Olen jo kohta 35v. ja seurustellut n.3 vuotta avomieheni kanssa. Ikäni takia on jo tullut moneen otteeseen puheeksi lapsen hankinta, mutta mies on todella voimakkaasti tätä asiaa vastaan, olemme saman ikäisiä. Hänen mielestään elämä menee aivan piloille ja kerran jopa uhkasi lähteä jos tulisin raskaaksi. Hänen mielestään voisimme harkita asiaa uudestaan joskus nelikymppisinä.. Olen aika onneton asian suhteen, en jaksaisi alkaa etsiä uutta miestä kun aikakin on jo niinsanotusti kortilla. Mitä ihmettä teen? Alistun kohtaloon..? Suhde noin muuten on ihan ok.
haluasin lapsen
mies ei..
172116
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minä podin "aikaista" kolmenkympin kriisiä muutama vuosi sitten. Silloinen mieheni oli täysin lapsentekoa vastaan, itsellä se oli ollut jo kauan haaveena. Niinpä vaikka rakkautta riittikin, lähdin suhteesta tämän vuoksi (mies tosin pyörsi kielteisen kantansa vähän eron jälkeen) Ajattelin kuitenkin että hän on vain "pakosta" tätä mieltä, joten jatkoin elämääni yksin.
Kohdalle sattui sitten aivan upea mies. Hän oli jo puolen vuoden yhdessä olon jälkeen sitä mieltä että lapsi saa meille tulla jos on tullakseen. jouduimme tosin käytännön syistä (ulkomaankomennus) hieman ajankohtaa siirtämään. mutta nyt jännä viikko edessä, toivottavasti tulee plussatesti.=D
ehdotan, että kuuntelet sydämesi ääntä ja etenet sen mukaan. itse tein tämän päätöksen, ja täytyy myöntää, päivääkään en ole katunut!!!
Huh, kuulostipa aika rankalle, että miehesi on uhannut sinut jättää, jos raskaaksi tulet. Mieti tarkkaan onko miehestä ottamaan vastuuta lapsesta sitten 40-vuotiaana jos nyt jo uhkaa jättämisellä! Käy suhdettasi ihan kohta kohdalta läpi: mikä on hyvää, mikä huonoa, mikä toimii, mikä ei. Mieti mitä SINÄ omalta elämältäsi ihan todella haluaisit. Selvitä omat ajatuksesi ja puhu sitten miehen kanssa asiat halki. Kysy miksi hän ei halua lapsia vielä(tai ollenkaan), onko hän valmis todella luopumaan sinusta jos todella haluatkin lapsen. Kerro ihan suoraan ettei sinulla enää ole kovin monia vuosia aikaa miettiä. Älä alistu miehesi mielen liikkeisii! Kuuntele sydäntäsi, elämä on ihan liian lyhyt tehdä vain toisen mieliksi. Voimia ja tsemppiä.
Uhraatko koko elämäsi miehesi alttarille, vain palvellaksesi HÄNEN mielihalujaan?
Sisko kulta, Sinulla on vain YKSI elämä.
ihmisillä jolla ei ole mitään muuta mielessä kuin lastenteko,ei ole elämää.ja miehelle lemput jos ei suostu,no eipä kovin vakavalta suhteelta kuulosta.vittu hankkikaa koira tai kissa jos ette kestä yksinoloa.lapsia on tässä maailmassa aivan liikaa.ei todellakaan kaivata yhtään lisää.
minne kirjoitat!
Miehesi elää utopiassa, jos kuvittelee, että nelikymppisenä tulet pamahtaen paksuksi heti kun jätätte ehkäisyn pois. Kun kerran täytät jo 35, sinulla ei ole monta vuotta aikaa ihmetellä. Entä jos et tulekaan raskaaksi heti? Itse olin täyttänyt juuri 36, kun aloimme yrittää lapsentekoa. Nyt on kulunut kohta vuosi ja olemme menossa hoitoihin, vaikka kummassakaan ei tutkimusten mukaan ole mitään syytä, miksemme lasta saisi. Minunkaan mieheni ei ole erityisen lapsirakas, mutta ryhtyi projektiin heti, kun gynekologini varoitti, ettei kannata odotella liian kauan. Jos miehesi rakastaa sinua, hänen pitäisi ottaa huomioon, että naisen biologinen kello tikittää jossain vaiheessa loppuun. Toivottavasti saatte asian selvitettyä!
