Hei. Olisin tarvinnut tietoa asumuserosta ja kuinka menetellä sen kanssa? En haluaisi kokonaan erota, vaan muuttaa miehestäni erilleen ja ajatella asioita. Meillä on 9kk tyttö ja olen raskaana kuudennella kuukaudella. Miehelläni on alkoholiongelma ja hän on välillä väkivaltainen, niin voiko hän saada lapsia luoksensa silti? Kuinka nopeasti erilleen muutto voi tapahtua, kun en nyt kumminkaan avioeroa ole haluamassa? Kiitos vastauksistanne
Asumusero
Äiti 1983
81029
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jokainen saa asua missä haluaa joten sinä voit muuttaa lapsen kanssa minne haluat vaikka tänään. Hommaat asunnon ja muutat, ei siinä mitään sen ihmeempää. Isän ja lapsen tapaamisista keskustelette yhdessä sillä isällä on kuitenkin oikeus tavata lastaan. Asiasta ei voi kukaan muu päättää, koska olette naimisissa vaikka asutte eri osoitteissa.
Hyvä kysymys. Juuri itse olin samassa tilanteessa, mutta siellä "toisella puolella" eli olen mies ja vaimoni suunnitteli vastaavaa operaatiota. En tosin ole alkoholisti enkä väkivaltainen, eli kaikella tavalla hyvä mies ja isä. Vaimoni kuitenkin meni ja löysi toisen miehen ja laitettiin avioero-prosessi käyntiin, hän päätti muuttaa pois kotoa koska hänellä ei olisi varaa pitää taloa. Lapsista emme ikinä päässeet keskustelemaan ja näyttikin siltä että hän vain "ottaa" heidät mukaansa, kuten sinäkin olet tekemässä. Minähän en vähintään tasavertaisena vanhempana tätä hyväksynyt ja palkkasin asianajan hoitamaan asiaa, ja tämä onneksi "säikytti" exäni joka suostui viikko/viikko hoitoon kunnes avioero on selvä (huoltajuusoikeudenkäynti venyy jopa puoli vuotta). Jokatapauksessa mitään lakia tuohon ei ole, voit ottaa lapset mukaasi eikä miehesi voi sille mitään, hän ei voi pakolla tulla heitä noutamaan uudesta osoitteesta. Toki hän voi tehdä saman myös sinulle, eli tämä ei ole millään tavalla sukupuolesta kiinni. Samoin hän voi lapsen huoltajana hakea tämän päivähoidosta tms. ja siten hankkia lapsen "takaisin". Eli sodan tässä saa aikaan todella helposti! Kehdottaisinkin että ennemmin koetat puhua ja sopia hänen kanssaan tämän asian, tapaamiset jne. Sillä vaikka lapsen veisitkin niin se voi olla myös sinua vastaan jos miehesi hakee eroa ja vaatii lapsia itsellensä.
Sitten asian ohi: Miksi ihmeessä täältäkin palstalta saa jatkuvasti kuinka naiset ovat joko häippässeet lasten kanssa tai suunnittelemassa sitä, eikö näiden lasten isät välitä heistä ollenkaan vai eivätkö he vain uskalla taistella lastensa puolesta? Miksi sukupuoli edelleen merkitsee niin paljon kun puhutaan huoltajuudesta? Oma näkökulmani on, että isä on ihan yhtä hyvä henkilö hoitamaan lapsensa kuin äitikin, ellei jopa monessa tapauksessa parempi!
Niin, tottakai tähän vielä tarkennus että sosiaalivirasto voi toki puuttua asiaan (hakea lapsen pois), mutta vain jos puolisolla on todistaa että lapsi on vaarassa tai hänestä ei huolehdita. Mutta muuten ennenkuin on tehty virallinen sosiaaliviraston tai käräjäoikeuden vahvistama huoltajuussopimus, tämä on ihan villinlännen meininkiä eli lapsen voi kaapata itselle ja edes tapaamisista ei tarvitse huolehtia kun ei ole sopimusta. Vinkkinä miehille (ja naisillekin) että jos tällaiseen tilanteeseen joudutte, niin eikun avioerohakemus vetämään ja pyyntö väliaikaismääräyksestä lapsen asumista koskien käräjille vetämään (olettaen että olet kunnollinen huoltaja!). Kun tässä on nopea, niin mitään vahinkoa ei ehdi sattumaan ja "kaappari" kärsii sen omisssa nahoissaan kun käräjillä tätä ei katsota hyvällä. Mutta edelleenkin painotan keskustelun ja sopuratkaisun etsimistä, tämä jatkuva taistelu ja epävarmuus on äärimmäisen tuskallista ja kuluttavaa enkä tätä kenellekään muulle toivoisi.
Kyllä väkivaltainen alkoholisti voi saada lapsensa lähihuoltajuuden. Ei mikään ongelma. Sopikaa keskenänne tai pyytäkää käräjäoikeutta ratkaisemaan tilanne puolestanne. Kyllä ne siellä osaa.
Puolisosi voi muuten myös hakea eroa.
tapa ottaa aikaa itselleen ja pohtia suhteen hyviä ja huonoja puolia ilman, että siinä toinen osapuoli hengittää niskaan.
Oman avioliittoni raunioilla se tosin on vain "halvempi" tapa erota, ainakin näin aluksi.
Käsittääkseni avioliitossa asumusero muuttuu avioeroksi kahden vuoden erillään asumisen jälkeen (korjatkaa joku jos olen väärässä).
Yrittäkää saada sovittua lapsenne asuminen yhdessä. Kyseessä on kuitenkin niin nuori lapsi, että eroon on suhteellisen helppo sopeutua.
Lapsella on oikeus tavata isäänsä, siinä missä isällä lastaan. Vasta siinä vaiheessa, kun vanhempi on todistettavasti uhka lapsen hyvinvoinnille, voidaan vanhemman tapaamisoikeus poistaa osittain (eli valvotut tapaamiset) tai kokonaan.
Sosiaalitoimesta (lastensuojelu) on apua saatavilla tuohon em. asiaan.
Toivon sinulle voimia jaksaa suhteessasi ja toivon että asianne kääntyvät parhain päin.
Alkoholismissa on "vain" se huono puoli, että apua siihen ei voi kukaan antaa, ennen kuin alkoholisti itse sitä OIKEASTI haluaa.
"Lapsella on oikeus tavata isäänsä, siinä missä isällä lastaan."
Sitaatissa isän paikalle voi myös laittaa äidin.
Demonikolle.
Kirjoitat:
"Käsittääkseni avioliitossa asumusero muuttuu avioeroksi kahden vuoden erillään asumisen jälkeen (korjatkaa joku jos olen väärässä). "
Tässä korjaus: ei muutu. Puolisot saavat vapaasti asua yhdessä tai erillään miten vaan haluavatkin ilman, että se vaikuttaa avioliiton juridiikkaan mitenkään.
Mikäli puolisot kuitenkin haluavat avioerota niin vähintään kahden vuoden erillään asumisen jälkeen avioero voidaan tuomita ilman harkinta-aikaa.
Asumusero käsitteenä ei kuulu nykyiseen avioliittolakiin. Vanhassa laissa oli tämä asumusero erikseen käsiteltynä laissa.
Haluatko todella, että elät lastesi kanssa alkoholistin ja väkivaltaisen ihmisen kanssa? Jos et itseäsi ajattele, ajattele lapsiasi ja eroa miehestäsi. Ei siinä mitään miettimistä pitäisi olla.