Paljonko on elatusmaksut kolmesta lapsesta... kertokaa...
paljonko elatusmaksut
kevätperhonen77
6984
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
minimi määrä 130 euroa/lapsi/kk
riipuu tuloista, mutta minimissään se on tuo 130 euroa per lapsi.
lasketaan tulot miinus menot.. elarin maksajalle tulee jäädä n. 500 euroa kuukautta kohden kun tuloista on laskettu menot.. tarkoittaa esim vuokraa /lainaa..
Minimimäärää elareille ei ole, vanhemmat voivat sopia elareiksi vaikka 0 EUR/kk jos esim. vuoroviikottelu tai lähivanhemman tulot merkittävän suuret etävanhemapaan verrattuna.
On totta, että lastenvalvojat eivät mielellään vahvista elareita jotka alle 130 EUR/kk/lapsi ... mutta se on kunnalispolitiikkaa (liitty mm. toimeentulotukeen).
Jos tahtoo tietää miten elarit oikeusministeriön ohjeen mukaan määritetään, löytyy se täältä.
http://www.om.fi/36207.htm
Yleensä "taviksilla" elarit sattuvat haarukkaan 140 - 180 EUR/kk/lapsi jos tapaamiset "vakio" joka-toinen-vkl.
M36 on yleensä oikeassa, mutta tuosta 130 eurosta haluaisin täsmentää hiukan. Jos elatusapu vahvistetaan alle 129,15, vaikka elatusvelvollisen tulot mahdollistaisivat 129,15 tai suuremman maksun, lähivanhempi ei voi saada elatustukea kunnalta. Jos taas elatusvelvollisen tulot ovat pienet ja se mainitaan sopimuksessa syyksi pienuuteen, lähivanhemmalla on oikeus elatustukeen, jos elatusapu on vahvistettu 0 euroksi, elatustuki on 129,15 euroa, jos apu on vahvistettu pienten tulojen vuoksi 20 euroksi, kunta maksaa 129,15-20 euroa jne.
Toimeentulotukeen elatusapu ei sinänsä liity, mutta jos sopimus on vahvistettu alle 129,15 ilman syytä, halutaan tietysti, että sopimus tehtäisiin niin, että lähivanhempi saisi elatustukea. Kunnan rahoja molemmat, mutta elatusapu/tuki on ensisijainen tukimuoto, toimeentulotuki viimesijainen.
Keskustelu koskee yleensä tilannetta, jossa elatusavun laskennallinen tarve olisi alle 129,15 euron esimerkiksi etähuoltajan laajan luonapito-oikeuden vuoksi. Mikäli tällaisessa tilanteessa lähihuoltaja joutuisi toimeentulotuen asiakkaaksi, kunnalle aiheutuisi menoa.
Jos taas etähuoltajalle olisi onnistuttu vahvistamaan sopimus, jossa tämän kustannettavaksi olisi saatu 129,15 euron suuruinen maksu, kunnan maksettavaksi tuleva toimeentulotuki olisi sen verran pienempi. Kunnan etu on, että maksu vahvistetaan vähintään 130 euron tasolle tilanteesta ja tarpeesta riippumatta.
Tietysti myös etähuoltaja voi joutua toimeentulotuen asiakkaaksi. Tällöin kunnan riskiä pienentää se, että etähuoltajan maksamatta jääneet elatusavut voidaan periä häneltä myöhemmin.
Itse epäilen, että halu säästää kunnan menoja ei ole ainoa selitys pyrkimykselle määritellä etähuoltajan maksuosuus mahdollisimman suureksi ns. fifty-fifty -tapauksissa vaan tässä saattaa olla takana myös seksistinen motiivi. Joku voisi selvittää asian vertaamalla, vaikuttaako sopimusten sisältöön lähihuoltajan sukupuoli.
Jos elatusvelvollinen joutuu toimeentulotuen asiakkaaksi, hänellä on mahdollisuus anoa vapautusta elatustukivelasta, joten kunta ei saa rahoja jälkikäteen. Jos elatusvelvollinen joutuu pitkäksi aikaa toimeentulotukiasiakkaaksi, kehoitetaan tekemään uusi sopimus elatusavusta (pienempi summa).
Seksistä motiivia minun on vaikea kuvitella, mutta sen sijaan usein oikeuden tuomitsemat elatustuet ovat suuempia kuin lastenvaljojien vahvistamat.
"Seksistä motiivia minun on vaikea kuvitella..."
Mielenkiintoista. Voisiko sosiaalityö tosiaankin olla yhteiskunnan ensimmäinen osa-alue, jolla sosiaalisesti tuotetut käsitykset sukupuolirooleista on saatu poistettua?
"...mutta sen sijaan usein oikeuden tuomitsemat elatustuet ovat suuempia kuin lastenvaljojien vahvistamat."
Kuinka paljon suurempia käräoikeuksien vahvistamat tuomitut elatustuet ovat kuin vanhempien keskenään tekemät ja sosiaalilautakuntien vahvistamat sopimukset?