Onko 30-vuotias nainen teille liian nuori? Mitä ominaisuuksia olisi hyvä olla nuoremmalla naisella? Pitääkö yrittää olla vanhemman oloinen vai hyväksyttekö hänet juuri ikäisensä tyylisenä?
Entäpä te, jotka ette voisi edes kuvitella itsellenne nuorempaa naista: Miksi ette?
Ja nyt tarkoitan ihan vakavampaa suhdetta, en mitään seksiseikkailuja, niistä tiedän kokemuksestakin, ettei ikä ole rajoite.
Entäpä te, jotka ette voisi edes kuvitella itsellenne nuorempaa naista: Miksi ette?
Ja nyt tarkoitan ihan vakavampaa suhdetta, en mitään seksiseikkailuja, niistä tiedän kokemuksestakin, ettei ikä ole rajoite.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Heräsi kysymys miksi etsit 4-5-kymppistä kun olet itse 30? Eikö ikäisesi mies paremmin jaksaisi kelkassasi vai etsitkö elättäjää ja turvaa?
Itse 50 lähentelevänä en toki laittaisi hanttiin jos joku nuorempi kiinnostuisi, MUTTA ...
Ajattelepa minä olen siinä iässä että pitäisi jo saada aikaa ja rahaa itselle kun on omat lapset aikuisia, sinulla nuorella kenties pieniä lapsia.
Minä tahtoisin parisuhteen jossa voisimme purjehtia Eurooppaan ja mennä oman mielen mukaan ajattelmatta vaipanvaihtoa.
Ja jos totta puhutaan en kyllä kaipaa yhtään melua ja vauhtia elämään pienten lasten muodossa minulla on se vaihe jo ohi.
Tämä on vain minun mielipiteeni toki on paljon ikämiehiä jotka janoaa nuorempaa naista ja lapsia vaari-iässä, joten älä tähän liikaa luota.
Varmasti löydät jonkun sopivan kun olet kärsivällinen, mutta muista mitä sanotaan vanhan koiran ja istumaan opettamisen suhteesta...
...turvaa... no joo, sitä ehkä. On noista saman ikäisistä miehistä vähän huonoja kokemuksia. Ovat vielä melko kovia menemään ja itse kun olen jo railakkaan sinkkuelämän kokenut, niin kaipaisin jo ehkä hieman enemmän sellaista rauhallista yhdessäoloa. Lisäksi lähipiirini on osoittanut, että miehet viimeistään viisikymppisinä vaihtavat nuorempaan, joten en haluaisi itselleni samaa kohtaloa sitten joskus.
Mutta kaikkein eniten minua viehättää itseäni vanhemmissa miehissä elämänkokemus ja sen myötä syntynyt karisma. Tuntemani vanhemmat miehet ovat myös erittäin herrasmiehiä ja tietävät, miten naista tulee käsitellä (kuin kukkaa kämmenellä siis :). Nuoremmat ovat ehkä menneet liian pitkälle tämän tasa-arvohömpötyksen kanssa. Kyllä naisen pitää saada vielä nykyäänkin tuntea olevansa nainen. Ainakin tällaisen vanhanaikaisen tytön, johon vanhat Suomi-filmit Ansoineen ja Taunoineen tekevät vaikutuksen aina uudestaan ja uudestaan.
Isähahmoakaan en etsi, isäsuhteeni on täysin kunnossa.
Kolmekymppinen olisi juuri sopiva. Ei enää kakara ja on toiveita, ettei vielä tanttakaan. Ei hemmetissä pidä yrittää olla vanhemman oloinen! Mitäs järkeä siinä on? Et kai tosiaan halua ruveta hapannaamaiseksi lösähtäneeksi kaikenvalittajaksi kesken parhaan elämän?
