En juo, polta, enkä käytä huumeita, olen rehellinen.
tunnollinen ja entisen opettajani mielestä enkeli-ihminen.
sanoin itseni irti työpaikka kiusaamisen vuoksi ja perästä kuulin,
ettei minun kaltaistani ihmistä siellä kaivata.
SIIS MILLAINEN PITÄISI OLLA??
Menenkö uuteen työpaikkaan ja vedän kännit ja haistatan kaikille pitkät paskat?
En ihmettele että koulukiusatuillakin käämi kärähtää ja pyssyt paukkuu..
tunnollinen ja entisen opettajani mielestä enkeli-ihminen.
sanoin itseni irti työpaikka kiusaamisen vuoksi ja perästä kuulin,
ettei minun kaltaistani ihmistä siellä kaivata.
SIIS MILLAINEN PITÄISI OLLA??
Menenkö uuteen työpaikkaan ja vedän kännit ja haistatan kaikille pitkät paskat?
En ihmettele että koulukiusatuillakin käämi kärähtää ja pyssyt paukkuu..
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oletko nyt ihan tosissasi? Ainakin tuon viestin perusteella saa sinusta aika erikoisen kuvan. Kuka aikuinen siteeraa ex-opettajaansa tuolla tavalla? Selvin päin töissä oleminen on aika pieni osa töissä toimimista. Moni tunnollinen ihminen on melkoisen järkyttävää seuraa... eikä ehkä aina tajua, missä rajat menevät ja mihin voi mennä päsmäröimään. Tai tunnollinen voi olla myös ylikiltti aloitekyvytön hissukka. Työelämässä noin muutenkin usein arvostetaan muita ominaisuuksia kuin koulussa.
Ovat niitä,joita usein pompotellaan ja joiden mielipiteitä ei noteerata!Itse nähnyt myös työpaikalla,että minkälaista henkinen väkivalta voi olla! Asiaa ei missään nimessä pidä sivuuttaa eikä vähätellä!!!Näitä "kilttejä hissukoitakin"voi ohjata ja opastaa. Ajan myötä työtä tekemällä jopa itseluottamus kasvaa.Töihin mennään töitä tekemään,
eikä pätemään muiden kustannuksella!Kiusaajat vastuuseen!Tavalla tai toisella...(VINKKI;KANNATTAA VALITTAA LUOTTAMUS/ESIMIEHELLE KIUSAAMISESTA!)Koska jokaiselle pitää suoda oma työrauha!!!!T;Aikuinen nainen
mitä ennen ihmisissä arvostettiin, niin ovatkin nykyisin niitä syitä mitkä johtavat kiusaamiseen.
Ilmankos entinen työpaikkani olikin täynnä kiroilevia päsmäreitä joilla ei ollut muuta tekemistä kuin puhua paskaa toisten seläntakana...
tuon tarpeessa olin, ja juuri noin se asia on.
Etsi sellainen työpaikka, joka vastaa omaa arvomaailmaasi. Ei ole mitenkään helppo homma, mutta ehkä se onnistuu.
Itse olen erittäin tunnollinen, aikaansaava, kilttikin, mutta en perinteiseen tapaan. Pidän nimittäin puoleni ja edellytän oikeudenmukaista ja tasapuolista kohtelua. Olen saanut oikein erikoismaininnan siitä, että tulen niin hienosti ihmisten kanssa toimeen (on kutsuttu jopa luontaiseksi lahjakkuudeksi tässä suhteessa), mutta olen selvästikin punainen vaate sellaisille, joilla on narsistisen luonnehäiriön piirteitä. Luulen, ettei kukaan minut jollain lailla tunteva voisi kuvitellakaan minun tulevan kiusatuksi, mutta niinpähän vain tulin, esimieheni puolelta. Minut pelasti loistavat kollegat ja työsuojeluvaltuutettu, joka oli niin jämäkkä ja topakka, että asiat saatiin uomiinsa. Kiusaaminen ehti kyllä jatkua pitkään ennen tätä.
