Suomessa on tunnetut: "tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne".
"Tämä" ja "tuo" ovat pronomineja, joiden ideana on, että ne tukevat esim. sormella osoittamista: "tämä tässä vieressä" ja "tuo tuolla kauempana". Englanninkielessä on "this", "that" ja sitten kiinnostavasti vanhassa englannissa myös "yon" eli "tuo tuolla kaukana", kaumpana kuin "that".
Se se kysymys: onko jossakin suomen murteissa kolmatta samalla tavalla kauemmaksi osoittavaa demostratiitivisanaa, vai onko kaikissa murteissa, kuten yleiskielessäkin vain kaksi vaihtoehtoa: "tämä" -lähellä ja "tuo" -kauempana?
Demonstratiivipronominit
13
1265
Vastaukset
- tilanteen kokenut
Naisilla on kumma tapa käyttää pronomineja. Esimerkki-ilmaisu "Annapa se sieltä!" ei vuosien opettelunkaan jälkeen ole minulle avautunut, varsinkaan kun aiemmin ei ole keskusteltu mistään erityisestä esineestä tai sen säilytyspaikasta.
Mutta kun olen sivusta seurannut naisten keskinäistä kanssakäymistä, niin ilmaus "se sieltä" todella näyttää ällistyttävästi toimivan. Ajatustenlukuako?- ymmärrä
mitä tarkoitat. Ja olen sentään mies...
- tilanteen kokenut
ymmärrä kirjoitti:
mitä tarkoitat. Ja olen sentään mies...
Sinulla on kielellisessä ymmärryksessä joitakin rajoitteita juuri sen takia, että olet mies.
Ihmettelin vain, miten demonstratiivipronomineja voidaan käyttää ilman määritettyä - ennen mainittua tai suoraan fyysisesti osoitettua - korrelaattia. - Yrjö ja Vikki
.. naisten kielestä mainio Tampere-Suomi -sanakirja. Aviomiehestä käytetty nimitys riippuu siitä, onko mies paikalla. Miehen läsnäollessa aviosiippa on "toi", poissaollessa "meiräm miäs".
- sanotaan
Yrjö ja Vikki kirjoitti:
.. naisten kielestä mainio Tampere-Suomi -sanakirja. Aviomiehestä käytetty nimitys riippuu siitä, onko mies paikalla. Miehen läsnäollessa aviosiippa on "toi", poissaollessa "meiräm miäs".
Meillä Pohjois-Kymenlaaksossa sanotaan (vanhemmat naisihmiset sanovat)
puhuessaan miehestään (joka ei ole paikalla),
että "meijän lähti mökille" ,
kun hän tarkoittaa "minun mieheni lähti mökille).
Tämä ei tietenkään tämän ketjun aloitajan juttuun mitenkään liity,
mutta Yrjön ja Vikin kirjoitukseen kyllä ;) - sano urheiluselostaja
Todennäköisesti toinen nainen onnistuu lukemaan tilanteesta, mitä toinen tarvitsee tai haluaa.
- ymmärrä
Minäkin olen tuota täsmällistä ilmausta 'se sieltä' joskus yrittänyt ymmärtää. Se näyttää toimivan miesten keskinäisessä viestinnässä, vaikka tilannetta sivusta seuraava nainen ei yrittämälläkään arvaa, mistä puhutaan.
Summa summarum: 'se sieltä' on siis sukupuolten sisäistä kommunikaatiota, joka toimii. Vieraskieliset (lue:toinen sukupuoli) ei sitä kulloisessakin kontekstissa ymmärrä.
- Sudeettisavolainen
... mutta "aenahan kysyä soppii". "Yon", murteissa "yonder", on Websterin laajan sanakirjankin mukaan englannissa arkaistinen. Eipä ole nykytekstissä sattunut silmään edes tyylikeinona, vaikka sana on opinnoista tuttu.
- meil Karjalas ja
kai savossakin.
tämä - tässä
toa (=tua, suom. "taa") - tämän ja tuo välissä
tuo - kauempana näkyvissä
se - puhujalta näkymättömissä HEI
En tiedä suomen murteita, mutta saamessa on 5 demonstratiivipronominiä:
dat = se (vain laimeasti osoittava)
dät = tämä (lähellä puhujaa)
diet = se siinä (lähellä kuulijaa)
duot = tuo
dot = tuo ( kauempana kuin duot)
dut = kaikkein kauimpana ( harvoin käytetty ja vain tietyillä alueilla)- Nobel?
Keksin tässä yhden teorian. Englantilaiset ovat elelleet nummien keskellä, missä näkee kauas maastoon mutta ei välttämättä ole kiinnekohtia, mihin verrata. Siksi on keksitty "yon". Suomalaiset sen sijaan ovat asustaneet metsässä, missä ei näe kovin kauas, joten ei ole ollut tarvetta sellaiselle ilmaisulle.
Saamelaiset ovat joutuneet aavoilla selkosilla vaeltaessaan kehittämään englantilaista vastaavan ilmaisun. - Henry vaan
Nobel? kirjoitti:
Keksin tässä yhden teorian. Englantilaiset ovat elelleet nummien keskellä, missä näkee kauas maastoon mutta ei välttämättä ole kiinnekohtia, mihin verrata. Siksi on keksitty "yon". Suomalaiset sen sijaan ovat asustaneet metsässä, missä ei näe kovin kauas, joten ei ole ollut tarvetta sellaiselle ilmaisulle.
Saamelaiset ovat joutuneet aavoilla selkosilla vaeltaessaan kehittämään englantilaista vastaavan ilmaisun.Ehkei aivan nobel-palkinnon arvoinen, mutta melko kiintoisa selitys asialle!
Nobel? kirjoitti:
Keksin tässä yhden teorian. Englantilaiset ovat elelleet nummien keskellä, missä näkee kauas maastoon mutta ei välttämättä ole kiinnekohtia, mihin verrata. Siksi on keksitty "yon". Suomalaiset sen sijaan ovat asustaneet metsässä, missä ei näe kovin kauas, joten ei ole ollut tarvetta sellaiselle ilmaisulle.
Saamelaiset ovat joutuneet aavoilla selkosilla vaeltaessaan kehittämään englantilaista vastaavan ilmaisun.Tuolle löytyisi tukea, jos saariston aukeissa merinäkymissä elävien Suomen rantaruotsalaisten murteissa löytisi myös joku lyhyempi ilmaus kuin "där borta" horisontissa häämöttävälle kohteelle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1387765Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde381965Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251920- 911633
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801565Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071016- 49930
Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik4909Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34812