Täytyypä sanoa että et taida rakastaa miestäsi jos olet valmis lähtemään suhteesta. Kuule hei, ei se lapsi sinua onnellisemmaksi tee, jos sitä luulet. Nauti elämästäsi, maailmassa on paljon muutakin kuin lapset, ja taidat olla jo vähän liian vanha lapsen hankkimiseen.
tarkoita oman elämänsä roskiin heittämistä. Jälkeläisten kaipuu on ihan oikeutettu eroamisen syy. Varsinkin kun se on toisen osapuolen ITSEKKÄÄSTÄ haluttomuudesta johtuvaa tuo lapsettomuus.
on?
T: 43v äiti, ja 11kk vauva.
Onhan sekin ITSEKÄSTÄ haluta lapsi, halu nähdä oman perimän jatkuminen lapsessa, sitähän se on. Ja sitten kun on sen kakaran saanut niin ollaan niin helvetin väsyneitä ja kyllästyneitä siihen perhe-elämään, näitä näyttää olevan Suomi pullollaan. Onhan ne vauvat ihania, mutta ne kasvaa.....
No aika vanhana olet vauvasi vääntänyt, sitten kun vaihdevuodet alkaa vaivaamaan sua,niin miten jaksat teinin kanssa kun omassa jaksamisessakin voi olla selviytymistä ? Kyllä lapset kannattaa tehdä nuorena eikä mummoikäisenä jos niitä ylipäänsä pitää tehdä.
kiitos kysymästä. Lapsia on tehty "aikuisella iällä" maailman sivu. Äitini sai pikku siskoni 40 vuotiaana, ja äitini äiti sai äitini 44 vuotiaana. Kyllä tämä on aivan luonnollinen jatkumo. Ei tee tiukkaakaan. Naisen hedelmällinen kausi on yllättävän laaja, ja hyvin kerkeävät lapset kasvaa aikuisiksi ennen kun on vanha.
Nyky asenne lapsiin on vain niin harhaan johtava. Lapset tehdään suunnitellusti kuin tilaamalla. Ja vain muutama. Siksi Suomessa ei riitä kotimainen työvoima. Syödään ensin ehkäisypillereitä jottei tultaisi raskaaksi, sen jälkeen syödään pillereitä jotta tultaisiin raskaaksi, ja sitten syödään pillereitä vaihdevuosiin. Koko naisen luonnollinen hormoonitoiminta on teollisen yhteiskunnan sekoittama. Virossa kun koitettiin tehdä tutkimus vaihdevuosihormooneijen syöpä vaikutteista, ei löydetty enää puhdasta vertaisryhmää, joka niitä lääkkeitä ei olisi syönyt. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan nainen köyhtyy perheen perustamisen jälkeen. Perhe otetaan naisen selkänahasta. Mies pääsee vapaamatkustajana, ja omaisuus vain kertyy.
Itse en ole syönyt hormoonipillerin pilleriä. Ei kiitos minulle. Samoin olen onnistunut pitämään kiinni omaisuudestani, urastani, ja muusta elämästäni, lasten teon ohella. Voinkin sanoa että olen onnellinen nainen.
