies oletti minun ymmärtävän, mutten tietenkään ymmärrä – koska en hyväksynyt näitä normeja, jotka muka ovat itsestään selvyyksiä.
Ensimmäinen valitus oli, että hänhän se määrää säännöt, kuten milloin häneen otetaan yhteyttä ja milloin tavataan. Sain kiellon ettei meidän ”jutusta” saanut puhua kenellekään. Oli paikkoja, mihin ei yhdessä mennä. En olisi saanut ottaa häneen yhteyttä kun itse halusin. Olisi pitänyt olla juuri silloin valmiina, kun hän halusi tavata. Enkä olisi saanut tuntea kun nähtiin.
En siis ymmärrä, että mies itse lähti varoituksista huolimatta mukaani ja kuitenkin vinkui ja valitti kun vaimo rähähti, kun joku hyvää tarkoittava oli ”ilmiantanut” ja vaimo soitti, minähän kerroin niin kuin asia oli. Luulisi aikuisen ihmisen ymmärtävän mitä on tekemässä?
Nyt ihmiset ovat jakautuneita suhteessa minuun. Suurin osa arvostaa, mutta ne joilla on salattavaa inhoavat minua. Kaikki johtuu siitä että olen rehellinen ja pyrin pysymään totuudessa. Mielenkiintoista on että ne, jotka kehuvat itseään moraalisiksi ovatkin niitä, joilla on eniten salaamista? He pelkäävät että paljastuvat. Eli väitän ihmisten moraalin perustuvat vain pelkoon, ei mihinkään todelliseen arvoon tai aitoon asiaan!
Vastaukset 37
Vanhimmat
No näytät itse lähteneen noihin aikuisten "hiekkalaatikko" leikkeihin mukaan täysin rinnoin.
"Minulla on ollut vilpittömästi hauskaa ja vilpittömästi surua näiden ihmisten puolesta."
Toivottavasti hauskaa pitäessäsi olet tajunnut, että olet itse ollut kaikkein huvittavin osa tuota kokonaisuutta ja muilla naapureilla on ollut varmasti vilpittömästi yhtä hauskaa sinun touhujasi seuratessa. Olet luullut, että kukaan ei tiedä, mutta et ole oppinut sitä, että aina on joku, joka näkee.
en ole ollut osa tätä. Nimenomaan siksi etten ole tehnyt mitään salaa!! Ymmärrätkö?
Olen täysin samaa mieltä, että salaisuudet eivät pysy piilossa. Tästä syystä teen kaiken reilusti, kerron kaiken reilusti, minulla kun ei ole mitään salaamista.
Salassa tai julkisuudessa, samassa sopassa :)
Ilmeisesti suurin osa ihmisistä on jo niin suossa tuon maailman kanssa, ettei osaa ajatella asiaa kuin noin.
Eli mahdotonta on (olen jo havainnut) olla normaalisti, kaikkialla on kusetuksen maku. Jos kysyn mieheltä, kiinnostaisiko häntä lähteä eri tapahtumiin tai vaikkapa uimaan, hän ei osaa vastata rehellisesti. Vaan lupaa, joo, kyllä, hienoa. Ei tuota mitään ongelmaan. Ja sitten alkaa nuo naurettava venkoilu, asioita joka minun olisi pitänyt "ymmärtää"!
Ja jos kysyn mieheltä, että onko hän todella miettinyt, mitä seuraa? Kuinka hänen vaimonsa suhtautuu? vastaus on ettei mitään ongelmaa, venkoilu jne.
Ikävä kyllä, odotan aikuisen ihmisen osaavan ottaa itsestään ja teoistaan vastuun ja ymmärtävän mitä tekee. Minun vikani oli vain se, etten osaa "käyttäytyä" :)
että kyllä aikuinen ihminen ymmärtää mitä tekee ja mahdolliset seuraukset. Hän halutessaan pettää pitää huolen, että siihen tarkoitukseen valittu kaveri on samoilla linjoilla kanssaan, eikä takerru jokaiseen kukkamekkoon tai -kravattiin. Täysin ajattelematon kaveri oli hän, ei voi muuta todeta. Eipä ihme, että on katkeria petettyjä ja kakkosia.
se mikä tässä on huvittavaa, on että nämä pettämiskuviot on niin tuttuja kaikille, että ei osata enää olla edes normaalisti.
Kun on totuttu huijaamaan, salailemaan ja valehtelemaan, sitä jo automaattisesti odotetaan toisiltakin. Sitten kun joku todella tarkoittaa sitä mitä sanoo, ei häntä uskota. Vaan ollaan hyvin suuttuneita ja närkästyneitä kun ei käyttäytynytkään "käsikirjoituksen" mukaan.
