Ujostelevatko muut alastomuutta kumppaninsa edessä? Siis ei seksin aikana vaan sillain että ollaan alasti muuten.
Minua ujostuttaa jos miesystäväni katselee minua kun olen alasti. Seksin aikana hän saa katsoa miten tykkää ja kiihotunkin siitä mutta "normaalisti" kun ollaan alasti ujostelen jos hän katsoo mua. Ei silloin kun makaamme sängyllä vierekkäin tai kun ollaan suihkussa/saunassa. Mutta jos seison alasti ja laitan vaikka vaatteita päälle tai vaihdan levyä soittimeen tai mitä tahansa ja hän katselee tunnen oloni kiusaantuneeksi. Johtuu ehkä siitä että en pidä rinnoistani esimerkiksi, hän on sanonut et ne on kauniit ja että minä olen kaunis hänestä mut silti.
Suhde on aika tuore, puolivuotta oltu yhdes, joten varmaan aikaa myöten katoaa moinen. Mutta ajattelin vaa et onko muita ujostuttanut?
Minua ujostuttaa jos miesystäväni katselee minua kun olen alasti. Seksin aikana hän saa katsoa miten tykkää ja kiihotunkin siitä mutta "normaalisti" kun ollaan alasti ujostelen jos hän katsoo mua. Ei silloin kun makaamme sängyllä vierekkäin tai kun ollaan suihkussa/saunassa. Mutta jos seison alasti ja laitan vaikka vaatteita päälle tai vaihdan levyä soittimeen tai mitä tahansa ja hän katselee tunnen oloni kiusaantuneeksi. Johtuu ehkä siitä että en pidä rinnoistani esimerkiksi, hän on sanonut et ne on kauniit ja että minä olen kaunis hänestä mut silti.
Suhde on aika tuore, puolivuotta oltu yhdes, joten varmaan aikaa myöten katoaa moinen. Mutta ajattelin vaa et onko muita ujostuttanut?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä muitakin löytyy. Minua ujostuttaa vieläkin, vaikka olemme olleet vuoden yhdessä. Tosin syy tähän on entinen elämäni ja siellä kokemani asiat, jotka ovat saaneet minut pitämään vartaloani jotenkin "pääni ylimääräisenä jatkeena, jonka ei pitäisi kuulua ollenkaan pakettiin". En osaa lukea ukkelini ilmeitä alasti ollessani, joka häiritsee minua suuresti..
Ootte varmaan aika nuoria...
Itseäni ujostutti ekassa seurustelusuhteessa (n. 18-vuotiaana), mutta kun on yhden miehen kanssa oppinut luontevasti nakuilemaan tilanteessa kuin tilanteessa, niin seuraavissa suhteissa se ei tunnut enää miltään.
Ja mikäs sen mukavampaa kuin heilutella helikopteria kahvipöydässä
No en nyt vanhaksikaan itseäni kutsuisi, vaan en kyllä hirvittävän nuoreksikaan, olen parikymppinen. Eikä minua saunominen yms haittaa vaan alastomuus mitä tulee seksiin. Pari kolme vuotta sitten minut raiskattiin ja lisäksi seurustelin miehen kanssa, joka oli väkivaltainen sekä henkisesti, että fyysisesti. Itse ymmärrän, ettei "häpeilyni" ole mitenkään outoa noiden tapahtumien jälkeen, mutta olo on aina edellä mainituissa tilanteissa vähän lapsellinen, koska eihän aikuisen nyt noin pitäisi häpeillä ja se aiheuttaa lisää nolouden tunnetta..
Itseänikin, vaikka olen mies, on alastomuus ujostuttanut naisen edessä, mutta siitä olen opetellut pois.
Minua ujostutti eniten se, että alkaa seisomaan ja minulla on niin mitätön kalu...
Ja se, että ei minulla ole niin komea vartalo, kuin "oikeilla" miehillä on....
Ja sitä rataa.
Mutta nyt kun vuosia on kertynyt niin olen päässyt pahimmasta kyllä aika hyvin ohi.
Aloin tietoisesti ajattelemaan, että minulla ei muuta ole, kuin tämä kalu minkä olen syntymässäni saanut. Minun täytyy olla siihen tyytyväinen. Ja jos ei minulla ole lihaksia, niin haluanko minä ihan oikeasti sellaisia?
Jos haluan, niin punttisaliltahan niitä saa työllä hankittua.
Mutta kun en oikeasti niitä halua. Haluan olla tällainen, kuin olen. Ja jos ei se naiselleni riitä, niin silloin minulla on väärä nainen.
Pikkuhiljaa naisen kanssa tutustuessa ujous karisi. Otettiin hiukan boolia ja saunoimme, olimme vain pyyhe ympärillä. Kuuntelimme musiikkia, tanssimmekin hiukan ja kuin salaa koskettelimme toisiamme. Tietysti siinä hiljaa yönhämyssä alkoi minulla pikkuvelikin virkistymään, mutta sen otimme ihan luonnollisena ilmiönä, eikä se enää hävettänytkään. Myönnän kyllä, että jos olisi ollut naisen suhtautuminen asiaan varovaisempi, niin varmasti ujouden kariseminen ei olisi tapahtunut niin joutuin.
Ei naisenikaan mikään missi ollut, vaan ihan tavallinen aikuinen kolmen lapsen äiti. Mutta vartalo on silti naisella kaunis, vaikka olisi liikakiloja ja rinnat riippuu ja mitä "vikoja" nyt ikinä ihmisessä onkaan.
Mutta se tunne siitä hyväksymisestä peittää kyllä mennentullen tuollaiset pikkuasiat.
Nykyisin nakuilu kumppanin kanssa on ihan tavallista ja mukavaa. Se antaa jotenkin ylimääräistä vapaudentunnetta.
Toivottavasti opit olemaan ihan juuri sellainen, kuin olet ja nautit siitä, kun kumppani todella arvostaa sinua luonnollisena. Sinä itsekin alat arvostamaan itseäsi ja muotojasi, olivatpa ne millaisia tahansa, ja se itsensä arvostaminen näkyy ryhdistäsi ja silmistäsi, ja kumppanisi rakastaa sinua entistä enemmän. Usko pois. Ja jos et usko, niin kokeile, ethän mitään siinä häviäkään.
Hyvää syksynjatkoa ja mukavia nakuhetkiä.