Kaipa sinä nyt kuitenkin miestä olet tarvinnut kun lapsen olet synnyttänyt ?? Mutta tuskin enää ehdit Suomeen kotimaista työvoimaa synnyttää, olisit aloittanut 18 vuotiaana niin sinulla voisi olla 10 lasta ja olisit saanut mitalin äitienpäivänä presidentinlinnassa. Ja hormoneista vielä, se päivä kun vaihtarit alkaa niin aivan varmasti syön hormoonia, mitäs pahaa siinä on ?
no, voihan se olla, että miehesi ei halua lapsia. mitäs pahaa siinä on?
mä en halua lapsia, oon yli 3kymmentä. mä otan sen riskin että jään lapsettomaksi, koska mä en alal lapsia tekemään vaan tekemisen takia. jos teen tai paremminkin saan lapsia jonain päivänä, niin ei riitä, että mulla on hyvä mies, mä teen ne sitten niin, että on ainakin teoreettinen mahdollisuus (kaikkeahan voi aina sattua) että pärjään niitten kanssa myös yksinäni. että ura on siinä mallissa kun haluan. että sillätavalla menoja on menty ettei tarvii siitä katkeroitua. enkä puhu nyt baareista, vaan matkustamisesta, harrastuksista, seikkailuista mitkä voi olla hankala toteuttaa lapsen kanssa.
jos mä oisin mies ja mun nainen hankkiutuisi raskaaksi tahallaan,kun mä en lasta halua, mä lähtisin myös. jos mä en isäksi halua, mä en tule. tosin, jos miehesi ei käytä sitten kortsua niin voit muistuttaa että itsehän hän antaa vastuun muille.
jep aikasi saattaa olla kortilla, katso perintötekijöitä, niistä selviää paljon. miten on lapset saatu, onko hedelmättömyyttä suvussa, ja miten aikaisin vaihdevuodet alkaa.
jos teet ratkasun tee se nopeesti,meinaan jos te alatte vasta harkitsemaan nelikymppisinä, niin se voipi olla ohi jo se aika.
että katsokin, että harkitse itsesi kannalta. jos itse valitset "alistua kohtaloosi" on turha sitten inistä lapsettomuudesta myöhemmin ja katkeroitua miehelle.
perhe on ihmisen perusasioita. lapset ovat perustavanlaatuisia pohdintoja. mä ymmärrän ihan hyvin, että suhde päättyy jos toinen haluaa ja toinen ei, kyse on niin ihmiselle suuresta asiasta. mitä sä sitten haluat, sen mukaan teet ratkasut?
ymmärrän palavan halun saada lapsi,minulla oli hirveä vauva kuume vaikka meillä oli jo kaksi 5 ja 7-vuotiaat,jätin ehkäisyn pois mut silti meni 2 vuotta ennen kun tulin raskaaksi,saimme ihanat, hurmaavat kaksospojat. olen joskus miettiny minkä lainen elämä olisi ilman lapsia ja todennut että todella tyhjää. ne on niin ihania ja hauskoja, meillä ainakin.joten minun vinkkini on et jätä tämä nyk. miehesi,koska jos vaikka saisittekin lapsen joskus niin olisiko hän rakastava isä,koska hän on jo niin kielteinen ajatuksesta.löydät varmasti lapsirakkaan miehen.toivon todella että lähivuosina saisit lapset,se tuo niin paljon iloa ja rakkautta!
Haluaisin tämän rakastamani miehen kanssa lapsen vaikka heti.Hänkin haluaa lapsia:joskus myöhemmin.Ja koska olen kuulemma liian vanha(jo nyt,saati sitten kun hän olisi valmis)Haluaa kuulemma etsiä nuoremman n.26v naisen.Kuitenkin muka rakastaa minua mutta ei halua olla loppuelämää kanssani,siis koska olen liian vanha!
Siinäpä pulma,mitä tehdä,en haluaisi erota,koska rakastan häntä,MUTTA koska en voi tietää koska löytyy se nuori äitiehdokas...Tosi hienoa!
heitä se mies heti ulos elämästäsi. Tollasia ei kannata odottaa. Sehän on suoraan sanonut ettei halua sun kanssa lapsia vaan etsii kokoajan uutta naista...Miksi sä tollasta miestä katsot. Etsi sinä uus mies ja heti, et voit sanoa tyypille heipat. Tossa ei ole rakkauden häivääkään tuon miehen puolelta.