Joka kerran kun tapaan näitä "hyviä" ja moraalisia eläjiä, niin minulla on hauskaa kuunnellessani sitä soopaa mitä he suustaan päästävät.
ihminen ei koskaan ala muita tuomitsemaan,miksi hän sen tekisi?
Silloinhan hän pitää itseään muita ylempänä ja sellainen vasta onkin "hourija."Mustasukkaisuus on myös sairaus,ja kulisseissa eläminen ei ole tervettä myöskään.
Rehellisyys maan perii.
Olen kanssasi samoilla linjoilla.
Meitä ihmisiä on niin monenlaisia ja erilaisilla tarpeilla varustettuja. Kukaan meistä ei ole parempi tai huonompi, ei ykkösiä eikä kakkosia. Minäkään en ole ymmärtänyt, miksi jotkut elävät huonossa parisuhteessa ja pettävät. Miksi he eivät eroa? Tosin olen sitäkin mieltä, että ihminen voi elää hyvässä parisuhteessa ja pettää. Silloin on kyse vain siitä, että itse haluaa enemmän kuin kumppani. Oli se halun kohde sitten seksi, hellyys, läheisyys, rakkaus, huomiontarve tai jokin muu.
Rehellisyys maan perii. Näin on, ainakin itselle pitäisi olla rehellinen, mitä tuntee ja haluaa, eikä alistua elämään jonkun toisen tahdon ja halun mukaan. Toisille voi aina valehdella, muttei koskaan itselle - siitä jää vuorenvarmasti kiinni.
sinunkin moraalis on kyseenalainen, sinähän tiesit että mies on naimisissa ,kyllä se sinä olit se huonompi osapuoli , valintahan oli sinun , mieskin on tyypillinen tyhmä , naisiin menevä huorapukki , mutta sinä oli se pahin ,jos nainen tietää miehen olevan varattu EIHÄN HÄNTÄ TARVI HYVÄKSYÄ ,jo on paksu pää ,kun ei perustavaa laatua olevia sääntöjä vielkään osaa, taitaa olla sinunkin ymmärrys taidossasi jotain vikaa siis VAMMANEN jollain tapaa.
voi olla kun toinen nainen paljastuu,eli silloin voi erota väkivaltaisesta ja uskottomasta puolisosta,heistä on muuten vaikeaa erota.
Kakkonen saa mitä haluaa ja vaimo voi aloittaa oman elämän jossa ei tarvitse kokea huonoa kohtelua.
Valintahan oli hänen! En minä ollut mihinkään "kakkossuhteeseen" hänen kanssaan menemässä, vaan ihan menokaveria vailla.
Perussääntö on, että aikuinen päättää itse omista valinnoistaan. En ole kenenkään moraalinvartija tai lapsenlikka, jos toinen on jotakuinkin normaali. Eli luotan tehtyyn päätökseen ja menen sen mukaan. Minua ei niin kiinnostanut hänen pukkiutensa, sehän on hänen oma valintansa.
Ei ole minun tehtäväni opettaa ketään elämään, elämäntapansa päättää jokainen itse. Hän vissiin kuvitteli että olen joku salainen "ystävä" (sana joka on raiskattu ihan kokonaan), samasta maailmasta kuin hän.
Jos tarkoitat että ne säännöt on nyt noita tekomoraalisia, niin en todellakaan ymmärrä. Se on hyvää moraalia, että kaikki pitää ajatella seksin kautta. Nähdä joka saakurin paikassa vain sukuelimiä?
niin miksi kaikki nähdään aina seksinä.Minullakin oli varattu ystävä ja olin kiinnostunut samasta eli matkailusta ja luonnosta,ei ollut kysymys seksistä.
Miksi ei saa olla edes ystävä varatun kanssa joskus,eihän varattu ole vanki.
tiesit hänet varatuksi ,en kertakaikkiaan ymmärrä ,miksi valitat ,sinä tietoisesti hyväksyit hänet seuraasi , ja kuinka voit varatulta odottaa jotain muuta kuin sala panoja , oletko tyhmä , sinä tiedät että ukkomiehet puhuu ummet ja lammet ,lupailee kuun taivaalta päästäkseen hameen alle peuhaamaan ,sinulla ei ole mitään oikeutta valittaa hänen käytöksestään , voit vain syyttää itteäsi TYHMYYDESTÄ ,syy on pelkästään sinussa.
