Minua ärsyttää mieheni liiallinen "lässyttäminen"...tiedättekö, se lepertely, mitä on usein suhteen alkuvaiheessa... Se on niiiiiiiin siirappista vauva-lässytystä, että huhhuh...Liika on liikaa, haluan, että mieheni on Mies, eikä kuin jokin lässyttävä koiranpentu...:( Tietysti pidän hellyydestä jne. mutta tosiaankin rajansa kaikella... MINÄ haluan olla se pieni! Pikkuinen, jota Mies suojelee ja rakastaa miehekkään turvallisella tavallaan... On hänessä tietysti tämäkin puoli...mutta...liikaa lepertelyä...
Muilla vastaavia kokemuksia? Mitä voin tehdä/sanoa? En halua loukata kumppaniani. Olenko täysin väärän ihmisen kanssa jos jokin asia tökkii näin paljon jo ihan alussa?? Kaipaanko itse turvaa niin paljon, etten kestä toisen "pienenä" oloa yhtään?? Mielipiteitä!!
Muilla vastaavia kokemuksia? Mitä voin tehdä/sanoa? En halua loukata kumppaniani. Olenko täysin väärän ihmisen kanssa jos jokin asia tökkii näin paljon jo ihan alussa?? Kaipaanko itse turvaa niin paljon, etten kestä toisen "pienenä" oloa yhtään?? Mielipiteitä!!
Vastaukset 9
Vanhimmat
sen,kun sanot suoraan,ettet pidä liiasta lässyttämisestä...niin sanon minäkin ukolle,jos se lässyttää.en voi itekkään sietää sellasta se on,niin imelää touhua.
Minäkin muutamia vuosia sitten seurustelin miehen kanssa, joka suhteen alkuaikoina "tykkäsi" lässyttää vauvakielellä.
Mua tuo piirre ärsytti tuolloin tosi paljon, jopa niin paljon että mies alkoi käydä fyysisesti luontaantyöntäväksi. Halusin vain että mies on mies eikä hiiri. Miehessä oli kyllä -näin jälkikäteen ajateltuna- muitakin minua inhottavia piirteitä, kuten se, mun olisi pitänyt tietyllä tavaa sopia hänen muottiinsa eli olla ns. täydellinen avopuoliso. Muutenkin mies halusi ohjailla liikaa minun elämääni siltä osin kuin suinkin pystyi, sillä olen sen verran temperamenttinen luonne, että osasin myös pistää kampoihin.
No, asiat menivät siihen pisteeseen minun osaltani, että meidän yhteinen asunto alkoi tuntua "vankilalta" ja miehen läheisyys lähinnä oksettavalta ja ahdistavalta.
Erosta on nyt jo vuosia, mutta vieläkin puistattaa kun ajattelen sitä lässytystä ja "narinaa" tuon tyypin suusta...
Riippuu tosi paljon tyypistä, että keneltä tuota "lässytystä" kuulee ja miten, kun senkin voi tehdä kymmenellä eri tavalla, mutta pääpointti on kuitenkin se ettei sitä saa olla liikaa! Ihanan ja miehekkään miehen suusta kuultuna ja itseä miellyttävällä tavalla ilmaistuna muutaman sanan mittainen " lässytys" on vaan ihanaa kuultavaa. Nää on kai sitten näitä henkimaailman juttuja, että mikä miellyttää ketäkin:)
nyt kyse? olen törmännyt kahdenlaiseen lässytykseen, sellaseen missä joku tekeytyy "pikkulapseksi" itse, ja puhuu niinkuin lapsi puhuisi.
Ja toinen on sitten sellaista, että itse on "normaali", ja puhuu toiselle niinkuin vaikka kissanpennulle tai vauvalle?
Itse aikoinaan seurustelin ison miehen kanssa joka leperteli joka tlanteessa,kikattelikin kuin "neiti".TODELLA ÄRSYTTÄVÄÄ!!!
Miehessä oli tosin hyviä puolia niin paljon että jaksoin sitä touhua puoli vuotta.
Viimeinen niitti oli se kun hän oli käynyt seksimessuilla ja ostanut sieltä itselleen valkoiset läpinäkyvät STRINGIT!!!!
Joo,seksimessut ovat hyvästä mutta ne karseat stringit...näytti ihan homolta kun niitä esitteli.Ja kikatteli siinä samalla.Huhhuh!!
Kyllä se on rasittavaa jos toinen koko ajan lässyttää ja kikattelee..Minun ei tarvinnut kuin sanoa vaikka että "pimpom",niin johan toinen kikatteli ja veti siitäkin olevinaan jotain huumoria.Voihan läts!!
Nyt minulla on karskimpi mies,ihan Pohojanmaalta!!Hän puhuu ja pussaa(aina kun kerkijää)..On hillitty ja hallittu kun seurassa ollaan,mutta mukavasti lepertelee kotioloissa.Suurin osa tuttavistamme ei edes osaa kuvitellakaan millainen pehmonalle tuo on.
Minä saan olla pieni ja vinkua isoon kainaloon ja kuulla hössöntössöä ja hanittelua.
Kyllä se niin vaan on että kun noista karskeimmistakin miehistä saa ulos sen sopivan lässytyksen niin kaikki on hyvin.
Nyt on elämä kohillaan!!Luulin joskus ettei täydellistä miestä olekaan,mutta erehdyin!!Tämä on mulle JUST se oikea ollut jo melkein kymmenen vuotta!! Ja mikä ihaninta ,näyttää elo paranevan koko ajan! Onneksi näin!Mutta joskus on toki pelottavaa kun rakastaa toista niin älyttömästi..ettei vaan satu mitään onnettomuutta liikenteessä tmv...No,turha tuollaisia edes miettiä!Joskus vaan käy mielessä...
Joten,näin asian kiteytän,on niitä maailmassa varmaan muitakin karskeja nalleja jotka pitävät hyvänä ja lässyttävät mukavia aina välillä.
Ja oikeassa olet siinä että miehen kuuluu olla kunnon mies,kantaa vastuuta ja olla oikeassa tilanteessa hänelle kuuluvalla arvollaan.
Jipii,ihanat suomalaiset miehet,eläköön!!
Niin,se jäi vielä sanomatta että vaikka tuo minun ukkeli onkin ns.karski niin hänestäkin löytyy myös sekin puoli,jonka olen saanut kaivettua ulos,että hän itsekin uskaltaa itkeä joskus harvoin minun kainalossa jos on jotain paineita.Se jos mikä on oikeasti miehekästä!!Että voi luottaa toiseen niin ettei mikään ole esteenä kaikkien tunteiden julki tuomisessa.(mutta tämähän ei sitten olekaan mitään puppy-lässytystä,jos iso mies itkee)
Ovat ihmisten ilmoilla miehiä, mutta osaavat kotona näyttää herkkää puoltansa. Ja tosiaan tuo itkeminen on miehekästä silloin harvoina kertoina ku se tapahtuu. Mielestäni se jos mikä on luottamusta toiseen ja avautumista :)
jos et ole tyytyväinen. ja lopeta samalla turhanpäiväinen valittamisesi.
Mä oon yhden miehen kanssa hengaillut joka lässytti ja hyi helvetti! Ei ikinä enää.. Samalta tyypiltä tuli niinkin kornia kommenttia vaivautuessani tästä oksettavasta käytöksestä kuten "ahdistaaks sua kun oot niin ihastunut muhun?"
Mulla ei ole kyse tuosta että haluaisin olla "pieni" tai turvassa tms, vaan ihan pelkästään siitä että lässytys on niin äärimmäisen epäviehättävää.
älä lässytä saatana.