MAAPALLON KERROKSET seismisestä näkökohdasta
Seismisten katkokohtien (filttereitten) avulla on voitu erottaa maan sisäkuoren kerroksia sisin ydin( inner core) ja ulompi ydin( outer core) . sitten manttelikerroksia: Alempi manttelikerros( vaippakerros) (D", lower mantle), siirtymisvyöhyke( transition region), ylempi manttelikerros (upper mantle) ja sitten kuorikerros( crust). Kuorta on oseaaninen, merten alue, ja kontinentaalinen, mannerten alueen kuori. On voitu erottaa myös joitain erityisiä katkokohtia kuin filtterivaikutuskohtia (lateral discontinuities), joita tässä ei selitetä tarkemmin.
Calcin J Hamilton Divisions in the Erath interior
http://www.solarviews.com/cap/earth/earthfg2.htm
1. innercore, ydin
2. outer core, ydin
3. D", rajapinta raja
4. lower mantle, vaippa
5. transition region, vaippa
6. upper mantle, vaippa
and 7. crust ( 7.1. oceanic and 7.2. continental). kuori
1. SISÄYDIN on 1.7 % koko Maapallon massasta. Sen syvyys on 5150- 6370 km pinnasta katsoen. (3,219 - 3,981 miles). Tämä ydintuma on kuin hedelmänkivi, kiinteä eikä se ole liittynyt mihinkään mantteliin, vaippakerrokseen. vaan se kannattaa sulia kerroksia pinnallaan. Sulat kerrokset ovat ulompi osa ydintä. Sulien kerrosten paine lienee jähmettänyt ytimen , kuten paineessa pakastettaessa, kuten kaikille nesteille tapahtuu lämmön laskiessa tai paineen noustessa.
2. YTIMEN ULOMPI (SULA) KERROS on 30.8% Maan massasta. sen syvyys on 2890- 5150 km (1,806 - 3,219 miles). Tämä kerros on kuuma, sähköä johtava nestemäinen ja siinä tapahtuu konvektiivista liikettä. Tämä johtava kerros liittyneenä Maan rotaatioliikkeeseen luo dynamovaikutuksen, joka pitää yllä sähköisiä virtoja, jotka tunnetaan Maan magneettikenttinä. Se on myös vastaamassa siitä hienon hienosta huojunnasta (jerking) , mikä esiintyy Maan rotaatioissa. Tämä kerros ei ole niin tiivis kuin puhdas sula rautamassa, mikä viittaa siihen, että siinä on keveämpiäkin elementtejä mukana kuin pelkkää rautaa (Fe) . Tiedemiehet arvelevät, että 10 % olisi rikkiä (S) ja /tai happea (O) , koska näitä elementtejä on runsaasti kosmoksessa ja niitä liukenee helposti sulaan rautaan.
3. D” raja on 3% Maan massasta ja se sijaitsee 2700- 2890 km syvyydessä. (1,688 - 1,806 miles) . Tämä kerros on 200-300 km paksu ja se käsittää manttelikuorimassaa. Vaikka sitä pidetään usein alempaan mantteliin kuuluvana, seismiset katkot ( filtteröinnit) antavat ymmärtää, että D”-kerros saattaa olla kemiallisesti erilainen kuin alempi manttelikerros, joka sijaitsee tämän D”-rajan yläpuolella.Tiedemiehet teoretisoivat, että materiaali joko on ollut liuenneena ytimeen tai on sellaista joka on uponnut manttelin läpi, mutta ei suostu menemään ytimen puolelle tiheystekijöitten takia.
4. ALEMPI MANTTELIKERROS on 49,2 % Maan massasta ja se on 650- 2890 km syvyydellä olevaa(406 -1,806 miles) . Alempi mantteli sisältää 72.9 % manttelien kuorimassasta ja lienee koostunut lähinnä silikonista (Si), magnesiumista (Mg) ja hapesta (O) Mahdollisesti se sisältää myös rautaa(Fe) jonkinverran, kalsiumia (Ca) ja alumiinia(Al) . Tiedemiehet ovat tehneet johtopäätöksensä perustamalla oletuksensa siihen tietoon, mitä on saatu Auringosta ja primitiivisistä meteoriiteistä sekä niiden kosmisten elementtien määristä ja suhteista.