Ethän sinä ymmärrä koska olet niin sisäistänyt epärehellisyyden.
Kaksoisviestintä, eli sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista, on sitä - minä tulkitsen sen valehteluksi. Etenkin kun sillä on tarkoitus johtaa harhaan. Sinullehan se on arkipäivää ja vieläpä hyvää käytöstä?
Eli sinun sääntöjesi mukaan, aina kun tapaan jonkun, on minun pääsääntöisesti alettava ajattelemaan hänen seksielämäänsä. Kaikki mitä hän sanoo, on tulkittava seksin kautta, eikä niin kuin normaalisti, hänen mielipiteidensä ja ajatusten ilmaisuiksi. Ja tietysti minunkin ilmaisuni on väännettävä muotin mukaan, eli vääristyneenä?
Sitten on vaiettava ja salailtava, korkeintaan naureskeltava siitä, että "minäpä tiiän yhen asian jota sinä et tiiä?"
Oletko ihan tosissaan sitä mieltä, että tuollainen käytös on oikein ja hyväksyttävää? Normaalia?
Olen kyllä pannut merkille, että useimmat naiset ovat jopa ylpeitä siitä, että heidän miehensä on taitava valehtelija. Heitä niin kovin naurattaa kun mies on ollut niin älykäs ja noheva että on pystynyt valehtelemaan ja manipuloimaan muita. He kokevat sitten olevansa "parempia" ihmisiä. Ja petetty tai luottava on se, joka tyhmä? Mitä meni uskomaan!
En arvosta kovinkaan paljon tällaisia piirteitä miehissä (enkä naisissa). Mielestäni miehen tulisi hävetä käytöstään. Se tekee hänestä epäluotettavan ja emotionaalisesti kylmän ihmisen. Jostain syytä sellaista ainakin tässä elinpiirissäni kovasti arvostetaan. Onhan se merkki korkeammasta moraalista.
Joten korjauksena, hyväksyn seuraani melkein kaikki ihmiset. Seurastani lähtevät ne, jotka haluavat. Kanssani ei ole pakko olla. Tyhmyys siis oli miehen puolelta. Jos toiselle sanoo, että en aio valehdella eikä minulla ole mitään salailtavaa, koska sellaista en halua tehdä, miksi ei voi uskoa?
En yhtään ihmettele että monella on ahdistusta ja pahaa oloa, kun koko ajan pitää olla varuillaan ja tulkita kaikkea mahdollista - mitähän tuo tuolla tarkoitti malliin. Kehenkään ei voi uskoa. Huijataan menne tullen toisiaan ja siten näytellään että kaikki on hyvin.
No, tällaisen elämäntavan ja arvot kukin valitsee itse. Siihen ei ole pakko mennä mukaan, jos ei halua.
Ja PS täällä paremminkin naureskellaan tälle miehelle tätä nykyä...
monimutkaista persoonllisuuttasi , vaikka tiesit miehen epärehelliseksi perheelliseksi , niin silti olet pettynyt hänen käytökseensä , kyllä sinun kannattaa mennä terapiaan tutustumaan itseesi ,sinä persoonallisuutena olet hyvin kimurantti , sitä vain et voi myöntää , mutta sitten kun hoksaat oman kieron persoonllisuuden ja myönnät sen ,voit eheytyä ja tehdä oikeita valintoja miesten suhteen ,nyt sinuä vaadit että vain sinun toiveesi toteutetaan , silloin sinun ei kannata ukkomiesten kanssa seurustella ,koska he ei voi sinun tahtosi mukaan elää, koska heillä on jo perhe ja perhe vaatiin oman osansa .
sen liiankin hyvin :)
En ikinä aseta ennakkoluuloja tapaamilleni ihmisille. Olen avoin ja kiinnostunut tuntemaan hänet. Odotan toiselta samaa. Jos tuo tapaamani ihminen osoittautuu ikäväksi tyypiksi, pystyn keskustelemaan hänen kanssaan. Osoitan kuitenkin hänelle, etten pidä hänen käytöksestään, arvoistaan jne. Ihminen itse päättää jääkö hän seuraani, tuleeko joskus juttelemaan uudelleen.
Tiedän montakin ihmistä jotka ovat perheellisiä, sekä yksinhuoltajia, perheettömiä, seurustelevia, kulissiliitoissa olevia - jotka ovat rehellisiä että epärehellisiä - entä sitten? Jos haluan jutella, onko minun tiedusteltava hänen parisuhdettaan sekä mahdollisia seksielämän asioita, ennen kuin saan jatkaa juttelua?