Toivottavia ominaisuuksia
-Kiinnostus s i t o u t u a perheeseen ja puolisoon
-Halu kasvattaa lapset y h d e s s ä puolison kanssa
-Kyky sopeutua u u t e e n elämäntilanteeseen
-E n e m m ä n huumoria ja v ä h e m m ä n katkeruutta
-Mielenkiintoa suunnitella elämää e t e e n p ä i n
-Pää ja kroppa k u n n o s s a
Koska tähän asti minussa roikkuvat enimmäkseen nuoremmat, siis itseänikin paljon nuoremmat (20-25 v) miehet/pojat. Johtuu tietysti siitä, että näytän itseäni nuoremmalta ja lisäksi pukeudun nuorekkaasti. Tämän vuoksi esitin epäröintini, että voisiko "vanhempi" mies ihastua (esim. vaikka nyt sinä nelikymppisenä, tosin 40 v ei ole mikään vanha, siksi lainausmerkit :) kolmekymppiseen, joka on vielä ikäistäänkin nuorekkaamman oloisempi?
30-vuotis ei toki ole liian nuori, mutta osittain olen nimimerkin "Jaska" kanssa samaa mieltä tietyistä asioista, eli toki kannattaa etsiä pienemmällä ikäerolla olevaa kumppania.
Ominaisuuksiin en ota tässä mitään kantaa, nämä klassiset kliseet tietysti hymyilevä, iloinen ja reipasluonteinen ovat minusta positiivisia.
Toisaalta ymmärrän kysymyksen tästä "vanhemman oloiselta näyttämisestä", koska saattaa olla hankalaa löytää ikäistään vanhempaa, vakavaa suhdetta ajattelevaa seuraa ainakin huvipaikoilta, ainakin itse koetan pitäytyä oman ikäisissä naisissa, nuoremmat ajattelevat helposti jopa pervoksi jos koettaa pokata (tulee myös pakit nopeasti).
Ehkä saattaisi kuitenkin olla niin että etsintää varten kannattaisi pukeutua miten 40-50-kymppiset naiset yleensä pukeutuvat (jakkupuvut,hameet,leningit, korkokengät..).
Muutenhan itselleni ei ainakaan ole väliä miten kumppani pukeutuu, kunhan nyt ei ole mikään himmeä punkkari-look ja jotenkin saattaisi tökkiä tämä gootti-tyylikin mutta normaalit vaatteet ok!.
Näissä miesten vastauksissa on sisältöä siis sellainen, että yli 4-kymppinen nainen on tantta, joka pukeutuu jakkupukuihin. leninkeihin yms ja on hapannaama. Kiistän komeesti tuon väittämän. Itse lähentelen viittäkymppiä enkä ole ollenkaan tanttamainen, mutta en yritä olla kaksikymppinenkään. Pukeudun nuorekkaasti, ikäni kyllä toki huomioiden, olen luonteeltani iloinen, ei-nalkuttava isoäiti. Pieni, hoikka ja muodikas.
Ihminen on sen ikäinen millaiseksi elämänsä kokee ja miten sen elää.
Mutta tuossa ekassa vastauksesa oli asiaa: ei kaikki miehet varmaankaan jaksa enää viidenkympin iässä alkaa katteleen uusia lapsia, nuoren vaoimon oikkuja ym. Silloin eletään elämän alkuiltaa ja eletään itsellemme. Se aika mikä vielä jäljellä on. Ja aatteles kun itse olet 5-kymppinen miehesi olisi 7-kymppinen paappa!
Poikkeuksia löytyy!!!!
Olen huomannut, että vanhemmat miehet eivät oikein uskalla lähestyä nuorempaa naista. Itse en ole kovin ujo, mutta en silti uskalla tehdä tuttavuutta vanhempien miesten kanssa, koska ajattelen heidän olevan useimmiten ukkomiehiä, eikä ehkä monikaan heistä tätä kertoisi nuoremmalle naiselle heti alkuunsa, jos huomaavat tilaisuuden päästä samojen lakanoiden väliin vaikka yhdeksi yöksi.
Ja toisaalta, kuten tuossa kommentissani "Jaskalle" jo epäsuorasti mainitsin, niin vanhanaikaisena tyttönä haluaisin tulla itse vietellyksi. Vähän hankala yhtälö...
Pahoittelen ja pyydän anteeksi, mikäli loukkasin "Isoäidin" tai muiden naisten itsetuntoa, tämä ei ollut tarkoitukseni, sitä "tantta" sanaa ei kirjoituksessani esiintynyt, enkä myöskään maininnut mistään nalkutuksesta.