Vaikka kiusaajani joutuikin lähtemään, niin olen ajatellut etsiä uuden työpaikan samoilla kriteereillä, joita sinulle tämän viestin alussa suosittelin. Meitä samantyyppisiä ihmisiä on paljon ja saisimme paljon hyvää aikaiseksi, kunhan voisimme työskennellä oikeudenmukaisessa, reilussakin työpaikassa.
Toivotan sinulle parhainta onnea uuden työpaikan metsästämiseen. Älä kuitenkaan luovu itsestäsi ja siitä hyvästä, mitä sinussa on.
Et ole yksin, käy foorumissa lukemassa muiden kokemuksia kiusaamisesta:
http://www.tyopaikkakiusatut.net/ -> Kertomukset
Älä pelkää, se vaikeuttaa elämääsi.,
Ymmärrän hyvin tuon enkeli-ihmisen. Kyllä meitä enkeleiksi nimitettyjä on paljonkin, ihmisiä, jotka oikeasti ovat kilttejä, toiset huomioonottavia, iloisia, hyvää tuulta tuovia yms. Myös itse tunnustaudun sellaiseksi. Ja olen saanut kokea kiusaamista töissäni. Nykyisin täysin muut arvot ovat työpaikoilla tärkeitä kuin oikeudenmukaisuus ja toisen kunnioitus. En ymmärrä, kuka saa mitään hyötyä toisten mollaamisesta ja mitä se antaa työpaikoille.
En ole töissäni ollut hiljainen nyhverö, vaan aikaansaapa, monipuolinen ja eteenpäin pyrkivä. Olen ottanut huonoja asioita puheeksi, huonoa käytöstä yms. eli olen myös uskaltanut puuttua epäkohtiin. Ja siinäpä taas yksi syy kiusata!
Itse mietin kaikkein eniten sitä, miten vähän esimiehet ja työsuojeluihmiset ja myöskin ammattiliitot uskaltavat puuttua kiusaamistapauksiin. Näistä on minulla monta kokemusta. Mitä nämä tahot pelkäävät? Eivätkö ne ole juuri tarkoitettu ihmisen/työntekijän auttamiseen? Kuka tavallisen työpaikan pomo voi olla niin iso herra tässä maassa, ettei hänen toimintaansa uskalleta puuttua? Tai koulujen rehtorit, joita omissa kiusaamisissani on ainakin kaksi? Heitetäänhän nykyisin "yli laidan" jopa ulkoministeri, miksei sitten joku pikkupamppu?
Vielä yksi asia, joka minua näissä kiusaamisissa ihmetyttää, on se, kun kukaan työyhteisössä ei tule koskaan puolustamaan kiusattua. Siis ei ainakaan minua ole tullut. Tai jos on tullut niin ainoastaan kahden kesken, mutta kun kiusaaja on paikalla ollaan tuppisuita. Ihan samanlaisia kiusaajia ovat mielestäni ne, jotka katsovat vierestä eivätkä puutu kiusaamiseen, vaikka näkevät ja kuulevat ja ennen kaikkea näkevät, että työkaveri kärsii!
Kiusaaminen ei ole mielestäni koskaan vain kiusaajan ja kiusatun välinen ongelma työyhteisössä, vaan ongelma ja sairaus on koko työyhteisön. Kiusaaminen on työyhteisön sairauden yksi näkyvä ilmentymä, mikä näkyy myös siinä, että jos kiusattu lähtee pois työpaikasta, joku muu otetaan kiusauksen kohteeksi.
Tämä sairaus pyrkii tarttumaan työyhteisön uusiinkin työntekijöihin ja monet sairastuvatkin. Toiset huomaavat lähteä pois ajoissa ja jotkut yrittävät vastustaa sairastumista. Koska sairaus on koko työyhteisössä, ei kiusatulle löydy puolestapuhujia.
