Mistä tietää että on rakastunut?

...on helposti tunnistettavissa. Se on sitä alun voimakasta huumaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, jolloin haluat olla sen rakastetun kanssa kaiken aikaa, tietää hänestä kaiken yms. Rakkautta se ei vielä kuitenkaan ole, vaan lähinnä intohimoa.

Se varsinainen kumppaninrakkaus (joka ei siis ole pelkkä yksittäinen tunne) tulee vasta pitkän yhdessäolon myötä symbioosivaiheen jälkeen, mikäli edellytykset ovat hyvät ja kumppanukset toisilleen sopivat.

http://www.nyyti.fi/linkit_ja_artikkelit/artikkelit/seurustelu_ja_parisuhde.htm
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/5887A3D455B8EA93C225702800254FAF?OpenDocument&lang=FI
http://www.avioliitto.fi/lukunurkka/kestava_parisuhde/?session=59154572

kun sinun pitää sitä täällä erikseen kysellä?:) Edellinen vastaaja kiteytti jo aika hyvin sitä, mitä minäkin ajattelen, mutta tässä kuitenkin vielä jotain lisää...

Aika yleinen näkemys on minusta se ja myös oma käytännön kokemukseni tukee tätä, että silloin kuin on rakastunut, niin ei sitä silloin tarvitse järkeistää vaan sen tuntee kyllä ja silloin eivät esimerkiksi muut ihmiset kiinnosta ollenkaan samalla tavalla. Tämä yksi ihminen tuntuu monella tavalla niin ainutlaatuiselta, että ero muihin on ihan selvä.

Huume-vertaus on siinä mielessä aika osuva, että kun tunne ehtii viedä mukanaan, niin siitä on sitten aika vaikea päästä irti, vaikka niin haluaisikin. Rakastumiseen ei voi myöskään pakottaa, vaikka kuinka haluaisitkin sitä, vaan se ikään kuin valitsee sinut. Jonkinlainen alttius rakastumiselle pitää silti käsittääkseni olla: jos on esimerkiksi pahoja tunnesolmuja, niin silloin ei välttämättä edes pysty rakastumaan, eli oma mieli estää sen. Ja vaikka itse tunnetta ei voi ehkä järkeistää, niin rakastumisen mekanismin kyllä voi tai ainakin monet ovat sitä yrittäneet. Yksi hyvä kuvaus löytyy esimerkiksi täältä: http://www.healingeagle.net/Fin/Burney/Relationship.html

itse oon saanu parhaimman neuvon ikinä rippikouluajoilta eräältä isoseltani. Hän sanoi, että sillon voi sanoa olevansa rakastunut kun kumppani saa sinut itkemää tekemättä tai sanomatta mitään negatiivista.

Rakastuminen on mun mielestä intohimoa, läheisyyttä, halua tuottaa mielihyvää ja antaa hyvää oloa muutenkin kuin fyysisesti ja fyysisestikin muutenkin kuin seksiä. Että usein tekee mieli olla enemmän lähellä kuin ainaista seksiä, mutta sitten helposti vaan läheisyys muuntuu rakasteluksi ja sitä rataa.

Rakastaminen ei ole niin fyysistä vaan enemmän kumppanuuttakin. Rakastuneen tunne huumaa, koska se on uusi. Pidempään rakastaminen on muuntunut sitten ehkä haaleammaksi, mutta ei välttämättä niinkään ole.

Tunnetta sinäänsä hankala kuvata, kun jokainen on yksilö. Selitäppä ikänsä sokealle millaista on punainen. Kukaan rakkauteen kykenemätön ei kykene kuitenkaan ymmärtämään kyseistä asiaa. Eikä välttämättä sellainenkaan, joka ei sitä ole kokenut. Ihastuminen ja rakastuminen on aika lähellä toisiaan. Mutta jos rakastuu, niin jälkeen päin ymmärtää kuinka helposti unohtaa ihastukset verrattuna jos johonkin rakastuu. Pitkäaikaisesta ihastumisesta voi parhaimmillaan aiheutua rakastuminen ja siitä sitten rakastaminen alkaa.

jos rakkaus on toisen ajattelemista kokoajan, mietittekö perhettäkin kokoajan koska minä ainakin rakastan myös perhettäni, ystäviä ja sukuani

Ristus sillo kun minä rakastan niin molemmat meistä itkee onnesta.

Silloin olet rakastunut, jos oikeasti haluat kuulla miten toisen päivä on mennyt.
Itse en ole koskaan ollut rakastunut, enkä ikinä ole ollut kiinnostunut kysymään keneltäkään aidosti, miten päivä on mennyt.

Sen huomaa takuulla, jos on rakastunut. On hyvä tutustua toiseen.