Tämä on kyllä huippu! "nyt sinuä vaadit että vain sinun toiveesi toteutetaan , silloin sinun ei kannata ukkomiesten kanssa seurustella ,koska he ei voi sinun tahtosi mukaan elää, koska heillä on jo perhe ja perhe vaatiin oman osansa"
En ole vaatinut, enkä odottanut toiveiden toteuttamista - hän se vaati! Hän todellakin halusi seurustelusuhdetta. Enkä ymmärrä miksi? En minä ollut kiinnostunut hänestä siinä mielessä? Menokaveria kaipasin... Aikuinen ihminen päättää ITSE.
No, tuon tapauksen jälkeen todella tapasin miehen. Melkein eronneen - varsinainen ero tuli seurusteluaikana. Olemme olleet joitain vuosia yhdessä. Hänellä on ollut hiukan opettelemista kanssani, pois tuosta maailmasta. Mutta hän osaa olla jo rehellinen ja suora, sillä siitä tulee niin paljon parempi olo.
olenkin päättänyt elää yksin lopun elää,parisuhteesta jossa oli valhetta koko ajan,minulle riitti.Rehellinen voi olla itselle,ja elää yksin mutta ei yksinäisenä.
ukkonmies ole tyhmä vai miksi aina heitä puolustellaan,jopa vaimot?Huijausko on laillista?
Jokaisella on omat moraalikäsityksensä, niitä vaan pitää sovitella keskenään, eli ihmisten välinen vuorovaikutus ja suhde perustuu sopimuksiin. Teillä on mennyt metsään heti alusta alkaen. Et tajunnut oikein mitä mies sinulta odotti. Eikä mies ymmärtänyt mitä sinä halusit. Voiko viestintä vielä täydellisemmin mennä pieleen? Se, ettei teidän viestintä toiminut ei johdu mistään muusta kuin teidän molempien huonoista vuorovaikutus- ja viestintätaidoista.
Muista, ettei rehellisyys tarkoita muiden loukkaamista! Sanontaa "maassa maan tavalla" voisi käyttää aina kun ollaan tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Mitä erilaisempi toinen ihminen on kuin itse, sitä tärkeämpää on huomioida tämän erilaisuus ja toimia sen vaatimalla tavalla. Ei siis korostaa omaa erinomaisuutta ja mitätöidä toisten mielipiteet.
Esimerkiksi työkaverinani on mm. jehovan todistaja, helluntailainen, ateisti, "ei-vaan-kuulu-kirkkoon" uskovainen, ja islaminuskoinen. Itse olen ortodoksi. Meillä jokaisella on samanlaisia moraalikäsityksiä, mutta kosolti erilaisiakin. Emme pystyisi tekemään työtä yhdessä, jossa kaikki korostaisimme omaa uskontoamme tai ateisti sanoisi "rehellisesti" meille muille mitä ajattelee uskomisesta!
hyvä kommentti,mutta en ole koskaan ymmärtänyt ihmistä joka toteaa:höps,höpö,minusta se on toisen ihmisen aliarvioimista,kuka sen tietää mikä on lopulta oikein.
Osuitpa asian ytimeen :"rehellisyys (ei) tarkoita muiden loukkaamista". Mutta kumoat sen sitten "...sanoisi "rehellisesti" meille muille mitä ajattelee".
Kun joku kysyy esim. sinulta "onko sejase ollut kanssasi eilen kaupungilla? Näitkö hänen varastavan?", kuinka vastaat?
Koska pelkät että totuus saattaa satuttaa 1. Kiellät molemmat? (valehtelet) 2. Vaihdat puheenaihetta vaikka vasta kysymyksellä (peittelet ja salaat)3. kerrot vain toisen, vähemmän ikävän ja kiellät toisen? (Harhautat) vai kerrotko sen niin kuin asia oli - oltiin ja näin tapauksen, miettien MITEN sen sanot?
Kerros nyt kuinka nuo eri uskonnot suhtatuvat valehteluun, salailuun, petoksiin jne.? Miten ne "sovittelevat" nämä asiat? Eli ei taida olla kyse samasta asiasta.
Olet kovasti ihastunut noihin vuorovaikutustaitoihin. Selitäppä miten itse toimit kaksoisviestintä tapauksissa? Eli toisen ilmaisua pitää lähteä tulkitsemaan, koska se MITÄ hän sanoo, on toista, mitä hän tarkoittaa? Lähdet summanmutikassa tekemään omia päätelmiä, mitäs siitä vaikka ne menee metsään - sinähän olet oikeassa? Vai yritätkö ystävällisesti korjata tilannetta ja tarkentaa omaa viestintääsi. Entä jos toinen yhä jatkaa kieroa viestintäänsä?
