Mahtava tunne!!! Mietin tos just mun elämää..
Ihanatvanhemmat ja pikkuveli, paljon ihania
kavereita ja ystäviä.Kivatyöpaikka ja mukavia
työkavereita..Terveys alkaa olla kohdallaan...
Ihastuksiakin löytyy,saapinyt katsoa mitä niistä
kehittyy.Vieläkin kyllä kaipuutaa erääseen
ihanaan poikaan mutta hän on kai lyötänyt onnen
jostakusta muusta mutta olen iloinen hänen puolestaan...Olen koonnut sirpaleet..
Ihanatvanhemmat ja pikkuveli, paljon ihania
kavereita ja ystäviä.Kivatyöpaikka ja mukavia
työkavereita..Terveys alkaa olla kohdallaan...
Ihastuksiakin löytyy,saapinyt katsoa mitä niistä
kehittyy.Vieläkin kyllä kaipuutaa erääseen
ihanaan poikaan mutta hän on kai lyötänyt onnen
jostakusta muusta mutta olen iloinen hänen puolestaan...Olen koonnut sirpaleet..
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mistä nää tiedät,
onko se sun vastakapulas
löytänyt onnen vai ei? =/
Mutta toivoin että on.Ei se pidä muhun enää mitää yhteyttä ni en tiedä.Mä haluan vaan parasta ihmisille jotka on mulle tärkeitä(ja
kaikille muillekki:) ) Tämä kundi näpäytti mua lujaa, tai sitten olin vaan niin ihastunu että
se tuntu siltä.Mutta opin myös jotain...
Me ei edes seurusteltu käytiin ulkona vain ja
puhutiin kaikkea.Hänellä on paikka minun sydämmessäni,kaikesta huolimatta...
Kaunis on ajatus,
mut jos kuitenkin määt
ja kepillä tökkäät,
niin saat sitten varmaa
tietoa? =)
selväks ettei halua olla tekemisis mun kans,
ainaki viimisen textiviestin mukaan...
Ikävä meneettää tärkeä ihminen...
Ei mulla ole enää sen kundin numeroa..
Se lopetti yhtetdenpidon...Nyt kuitenkin olen koonnut itseni ja porskuttelen lujaa vauhtia
Töissä ku o paljo ollu ni ei ole ehtiny miettiä
Aurinko paistaa taas enkä voi olla kenellekkää vihanen tai katkera.Tumma ja tulinen olen mutta en koskaan pitkävihanen ..haleja kaikille!!!
Minne sää sen hukkasit?
Elä likka petä ittees =)
Well koitahan nyt sitten
pärjäillä siellä,
tumma ja tulinen
missä ikinä kuljetkin =)
Se ei ole enää puhelimessa se numero.
Kai se ottaapi yhteyttä jos haluaa..
Kiitos kyllä pärjäilen.Ei mun elämä yhden
kundin takia kaadu(vaikka sil onki paikka mun
sydämmessä).Enkä mä petä isteäni,se ei vaan halunu mua.et se siitä.
Kaippa sulla jossain sen numero olis,
jos ois yritystä, on kirjeitä ja maileja.
Mutta joo,
eipä se,
nää teet niikust haluat =)
Ehkäpä se ei uskalla ottaa yhteyttä,
mutta joo tossa se itsepetos
aina taphtuukin =)
Well ei se mitään,
kyllä se elämä voi yhteen ihmiseen
kaatua, mutta joo vaikee sanoa
sun tapauksesta yhtään mitään,
kun ei tiedä =)
Eiköhän me pärjätä aina,
tavalla tai toisella.