5. KESKIMANTTELI SIIRTYMISKERROS (Transition region) käsittää 7.5% maan massasta. Sen syvyysalue on 400-650 kilometeria (250-406 miles).
Tätä siirtymävyöhykettä sanotaan myös fertiiliksi ( hedelmälliseksi) kerrokseksi ja se sisältää 11.1 % manttelin kuoriaineksesta. ja se on basalttisen magman syntyalue. Siinä on myös kalsiumia(Ca) alumiinia(Al) ja granaattikiveä, joka on alumiinisilikaattikompleksi. Tämä kerros on tiivis, kun se on kylmää ja selittyy tästä granaattikivipitoisuudesta. Se on kuumana ollessaan kelluvaa, koska mineraalit sulavat helposti muodostaen basalttia, mikä sitten voi purkaantua ylempien kerroksien läpi magmana.
6. YLÄMANTTELI on 10.3 % Maan massta. Se sijaitsee 10-400 km syvyydellä
(6 - 250 miles). Tämä ylempi vaippakerros sisältää 15.3% kaikesta manttelikuoren massasta. Tutkimusaineistoksi on kerätty kaikenlaista fragmenttia erosoituneista vuoristojonoista ja tulivuoren purkauksista. Tällä tavalla löydetyt pääasiallisimmat mineraalit ovat olleet oliviinia( Olivine (Mg,Fe)2SiO4) ja pyrokseenia (pyroxene (Mg,Fe)SiO3) . Korkeammissa lämpötiloissa tällaiset mineraalit ovat taittavia ja kristalloituvia , minkä takia suuri osa purkautuu nousten magmana muodostaen uutta kuorikerrosta tai sitten ei koskaan lähde manttelialueesta. ASTHENOSFÄÄRIKSI kutsuttu ylempi manttelikerroksen osa saattaa olla osittain sulanutta.
7.1. OSEAANINEN KUORIKERROS on 0.099 % Maan massasta ja se on 0-10 km
(0 - 6 miles). Oseaaninen kuori sisältää 0.147% manttelikuoren massasta. Suurin osa Maan kuoresta on kehkeytynyt vulkaanisesta aktiivisuudesta. Valtmerten harjannejärjestelmä on 40 000 kilometrin( 25 000 mailin) vulkaanoverkosto ja ne kehkeyttävät lisää oseaanista kuorikerrosta 17 kuutiokilometriä vuosittain ja ne aprketoivat valtamerten pohjaa basaltilla. Hawaiji ja Islanti ovat kaksi esimerkkiä basalttikasojen kerrostumista.
7.2. MANNERTEN KUORIKERROSALUE on 0.374% maan massasta. Mannersyvyys on 0-50 km (0 - 31 miles). Mannermaiset kuorikerrokset käsittävät 0.554 % manttelin kuorimassasta. Tämä on Maan ulko-osaa, jonka muodosta lähinnä kristalloituneet kalliot. Nämä ovat harvaa, matalan tiheyden takia kelluvaa mineraalia, jossa hallitsee lähinnä kvartsi (SiO2) ja maasälpä, jossa on vain vähän silikaatteja
MAAN PINNAN muodostaa sekä oseaaninen että kontinentaalinen kuorikerros ja tämä kerros on planeettamme kylmin osa. Koska kylmät kalliot deformoituvat hitaaseen tahtiin, tätä jähemää ulkoista kerrosta sanotaan LITHOSFÄÄRIKSI ( kallioinen ja vahva kerros).
20.5.2008 13:28 Muistiin MAAN kerroksista YDIN, VAIPPA ja KUORI. Suom. L Bright
Maapallomme kerrokset
4
1840
Vastaukset
jatkoa: 7. Litosfääristä ja tektonisista laatoista
LÄHDE: J. J. Thomson
http://www.solarviews.com/eng/earthint.htm
7.1. Valtamerten litosfääristä
Maan jähmeä uloin kerros käsittää kuorta ja ylintä osaa manttelia (vaippaa) ja sitä sanotaan litosfääriksi.
Uusi oseaaninen litosfääri muodostuu tulivuorien toiminnasta, kun syntyy halkeamia valtamerten harjanteisiin, jotka eräänlaisena palapeliverkostona ympäröivät koko maapalloa. Kuumuutta pääsee samalla vapautumaan maan sisäkerroksista syvyyksistä päin, kun uutta litosfääriä on muodostumassa. Kun kuumuutta kantava aines jäähtyy asteittain, siinä tapahtuu kontrahoitumista, kutistumista ja harjuista poispäin siirtymistä , pursuilemista pitkin merenpohjia vyöhykkeitä muodostaen.