Olen sitä mieltä että tämä kieroutunut viestintä malli, on se suurin syyllinen. Kaikki olettaa muidenkin pelaavan samoja pelejä ja eivät käsitä ihmistä joka näihin peleihin ei suostu. Se on hyvä joka pystyy parhaiten salailemaan, peittelemään ja valehtelemaan, se jolla on tieto, sillä on myös valtaa! Sekö on moraalisen ihmisen mitta?
On samalla surullista että huvittavaa kun tapaa vaikka kolmekin "naapuria". Jokainen tietää toisistaan jotain (yleensä vähemmän mairittelevaa, kuten että puoliso pettää sen ja sen kanssa tai jotain luurankoja), mutta vastapuoli ei tiedä toisten tietävän. Siinä hymyillään ja ollaan niin "hyviä" ystäviä toisilleen.
Voin pahoin näitä näytelmiä seuratessani. Siksi olen varoittanut, että jos asianomainen henkilö tulee minulta kysymään jotain häneen liittyvää, en aio valehdella. Kertokaa siis siihen malliin minun kuulteni hänen asioistaan. En juorua mutta kysyttäessä en suostu valehtelemaan edes painostettuna.
Ei siis ole minun vikani että muut eivät kykene olemaan rehellisiä.
jokainen terve ihminen tietää mikä on oiken ja mikä väärin , jos oikeuden taja puuttuu ihmiseltä on ihminen sekpää ja täysin vastuuton .
viestin useinmiten vain ja ainoastaan omia asioitani - ja niitäkin rajatusti. Riippuu kuka kysyy, missä kysyy ja miten kysyy. "Salailu" ei ole suinkaan valehtelua vaan asian kertomatta jättämistä!
Jos joku kysyy, olinko senjasen kanssa kaupungilla eilen, niin riippuu täysin kysyjästä mitä vastaan. Jos näen jonkun varastavan, ilmoitan siitä liikkeen henkilökunnalle. Jos vaikka lehden toimittaja kysyy, olenko nähnyt ko. henkilön varastavan, sanoisin "no comments".
Olen avoin ihminen, mutta vain sellaisille ihmisille, joihin luotan. Ja jotka tietty vastavuoroisesti luottavat minuun (se vuorovaikutus...). Voin puhua avoimesti joitakin asioita yhdelle, joista en puhu kenellekään muulle.
VÄLTÄN toisten ihmisten ilmaisujen tulkitsemista! Vuorovaiktushan on tismalleen sitä, että toinen ymmärtää OIKEIN mitä sanon ja minä ymmärrän OIKEIN mitä hän tarkoittaa. Vuorovaiktus ei nimenomaan ole sitä, että minä luulen ymmrätäväni mitä joku tarkoittaa ja toinen luulee ymmärtävänsä mitä minä tarkoitan.
Tunnen pari miestä, josta toinen on erittäin hyvä ystäväni. Kerran tämä ei-niin-hyvä-ystävä kysyi hyvältä ystävältä, että onkohan derya lomalla jossain, kun häntä ei ole näkynyt. Ystäväni vastani "kyllä kai joo", vaikka tiesi minun olevan ihan kotimaisemissa. Tiedätkö, tämä on juuri SITÄ luottamusta, jota ihmisssuhteissani kaipaan. Koska hyvä ystäväni ei tiennyt olisiko siitä haittaa MINULLE, etten olekaan lomalla, niin hän antoi myönteisen vastauksen kysyjälleen (joka tosin oli hänen pitkäaikainen kaverinsa) (ja myönteisen siksi, että se on parempi pyörtää tarvittaessa). JOS hän olisi sanonut, että olen ihan kotimaisemissa ja siitä olisikin ollut minulle haittaa- niin se olisi nakertanut luottamusta välillämme (näinkin vähäpätöiseltä kuullostavassa asiassa). Mihin se sitten puolestaan johtaisi? No tietty siihen, etten enää kertoisi yhtä avoimesti asioitani hänelle.
Olen pyörinyt rokkipiireissä jotkut vuodet, seurustellut varsin tunnetun bändin jäsenen kanssa. Varsin nopeasti toimittajatkin ymmärsivät, etten halua lehtikuviin enkä koskaan kommentoi mihinkään mitään.