Lisäksi tekstissä oli sana "yleensä" mikä ei minusta tarkoita samaa kuin kaikki.
Ei kai esim. jakkupuvun käyttö tee kenestäkään "tanttaa", tällöinhän vapaasti tulkiten esim. ruotsin prinsessat ovat "tanttoja", mikä kyllä on minusta kaukana siitä mitä tällä "tantta" nimikkeellä yleensä tarkoitetaan.
Toki olen nimimerkin kanssa samaa mieltä siitä, että ihminen on sen ikäinen miksi ítsensä kokee. Miehetkin ovat niin kauan poikia kun he jaksavat leikkiä (vasta tämän jälkeen heistä tulee ukkoja) , miesten leluthan erottaa lasten leluista ainoastaan hinta.
Tarkoituksenani oli sanoa että tässä etsintätilanteessa (ravintola yms.)kannattaisi ehkä pukeutua siten kuin esitin, mikä ei koskenut ns.arki pukeutumista.
Toisaalta tässäkin piilee se riski että mies ihastuu tietyn tyylisesti pukeutuvaan naiseen ja sitten kun muu arkipukeutuminen poikkeaa liian voimakkaasti niin saattaa ihastus himmetä, aika vaikea homma, toisaalta kaikkienhan pitäisi ymmärtää että ravintolaan "Pukeudutaan".
Oma mielipiteeni tästä pukeutumisesta on kyllä sikäli selkeä että katselen mieluummin naisellista linjaa pukeutumisessaan suosivia naisia( kesällä kesämekot,ei välttämättä mitään minejä) kuin esim. housuihin pukeutuvia naisia.
Katsele vain rauhassa vanhempia miehiä,iällä ei ole mitää merkitystä jos vain on onnellinen.Itse olen nelikymppinen ja kuulen olevani nuoremman näköinen mitä oon ja kaunis ja itselläni on taas kymmenen vuotta nuorempi kaveri,oli muuten edellinenkin,eikä olla ikää mietitty suhteessamme vielä kertaakaa.On ollu suhteita myös saman ikäisten kans ja kymmenen vuotta vanhemman kans,ja koskaa ei ikäero ole haitannut elämää.Muitten ihmisten suhtautuminen on joskus kummallista,mut siitä ei kannate välittää,jokainen elää kuin haluu.
Vaikka nyt itse hehkutankin tämän "mies vanhempi" -asetelman puolesta, niin en todellakaan väitä, etteikö toisinkin päin voisi toimia. Tunnen itsekin tällaisia pareja, ja hyvin tuntuu menevän. Tavallaanhan se olisikin järkevämpää siinä mielessä, että tutkimusten mukaanhan naisten elinikä on pidempi kuin miesten :)
Ja toisten suhtautumisista ei tosiaankaan kannata välittää. Onnea teille!
Omalta kohdaltani suhtautuminen naisiin on monesti heidän iästään kiinni.
Nuorempiin sitä kokee jotain suojelunhalua, toisaalta taas nuorempien kanssa on vaikeampi keskustella, heillä ei ole esittää päteviä näkökantoja asioista.
Yli nelikymppiset naiset ovat ok keskusteluissa, mutta jos he tuntevat jotain vetoa nuorempaan mieheen niin heidän käytöksessään tulee ilmi aika äkkiä dominoiva piirre.
Jos suoraan saisi valita niin haluisin itseäni nuoremman naisen, 30-35 vuotiaan, itse olen 38.
Siitä seksipuolesta todettakoot että kun nainen on yli nelikymppinen ja alkaa domina-vaihe niin miehen kiinnostus vähenee...
...voiko nuoremmassa naisessa korvata jokin muu piirre tämän keskustelutaidon ja näkemysten puutteen? Esim. uteliaisuus kaikkea uutta kohtaan ja halu oppia vaikka sinulta ja sinun elämänkokemuksesi kautta uusia asioita? Miltä sinusta tuntuisi, jos nuori nainen silmät ihastuksesta pyöreänä kuuntelisi sinun tarinoitasi kaikesta kokemastasi? Ehkä hän ei osaisi kaikkeen esittää päteviä kommentteja, mutta voin vakuuttaa, että joka sanan hän on ymmärtänyt, (ja jos ei, niin ottaa ainakin myöhemmin asiasta selvää) ja kaikki kertomasi on tehnyt häneen taas entistä suuremman vaikutuksen. Siitä syntyy se kuuluisa karisma, jota sinussa ei ehkä näe vanhempi ja kokeneempi nainen.