Samalla vanhempi litosfääri paksunee ja ehkä tihenee enemmän kuin alla oleva manttelikerros ja niin se vaikuttaa vajoamista, putoamista alaspäin. ”meren pohjaa putoaa” sanotaan. Aines palaa takaisin maan sisuksiin päin jyrkässä kulmassa ja viilentää sisustaa. Tämä vajoama on pääkeino maan mantteliosan viilentämisessä alle 100 km syvyyksillä.
Jos taas litosfääri on nuorta ja kuumempaa vajoamakohdissa, se pakottuu liukumaan sisuksiin vähemmän jyrkässä kulmassa.
7.2. Mannerten litosfääri
Mannerten litosfääri on noin 150 km paksua(93 miles) ja siinä on tiheydeltään harvaa kuorta ja ulompaa mantteliosaa jotka ovat pysyvässä kellumistilassa. Mantereet kulkeutuvat sivusuuntiin pitkin manttelikerroksen konvektiojärjestelmää kuuman manttelikerroksen suunnasta poispäin kohti manttelin kylmempiä osia. Poikkeuksena on Afrikka. Afrikka oli kerran Pangean ydin alue, supermanner, joka mahdollisesti mureni sitten nykyisiksi mantereiksi.
Useita satoja miljoonia vuosia aiemmin ennen kuin Pangea oli muodostunut, eteläiset mantereet Afrikka, E- Amerikka, Australia , Antarktis ja Intia olivat kokoontuneet yhteen Gondwana- nimellä tunnetuksi maaksi.
(Tästä geologisesta historiasta käsin ymmärtää tektoniset laatat ja niiden luomiseen kuuluvat ihmisajan suhteen ikuiset liikkeet).
8. Tektoniset laatat
Kuorilaattojen reunamat.
Näitten tektonisten levyjen suhteen pitää ottaa huomioon niiden alkumuodostuminen, niiden lateraaliliike, interaktiot ja litosfääristen levyjen tuhoutumiset. Paljon Maan sisäistä kuumuutta vapautuu näiden mainittujen prosessien kautta ja moni Maan laaja rakenteellinen ja topografinen piirre on seuraamausta näistä.
Mannerten kanjonimaiset laaksot ja laajat basaltti tasangot ovat muodostuneet laattojen muretessa, kun magmaa nousee manttelista meren pohjaan muodostaen uutta kuorta ja erottaen keskisiä valtameriharjanteita. Tektoniset laatat kolaroivat ja silloin niitä tuhotuu, kun niistä lähtee alaspäin materiaalia eri vyöhykkeisiin ja siellä ne tuottavat syviä valtameren pohjasyvänteitä, tulivuoririvejä, mitä moninaisimmin transformoituvia liukupintoja, joita myöten vyöryjä voi tapahtua, leveitä lineaarisiä kohoumia ja poimuvuorijonoja.
Maan nykyinen litosfääri
on jakaantuneena kahdeksaan laajaan laattaan ja parikymmentä pienempääkin laattaa on ja niitä ajautuu manttelipintaa myöten 5- 10 cm (2- 4 tuumaa) vuodessa.
Kahdeksan isoa tektonista laattaa ovat:
AFRIKKA,
ANTARKTIS,
EURAASIA,
INTIAN- AUSTRAALIAN laatta ,
NAZCA (Perun laatta)
P-AMERIKKA,
PASIFINEN LAATTA
ja E-AMERIKKA
Pikkulaattoja ovat:
Anatolia,
Arabia,
Karibia
Cocos,
Filippiini
Somalian laatta
Huom komenttini:
Tiibetin maanjäristyksissä kolaroi kaksi suurta laattaa: Intian ja Australian laatat sekä Euraasian laatta.