"En juorua mutta kysyttäessä en suostu valehtelemaan edes painostettuna. "
Jos vastaat aina kun kysytään, niin mitä muuta se on kuin juoruamista?????
Käyn vieläkin joskus tämän rokkistaran kanssa kahvilla (!) enkä tosiaan kerro kenellekään missä kävin, mitä puhuin. En mitään. Vaikka kuinka painostettaisiin. MIKSI? Mitä se muille kuuluu? Minusta JOKAINEN ihminen on tällaisen luottamuksen arvoinen.
ei mielestäni ole toisten ihmisten aliarvioimista. Aliarvioimista on TOISTEN ihmisten moraaliin tuijottaminen ja osoittelu. Oikeita voi olla monta.
Mutta sitä ihmettelen miten alkup. kirjoittaja on mielestään ikäänkuin jossain typerässä komediassa mukana opettamassa muille rehellisyyttä. Tällaisesta rehellisyydestä tulee mieleeni vain Johanna Tukiainen.... enkä oikein kykene arvostamaan sitä.
että pohdit näitä kysymyksiä, eli muodostat käsityksiä omalta kohdaltasi. Sitä sanoisin jo moraaliksi. Eli pelko ei ohjaa sinua!
Ei tainnut olla tuttu aihe tämä vuorovaikutus, mutta ei se mitään.
Avoimmuutta on monenlaista. Olen avoin, mutta en sentään älytön. Avoin niin, että minun mielipiteitäni ja arvojani ei tarvitse arpoa tai arvailla. Toki niin saa tehdä, jos ei ole suuta kysyä suoraan niitä minulta. En ole huutelija - eli en lörpöttele ihan mitä tahansa. En myöskään juorua, eli en ole pahantahtoinen ja puhu sellaista selän takana, mitä ei voi suoraan sanoa.
Itseasiassa olet sortunut hiukan ennakko oletuksiin ja tehnyt niistä johtopäätöksiä. Eli tulkinnut...
Kertomuksestasi päätellen (eli nyt tulkitsen) olet elänyt vähän toisenlaisissa puitteissa kuin mistä puhun. Niin minäkin!
Tämä on pieni yhteisö, joka tuntee toinen toisensa. Tähän kulttuuriin siis kuuluu antaa itsestään "hyvä" kuva, joka ei vastaa totuutta. Se johtaa siihen että juoruilu, ihmisuhdepelit ja kieroutunut vuorovaikutus tekee paljon pahaa. Ihmiset kärsivät asioista, joihin he itse voisivat vaikuttaa.
En kertakaikkiaan halua osallistua näihin peleihin. Et varmaan sinäkään, tuskin sinun maailmasi ja ihmiskäsityksesi on niin pieni.
On asioita joita en salaa, jos ne liittyvät rikokseen tai väkivaltaan tai sen uhkaan. Olen mielummin sen heikomman puolella, hänellä harvoin on puolustajia. Ei tarkoita siis huutelmista!
Päinvastoin kuin oletat, minua pidetään juuri tämän takia luotettavana. Toisaalta se on rasite, koska saan myös tietooni asioita joita en välittäsi saada. Silloin on todella mietittävä omaa etiikkaa ja moraalia. Minun lähtökohtani on välittäminen, vapaus ja totuus.
Kun sanon että olen rehellinen, niin juuri siksi minuun luotetaan, että se mitä sanon pitää paikkansa. Jos olen luvannut vaieta, tottakai niin teen. Mutta olen ollut tilanteessa, jossa kolme hyvää tuttuani sekoilivat - varattu tuttavani petti toisen tuttavani kanssa. Minua pyydettiin salaamaan asia, tilanne oli kamala, sillä tämä petetty oli myös hyvä ystävä. Minua vaadittin valehtelemaan jos tarvetta on. Monta unetonta yötä, taistelua ja lopulta juttelin kaikkien osapuolien kanssa ja sain heidät itse puhkaisemaan paiseen. Eikä tarvinnut valehdella!
Miksi otin puheeksi tämän salailun, valehtelun ja vaikeneimsen kulttuurin, sai sykäyksen kolmesta asiasta.
1 Meitä on muutama nainen, jotka ovat panneet saman asian merkille. Olemme väsyneet tähän ja haluamme muutosta.
2 Olemme miettineet miten me irrottaudumme näistä hiekkalaatikkoleikeistä. Yksi on että lopetamme salailun. (Viittaan aloitukseen: Kukaan ei todella lukenut mitä siinä sanottiin. Heti asia ymmärrettiin salaisen seksisuhteen kautta, vaikka sanoin, ettei niin ollut. Minulla ei olisi ollut mitään sitä vastaan, että vaikka vaimokin olisi tullut mukaan menokaveriksi. En ollut etsimässä seksiä vaan kaveria! Miksi tämä mies teki siitä väkisin salaisen suhteen?)