No, mainitsithan tietysti jo tämän suojelunhalun. Onko se ainoa tunne, mikä tulee suhteessa nuorempaan naiseen? Ja onko se toisaalta paha asia?
Ihan mielenkiinnosta mahdollisia myöhempiä virheitä välttäen: Millä tavalla tämä domina-käyttäytyminen naisissa käytännössä alkaa ensimmäisenä esiintymään?
Miten dominoiva,,,mitä meinaat???Mä en ainakaa voi luonnettani muuttaa yhtäkkiä dominoivaksi vain että olen neli kymppinen.
minustakaan tuo dominointi teema. Päinvastoin nyt aikuisena olen valmis huomioimaan myös partnerini tarpeet ja halut entistä tarkemmin koska olen innostuneempi erotiikasta ja seksistä kuin nuorempana.
Minusta olisi suorastaan ilo antaa miehen viedä, vikistä vain itse siinä matkalla, ennen en olisi ollut valmis sellaiseen.
Joten voisiko joku selvittää mitä tuo domina juttu tarkoittaa?
Ai niin ikäkysymyksestä Sulle kolmekymppinen yh;
Pidä vain oma pääsi ja mielesi miestä katsellessasi, jos viisikymppinen on kiva ja hurmaavaava ota hänet ja vietä ihanaa aikaa.
Äläkä suotta tee itsestäsi vanhempaa kyllä miehille kelpaa nuorekas ja sievä kumppanikin.
Mutta jos silmiisi osuu kypsä ja vastuullinen 30vee et varmaankaan hätäkään iän vuoksi hylkää.
Onnea ja menestystä Sulle varmasti kohtaat vielä elämäsi rakkaan!
p.s. nelikymppiset ovat jotkut vielä aika samanlaisia kuin kolmekymppiset, että sietää katsoa muuhunkin kuin syntymävuoteen, itsekään en oikein huomaa ajankulumista, ei tullut minusta tanttaa 40 vuotis synttärin jälkeen.
Kiitos kannustuksesta! En toki aio tyrmätä ajatusta parisuhteesta pelkän iän takia, jos tosiaan sellainen kypsä ja vastuullinen kolmekymppinen mies osuu kohdalle. Uskon kyllä, että heitäkin on, vaikkei omalle kohdalle vielä ole sellaista osunut.
Mitä nyt olen kirjoituksiasi täällä seurannut, niin vaikutat oikein empaattiselta ja mukavalta ihmiseltä. Toivon myös Sinulle, että vielä joskus saat Hänet! Ja optimistina (ja ikuisena romantikkona) uskon, että niin vielä tapahtuu :)
No olisihan se kiva jos nuori nainen arvostaisi taitojani ja elämänkokemustani, mutta...en ole sitä tyyppiä joka jaksaisi leuhkia ja kehuskella omilla jutuillani, voi olla että olen yrittänyt, ja osaan enemmän juttuja kuin moni muu mies, en kuiteskaan halua olla sillä perusteella joku palvonnan kohde, kuitenkin jotain vikojakin aina löytyy.
Siinä olet oikeassa että vanhempi nainen ei näe miestä samalta kantilta kuin nuorempi, ennemminkin pikkupoikana ja se voi olla rasittavaa.
Suojelunhalu on minusta hyvä juttu, eikö sinustakin olisi kiva jos mies lainaisi villapaitaa kun paleltaa, tai vetäisi kuonoon tyyppiä joka uhkailisi sinua?
Dominoinnista sen verran että kun nainen ei ajan myötä tunne saavansa tarpeeksi huomiota, hän alkaa sitä vaatimaan ja monet naiset luulevat että mies rakastaakin käskystä.
Dominoiva käytös alkaa kun ei huvita tehdä asioita vaan haluaa että toinen tekisi ne, viimmeistään silloin kun koetaan lapset rasitteeksi ja muut asiat tärkeämmiksi.