Vaikka kipiää se tekee,
joskus vaan porukka antaa omassa
saunassa periksi =)
Koitahan pärjätä =)
olen yrittäny ottaa yhteyttä...
mut eipä ole textannu tai vastannu puheluihin.. .Pyysi vielä soittamaan ja sit ei
vastannu...eli eipä mulla ollu sil paljoo merkitystä...:) On se mulle aikasemminki soittanu, sillo ku oltiin viel yhteydes.Et ei voi olla uskalluksesta kii.Joo myönnän et teki
kipeetä..Viimisen kerran ku kirjotin ni joku
muija vastas viestiin tai sit se halus päästä musta lopullisesti eroon.Kirjotin vaan et ymmärsin pointtin.Nyt olen poistnu numeron etten
vaan vahingos enää soita..Mut olet oikeassa
elämä voi kaatua yhteen ihmiseen.Nyt on taas voimia ja tää kundi on kyllä mun sydämmessä vieläki...:)
Mutta en kyllä ota yhtettä..Mulla menee tosi
hyvin nyt ja toivon että silläki menee..Joo
kyllä pärjätään.Olen tosi onnellinen ja toivon
että myös hän on..Sillä riittää niitä
lohduttajia..Mitä tarkotit itsepetoksella??
No nyt olen kertonukki aika paljon ni varmaan
käsitätte tilanteen..Mä olen 98% päässy yli ja
kun ole päässyy 100% yli ni sit vaikka se
antais kuulua ittestään jotain ni ystävyyttä
pidemmälle ei juttu mene?? teenkö oikein..
Mä en tiedä mihin juttu tyssäs mut..ehkä sen mielestä näin oli paras...Ehkä se oikeesti onki niin...
Surullista,
mutta koitappa
taapero pärjätä =)
Kyllä tää elämä tästä,
miekään en osaa ex:ääni unohtaa,
vaikka hän kyllä unohti,
mutta joo pakko koittaa
vaan pärjätä =)
Tuo kaikki juuri on itsepetosta =)
Sillon kun mie erosin,
tai siis ex:ä lähti läiskimään,
mie touhusin hassuja: Ryyppäsin vaikka
en ollut ryypännyt 7 vuoteen,
nain noin 50 muijaa / äijää,
ja koitin joka tavalla päästä hengestäni.
Sit mie luulin ,että kaikki on ok,
ja oli mennyt 8 kuukautta,
ja nyt tuli taas uusa takapakki.
Vaik olin varma, et se on historiaa.
Mie jos kuka tietää,
että aika arpeuttaa haavat,
mutta parantaako se ne,
niin sitä en vielä tiedä.
Joskus voi olla,
että parantaa joskus ei paranna.
Itsepetosta on prosenttien
laskeskelu, ja muuta vastaavat
"mie oon päässyt yli" hommat.
Mie muuten aloittaisin uuden suhteen,
mutta en oo päässyt yli,
niikuin et sääkään,
muistetaan nyt,
että meistä molemmat on tehneet
jeremiaadin näille sivuille =)
Yli on päästy sit kun ei ajattele enään
koko asiaa =) Aina on joku syy
mihin jutut tyssää,
mie en syitä saanut,
mutta ei ollut vaikeeta edes kansakoulu
pohjalta laskea,
että missä mentiin ja kuka oli heiluttanut puikkoa. Joten etköhän nää syyt tiedä =)
Mie toivon kuitenkin,
et me molemmat päästään yli
lopullisesti jossain vaiheessa,
jos mun ex:ä ei joka kerta haistattais
vittua ja lupais tappaa,
kun textaan sille,
tai vastais maileihin tai puheluihin.
Niin saattaisin miettiä uudestaan
lämmittelyä,
mutta joo noi pitäis aina
selvittää,
ja sit siirtyä eteen päin.
Paha mun suo on neuvoa,
kun en oo vielä itekkään päässyt surusta.
kiitos tuesta..on totta ette ole vielä
päässy yli,mutta nyt ei enää satu ja se on parasta..Elämä hymyilee:))
Eipä mitään kiittämistä,
mukava huomata,
että muihinkin on sattunut.
Mutta joo pikkuhiljaa aika parantaa,
ja silleen =)