Osuin kartanon kohdalle kerran, kylän raitilta kääntyessäin, takaa akkunan hetkisen verran, huivin kutsuen vilkkuvan näin. Minä kartanon kodiksi luulin, hetken katselin taloksi jäin. Kohta käskyn jo poistua kuulin, pian taas oli tie edessäin. Kohta käskyn jo poistua kuulin, pian taas oli tie edessäin. Kotikartanoos sen pihamaalle, sinä kylmästi saattelit mun, jätin hyvästi porttisi haalle, tiedän jälkeeni sen sul-
jetun. Eipä kartanonherran tuon mieleen, läsnäoloni sopinutkaan, paikat varattu porttien pieleen, hänen mielestään mulla on vaan. Paikat varattu porttien pieleen, hänen mielestään mulla
on vaan. Niin kuin mahlana kyljestä koivun, kyynelkarpalot vierivät mun. Ajan kanssa kai ver-
kalleen toivun, sinä itselles saat valitun, sillä
tyttäret kartanonherran luotu köyhille ei tiedän sen, minä kävin vain kylässä kerran, saatoin antaa mä vain sydämen. Minä kävin vain kylässä kerran, saatoin antaa vain sydämen. Tässä Sinulle
muistoja, toivottavasti helpotti?
jetun. Eipä kartanonherran tuon mieleen, läsnäoloni sopinutkaan, paikat varattu porttien pieleen, hänen mielestään mulla on vaan. Paikat varattu porttien pieleen, hänen mielestään mulla
on vaan. Niin kuin mahlana kyljestä koivun, kyynelkarpalot vierivät mun. Ajan kanssa kai ver-
kalleen toivun, sinä itselles saat valitun, sillä
tyttäret kartanonherran luotu köyhille ei tiedän sen, minä kävin vain kylässä kerran, saatoin antaa mä vain sydämen. Minä kävin vain kylässä kerran, saatoin antaa vain sydämen. Tässä Sinulle
muistoja, toivottavasti helpotti?
Vastaukset 1
Vanhimmat
sinulle JJM...ja kyllä helpotti...todellakin...sillä tällä kappaleella on merkitystä minulle ja haluan sen laittaa eteenpäin muistoksi eräälle...
Kaunis kiitos sinulle vaivan näöstä.... :*