Jos nainen on vaativa ja dominoiva niin mies vastaa siihen määrätyllä tavalla...uskon että sinkuissa on paljon näitä dominoita, heidän seurassaan on vaikea viihtyä.
Voihan olla että sinä olet ei -dominoiva ja kaikkien miesten jumaloiva täydellisyys...?
Vaikka kyllä kauniitkin voivat muuttua dominoiksi...oletko muuten sinkku?...ehkä et ole huomannut dominoivaa käytöstäsi itse?
...eivät huomaa itse olevansa sitä !
Olen samaa mieltä siitä, että nainen vuosien pettymyksen jälkeen alkaa "dominoida", eli yrittää vaatimalla saada oikeutusta, mikä todellakin johtaa vielä huonompaan tulokseen. Patoutuneiden tunteiden purkaminen on eri asia ja keskustelu omista toiveista ja vuoropuhelu. Ja ellei yhteisymmärrykseen päästä ja tyytymättömyys suhteeseen jää päällimmäiseksi tunteeksi, ei voi muuta kuin erota.
Mutta mutta, mies voisi katsoa peiliin.
oletko mies tullut ajatelleeksi sitä, miltä naisesta tuntuu miehen dominointi?
Oletko ajatellut miltä vaimosta tuntuu vuosia ja vuosia olla kiinni kotona ja lapsissa ja kotitöissä ilman miehen asiaankuuluvaa arvostusta?
Mies katsokoon peiliin myös, kun on puhe muiden asioiden kuin lasten tärkeämpänä pitämisestä!!!!
että max 10 vuotta nuoremman kanssa synkkaisi mutta siinä se raja menee. Olen 42 ja sitä paitsi varattu, ja meillä on pieni lapsi, mutta näin teoriassa.
Isäni ja äitini välillä oli 12 vuotta ikäeroa ja sitä touhua seurattuani totesin että heillä meni sukset ristiin liian monen asian kanssa.
Olin itse naimisissa ..yli 20 vuotta itseäni 6 vuotta vanhemman naisen kanssa..
ei liittomme ikäeroon kaatunut.
Olen sitä mieltä että ei ikäero ole este.. este tulee siitä, kuinka me olemme kehittyneet ja kaavoihimme kangistuneet.
Aloittaisin mielelläni tuttavuuden kolmikymppisen naisen kanssa.. luulen, että moni ikäiseni mies ei sitä pahakseen panisi, mutta entä moniko kolmikymppinen olisi kuitenkaan valmis lähtemään samaan junaan.
Minusta ikäero ja erilaisuus on rikkaus. Höpöttelisin mielelläni parikymmppisten kanssa siinä kuin satavuotiaidenkin. Mutta täytyy myöntää että kyllä se hieman ihmeelliseltä tuntuisi..joos parikymppiseen rakastua pätkähtäisi..ja siitä vielä suhde syntyisi..
Mielestäni ikäero ei pitäisi olla tärkein kriteeri kumppania etsittäessä, sillä omasta kokemuksesta olen tullut huomaamaan, että vaikka tutustuu moniin vastakkaisen sukupuolen edustajiin niin harvoin osuu kohdalle tilanne, jolloin molemmilla osapuolilla tunnetaso on samalla ja riittävän korkealla tasolla. Mikäli tälläinen tilanne sattuisi syntymään, niin siitä kannatta pitää kiinni oli ikäero mikätahansa.
Kun olet oma itsesi kaikkine ominaisuuksinesi niin silloin teet parhaimman vaikutuksen.
Jos ihminen on teennäinen ja yrittää olla jotain muuta aitous katoaa. Energinen saa olla ja pitääkin, mutta tietynlainen rauhattomuus on pahasta. Periaatteet ja moraalikäsitykset pitää olla selvillä.
Mielestäni ei ole mitään estettä suhteelle itseään nuoremman kanssa. Kemian pitää pelata, tarkoitan henkisellä tasolla ja sitä myöten myös fyysisellä tasolla.
Ehkä suuri ikä-ero (15-20v.) peloittaa jossain vaiheessa kun keski-iän loppuvaiheessa alkaa vanhuus kolkuttamaan. Silloin suhteelta kysytään lujuutta.