3 Ympärillämme on paljon ihmisiä, etenkin naisia joilla on paljon vaikeuksia. Me voisimme tukea toinen toistamme, jos pääsisimme avoimeen ja rehelliseen "vuorovaikutukseen", sen sijaan että nämä naiset ovat nyt yksin ja joutuvat näyttelemään muuta.
Viimeisin tilanne oli että nainen haki sairaslomaa, hän on todella masentunut. Mies on hävytön vaimoaan kohtaan, ilkkuu häntä takanapäin ja nimittelee hulluksi. Samaan aikaan hän vierailee toisen naisen luona "rentoutumassa" eikä salaile juurikaan muilta kuin vaimoltaan - hän kuulemma uhkaa pieksää sen, joka kertoo tästä vaimolle.
Mutta tämä täältä hiekkalatikosta. Nämä leikit ovat rumia ja inhottavia - mutta kävijä ei näe kuin kauniin, hyvinmenevien ihmisten kaupunginosan.
Jos olet kiinnostunut vuorovaikutustaioista, googletahan hiukan tietoa.
Tässä vain yksi esimerkki:
Vuorovaikutus perustuu itseilmaisuun ja kuuntelemisen taitoon. Itseilmaisu on ihmisen tarve tulla ymmärretyksi. Se on taito, jota voi opetella, mutta siihen liittyy kyky olla avoin.
Avoin ihminen ilmaisee ajatuksiaan ja tunteitaan sen verran kuin pitää hyvänä, mutta hänen ei tarvitse nähdä vaivaa salatakseen ja peittääkseen jotain osaa itsestään. Hänen ilmaisunsa ovat yhdenmukaisia tunteiden kanssa.
Aktiivinen kuuntelija antaa suostumuksensa vuorovaikutukseen siinä asiassa, jonka toinen aloittaa. Aktiivinen kuuntelu perustuu myöteiseen, tiedonhaluiseen ja kiinnostuneeseen asenteeseen elämään ja ihmisiin.Kuuntelija kysyy lisää ja epäselvissä kohdissa hän sanoo kuinka ymmärsi puhujan tarkoittavan sanomansa asian.
Ihminen tulkitsee näkemäänsä ja kuulemaansa omista lähtökohdistaan käsin. Joskus huomaa kuulleensa tai lukeneensa jotakin täysin väärin, toisin sanoen muuttaneensa täysin selkeästi ilmaistun viestin toiseksi siten, että se vastaa omia senhetkisiä odotuksia ja ajatuksia.
http://www.alli.fi/tieto/polycult/3_1.html
sinusta , olet sekava ihminen , et tunne edes itseäsi , ilmaisusi on sekakavaa ja ristiriitaista, mene terapiaan ,tutustu itseesi , luultavasti olet naispuolinen narsisti ,hyvin ovela ,voit pettää jopa itseäsi.
vastaus.
Olen selkeä ja suora. Joka yrittää tulkita liikaa, ei saa selvää minusta. Ehkä juuri se, että tunnen itseni, tuntuu sinusta peloittavalta :)
tuokin kun itse pidät itseäsi täydellisenä paljastaa juuri narsistisen puolesi , itselläsi olisi syytä pelätä itseäsi , ei tiedä mihin luonteesi vielä johtaa , ikävä jos sinun omaan tuhoosi, mene terapiaan , silloin sinulla voi ehkä olla vielä toivoa elviytyä ihmisten kanssa , kaiki narsistit ei kylläkään parane juuri sen takia kun he ei huomaa itsessään mitään vikaa.
tuokin kun itse pidät itseäsi täydellisenä paljastaa juuri narsistisen puolesi , itselläsi olisi syytä pelätä itseäsi , ei tiedä mihin luonteesi vielä johtaa , ikävä jos sinun omaan tuhoosi, mene terapiaan , silloin sinulla voi ehkä olla vielä toivoa selviytyä ihmisten kanssa , kaiki narsistit ei kylläkään parane ,juuri sen takia, kun he ei huomaa itsessään mitään vikaa.
Missä kohtaa kerron olevani täydellinen? Eiköhän meissä jokaisessa ole aina jotain kehitetettävää?