Terve työyhteisö pystyy käsittelemään ja ratkaisemaan ongelmat
Kiusattuja ja kiusaajia tulee olemaan työpaikalla niin kauan kuin työpaikalla ei aktiivisesti ylläpidetä hyvää ilmapiiriä joka hyväksyy erilaiset persoonat. Erilaiset persoonat työssä ovat rikkaus. Jotkin henkilöt eivät vain jaksa ajatella asioita kuin pinnallisesti ja oman navan kautta. Näitä ovat ne tyrangit, joita alkaa kismittää heti, jos joku toimii häntä häiritsevällä tavalla. Esim. jos joku "hissuttelee". Kiusaajan mielessä on päälimmäisenä vain se, että hissuttelija ei pärjää töissä eikä hänen tule pärjätä töissä, sillä se sotii sitä mielikuvaa vastaan mitä kiusaaja haluaa nähdä henkilöstä joka pärjää töissä. Kiusaaja itse käyttäytyy omasta mielestään hyvin ja niin kuin pitää. Sen takia joku hissuttelija, joka voisi myös pärjätä hyvin, on kiusaajalle uhka, sillä se uhkaa koko kiusaajan ajatusmaailmaa siitä millainen tulisi olla. Jos hissuttelijat hyväksyttäisiin, se tarkottaisi kiusaajalle sitä, että kaikki hänen omat ponnistelunsa tehdä työtä ovat vääriä/valuneet hukkaan. Näin voimme ymmärtää millälailla kiusaajan itsetunto on itseasiassa huono, vaikka hän tyrangisoidessaan saattaa antaa erilaisen kuvan. Kiusaaja on toden.näköisesti myös työntänyt tosiasian siitä, että hänen itsetuntonsa on huono, sivuun/alitajuntaan, ja näin ollen hän pystyy ylläpitämään näennäisesti hyvää itseluottamusta, koska ei havaitse omia virheitään oikein.
Kaikki ei siis ole ihan sitä miltä päällepäin ja aluksi näyttää. Hissuttelijat ovat ihmisiä joihin tutustuu vasta vähitellen. Nykymaailmassa näyttää olevan tärkeää se miltä näyttää eikä niinkään se mitä oikeasti tarkoitetaan ja miten asiat oikeasti ovat. Tosiasia on kuitenkin se, että asiat ovat syvällisempiä kuin aluksi näyttää. Hissuttelija voi antaa aluksi kuvan, että hissuttelee, mutta lopuksi voikin käydä niin, että hänestä paljastuu paljon enemmän voimaa kuin yhdestäkään pintaliitäjästä. Näin ollen jokainen erilainen persoona on tärkeä työyhteisössä ja yhteen hiileen puhaltamalla saadaan hyvää aikaiseksi. Hissuttelijan ei kannata tätä unohtaa. Minkäänlainen persoona ei jaksa, jos hän ei saa positiivista palautetta tai kokemusta työn tekemisestä. Toisia kohtaan tulisi olla ystävällinen tai ei ainakaan painaa alaspäin, jotta siedettävä arkipäivä töissä saataisiin aikaiseksi. Toisia ei pidä tuomita. Olemme kaikki kuitenkin ihmisiä ja tod. näköisesti jokainen meistä kaipaa onnistumisen kokemuksia. Tuomittavaa olisi se, että esim. varastaisi työpaikalta tmv. ei se, että on sulkeutuneempi tai ulospäinsuuntautuneempi kuin joku muu.
Liian monet ihmiset
1) luulevat, että he ovat parhaita kaikessa ja
2) hakevat "suoraa" etua itselleen.
Sinua mollaavat ihmiset kuuluvat tuohon ryhmään ja ovat ajattelukyvyltään yksinkertaisia. He mollaavat sinua, koska he luulevat parantavansa omaa asemaansa siinä ryhmässä, jossa elätte.
Kiusaamisesta pääset eroon puhumalla (työ)asioista objektiivisesti ottamatta kantaa esim. kiusaajaan liittyviin ominaisuuksiin tai muihin irrelevantteihin asioihin. Ei kannata ottaa toisten mollaamista puheenaiheeksi, koska se parantaa mollaajien asemaa ryhmässä, vaan käyttäytyä ystävällisesti, kohteliaasti kaikkia kohtaan. Subjektiivisiin puheisiin voi yrittää vastata huumorilla.
Muut eivät puolusta kiusattua, koska he pelkäävät joutuvansa kiusatuiksi. Lisäksi, kun mietit tarkemmin, niin mainitsemasi ammatti-ihmiset itse asiassa hyötyvät siitä, etteivät puutu kiusaamiseen (koska muutenhan heillä ei olisi mitään syytä olla puuttumatta).