Jos nyt ottaa vielä huomioon Raamatun ohjeen, pitäisi tasoittaa kellumispainoa( tasoittaa huippuja ja kohottaa laaksoja)
Tämä manttelikerroksen päällä olevien kuorikerrosten paino pitäisi yksityiskohtaisesti integroiden laskea, koska se voi vaikuttua myös massiivisesta rakentamisesta joka kohdistuu vain pieniin osiin maapalloa (Vrt N.Y.) ja jättää suuria autiomaita ja alavia tienoita rakentamatta (Sahara) . Globaali rakentamisen katsastus pitäisi ottaa ohjelmaan. Puurakenteilla voi olla merkitystä keveänä materiaalina. Myös pitäisi tietää, mikä on se kelluva pinta x, jonka suhteen tapahtuu putoamat. Tapahtuuko putoamaa mantereen alueella yhtä paljon kuin merten pohjan alueella. mMristä tulee silloin tsunami-ilmiö esiin. Mutta mantereet, se on vaikeampi tietää.
20.5.2008 14:49 L BrightSEISMISTEN AALTOJEN TYYPIT
Seismisiä aaltoja kulkee pitkin maan pintaa ( surface) ja toisaalta maan läpi.
Nopeus, jolla aalto liikkuu, on 3-15 kilometriä sekunnissa. ( 1.9- 9.4 mailia sekunnissa).
Kaksi aaltotyypeistä kulkee ympäri maan pintaa kierivinä paisumina (rolling swells).
Toiset kaksi tyyppiä ,
primäärinen P, puristava, kompressoiva aalto ( compression wave) ja sekundäärinen S aalto (shear wave) , irtirepivä , halkaiseva aalto, läpäisevät maan kerroksia sisuksiin päin.
Primääri aalto komprimoi ja dilatoi ainetta, jonka läpi se kulkee, oli se sitten kalliota tai nestettä ja sen kulku on samantapaista kuin ääniaallon kulku. P-aallot voivat kulkea kaksi kertaa niin nopeasti kuin S- aallot.
S-aallot propagoituvat kallioitten kautta, mutta eivät pysty kulkemaan nesteitten kautta.
Sekä P aalto että S aalto taittuvat ( refract) tai heijastuat (reflect) sellaisissa pintakohdissa, missä erilaiset fysikaaliset ominaisuudet kohtaavat. Nämä aallot myös vähentävät nopeuttaan, kun ne kohtaavat kuumempia aineksia. Keskeytymisten lokalisoitumiseen vaikuttaa nämä suunnan ja nopeuden muutokset.
LÄHDE: Calvin J Hamilton:
http://www.solarviews.com/cap/earth/earthfg1.htm
(englannista suom)
Kommenttini: kuten voi päätellä, maapallo on siten koostunut,että sen luomisjäristykset ovat melko hyvin tasapainossa ja sammuvat rakenteellisista syistä.
Ihmiskunta voi massiivisin selektiivisin ja hyvin yksipuolisin rakentamisin provosoida kelluvissa laatoissa epätasapainoa -
Kuvittele, miltä jäälautta vaikuttaa, jos hyppää vain yhteeen kulmaan oikein joukolla.
Tässä olisi syytä asettaa harmaat aivosolut yhteen.
21.5.2008 18:59- huomannut
Esimerkiksi Himalajan etelärinteillä kasvaa kasvit paremmin ja paino lisääntyy jatkuvasti, jolloin Himalajan vuoristo kallistuu lisääntyneen painon vuoksi eteläänpäin. Siten kalliokerrokset ovat kallellaan eteläänpäin eli vastaavat kerrokset ovat sitä syvemmällä, mitä etelämpänä ne ovat.
- Kaivuri
Nyt menee kyllä aivottomuuden puolelle tämä homma. Luuletteko te tosissanne, että kasvien kasvaminen kasvattaa massaa jossain?
Ha-Loo! Ne kasvit ottavat siitä kasvualustaltaan sitä rakennusmateriaaliaan, eli ei se massa siellä kasva!
Samoin ihmisten rakentaminen; YLEENSÄ rakennusmateriaalit louhitaan aikasta lähetltä - tuhansia kilometrejä rakennuspaiklataan tai yleisien teollistuneiden alueiden lähistöltä. Näin ollen ei se MASSA minnekään RATKAISEVAN paljon siirry, niin vähäistä on maamassojen siirtely että sama kuin kärpänen kakkaisi olallesi; et sinä sinne kakan suuntaan kaadu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde212586- 1482244
Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän292222Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.522129Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti211722Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3871613Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään961546- 2881436
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131389- 1321379