Et ihan ole tainnut ymmärtää lukemaasi. Narsismiako on, ettei halua salailla, peitellä, valehdella, puhua selän takana, olla pahantahtoinen, ja pyrkii puhumalla selvittämään asiat, rehellisesti ja avoimesti. OK - sovitaan niin. Ehkä "hyvien" ihmisten avulla opin tekemään toisin!!!
Noinhan se menee.
Olen kyllä lukenut vuorovaikutustaidoista, opiskellut aihetta enemmänkin. Mutta kiitos linkistä, siihen en ole perehtynyt aiemmin.
Vuorovaikutuksen pahin este lienee se, ettei uskalleta olla sellainen kun on.
"kukkaistäti" mielestäsi itseään täydellisenä? Minusta ei...
Mutta pidinpä vielä vuosi sitten itseäni täydellisempänä kuin nyt: enkä ole siitä edes pahoillani. On käsittämätöntä, miten paljon oppii ITSESTÄÄN, kun on hiemankin lähemmin tekemisissä täysin erilaisten ihmisten kanssa- ihan minkätyyppisissä yhteiyksissä tahansa.
vikaa päinvastoin , mutta kun sinä tietoisesti aloit "ukkomiehen" ystäväksi , niin sitten et ymmärrä kun hän ei käytäydykkään niin kuin sinä haluat ja olet ihmeissäsi, normaali ihminen aina tietää ettei naimisissa oleva voi ottaa kakos naista huomioon tämän sääntöjen mukaan ,koska miehellä on jo perhe ja hänellä perheellisen velvoiteet ,tätä et ymmärrä ,miksi huolit ukkomiehen seuraasi jos kuitenkaan hänen käytöksensä ei sinua miellytä?
Olet todella suossa vaikenemisen, salailun ja valehtelun maailmassasi. Oikaistaan nyt nämä.
"aloit "ukkomiehen" ystäväksi"
ystävyyteen oli vielä matkaa, hän oli vain tuttu. Siitä olisi voinut tulla ystävyyttäkin, mutta juuri hänen käytöksensä esti sen totaalisesti. Minulla on ystävinä myös ns. varattuja mutta tällaiseen oikeaan ja todelliseen ystävyyteen kun ei kuulu seksi. Siinä on mukana oltava avoimuus ja rehellisyys - mitään sellaista ei pidä tehdä, mitä ei valoisassa pysty tekemään.
"hän ei käytäydykkään niin kuin sinä haluat"
Pitää paikkansa. Miksi venkoilla ja valehdella kun siihen ei ole mitään syytä? Miksi yksikertaisesti sano ei ja ja mene matkoihinsa? En ymmärrä!
"normaali ihminen aina tietää ettei naimisissa oleva voi ottaa kakos naista huomioon tämän sääntöjen mukaan"
Hyvä, siis tunnustat että on täysin normaalia käytöstä pettää, valehdella, salailla jne.! Jokaisen tule osata elää tässä petoksessa, sillä se kuuluukin olla niin?
Ensinnäkin mikä kakkosnainen? Laitatko sinä kaikki ystäväsi ja tuttusi järjestysnumeroin? Aina kun tutustut johonkuhun annat hänelle valmiiksi numeron? Sitten tämän tuttavan täytyy osata käyttäytyä antamasi säännön mukaan? Et edes kuuntele mitä se toinen on mieltä?
"miehellä on jo perhe ja hänellä perheellisen velvoitteet" Aivan, sitä minäkin ihmettelen miksi tämä mies ei ottanut sitä huomioon? Ei hänellä ollut mitään syytä unohtaa näitä velvoitteitaan. Minunkin mielestäni perhe on ensin, ilman muuta. Miksi siis valehdella sekä heille että minulle, ettei sillä ole niin väliä, ja kuitenkin vaatia omituista käyttäytymistä?
Voin kertoa että "eksotiikkani" loppui, kun sain miehen lopulta ymmärtämään, ettei meillä ollut mitään salaista suhdetta. Hän iski niin sanotusti kirveensä kiveen. Jos hän olisi kyennyt olemaan normaalisti kanssani, olisin varmaan vieläkin kaveri - nyt se enää ole mahdollista. Vain tämän ihmeellisen kaksinaismoralistisen kulttuurin takia. No, olen tutustunut hänen vaimoonsa, joka on hyvä tyyppi.
täydellisessä minuudessasi ,siis liian täydellinen ollakseen totta .
Ehkä näin on. Ei se silti sitä muuta miksikään, että jokaisen pelokkaan näytelmän takana on vain ihmisen ikuinen tarve saada ja antaa rakkautta, ilman pelkoja.