on se vaan kummallista kun hajosin tossa vuosi sitten avioeroon ja pikkuhiljaa oon päässyt siitä jo irti. snadisti pelkäsin et tapaakos täs iäs enää ketään potentiaalista.
vaan nyt tapaan viikottain (montakin) loistavaa emoehdokasta jotka haluais viedä mut heti mukanaan. onkohan se niin et jos sul on ikää kuiteski 36 ja kroppa ja pää kuosissa niin tarjontaa tuntuu olevan hillitömästi..hmm, vai onkos meitä enää vain niin vähä täs stadin nurkilla? mut.. täytyyhän sen vähä hivellä kun mimmit haluaa mua viedä paikkoihin ja syöttää ja juottaa, vaik kuiteski mä haluaisin olla alotteentekijä. mut ei voi valittaa :)
vaan nyt tapaan viikottain (montakin) loistavaa emoehdokasta jotka haluais viedä mut heti mukanaan. onkohan se niin et jos sul on ikää kuiteski 36 ja kroppa ja pää kuosissa niin tarjontaa tuntuu olevan hillitömästi..hmm, vai onkos meitä enää vain niin vähä täs stadin nurkilla? mut.. täytyyhän sen vähä hivellä kun mimmit haluaa mua viedä paikkoihin ja syöttää ja juottaa, vaik kuiteski mä haluaisin olla alotteentekijä. mut ei voi valittaa :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
niitä naikkosia vedät puoleesi. Itse olen ihan OK-näköinen ja hyväkroppainen mies Helsingistä, mutta eivät naiset ole tehneet juuri aloitteita.
Kerropa mullekin salaisuutesi...ja että vielä syöttää ja juottaa...
tänään viimeks tos hansasillal jäin ruokkiksel turisee iha jees mimmin kans.. sovittiin lennonjohtoon deitit to tai pe, mut pika-analyysi on kait se etten mä edes yritä skodaa ketää, ja ei mul edes ole taka-ajatuksia nautiskelen vaan siit snadista hetkestä kai se paistaa jotenkin läpi. asiat näköjään vaan johtaa toiseen iha itestään. stressi veke ja hymyy huuleen