Ei varsinaisesti enää kuulu tälle palstalle, mutta kun kirjoittelin aiemminkin - nyt on maailma kirkastunut.
Asun omassa asunnossa, olen hyvin iloinen, seesteinen ja kaikinpuolin tyytyväinen.
X: käveli tänään vastaan paikkakunnan torilla, jotenkin - en tiedä miksi- tunsin jotain säälin-sekaista-tunnetta.
Mutta näin se elämä menee, kukin tyylillään taaplaa...
Asun omassa asunnossa, olen hyvin iloinen, seesteinen ja kaikinpuolin tyytyväinen.
X: käveli tänään vastaan paikkakunnan torilla, jotenkin - en tiedä miksi- tunsin jotain säälin-sekaista-tunnetta.
Mutta näin se elämä menee, kukin tyylillään taaplaa...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suotta suret ukon rähjääntynytttä ulkomuotoa - tuskin se ennenkään niin paljon muuta ollut?
päässyt asiasta ylitse, kun tunsit tarvetta käydä täällä mukamas säälintunteestasi kertomassa, omaa tappiontunnetta se kuitenkin todellisuudessa on.
Kyllä olet varsin kehno keittiöpsykologi kuule; miksi tuntisin tappiota kun pääsin eroon vanhasta kulahtaneestä, ilkeästä äijänkäppyrästä?
Ne säälinsekaiset tunteet tulivat siitä, että katselin häntä kuten joku vieras häntä katsoo; varsin nukkavieru olemus, parta ajamatta, housut 15 vuotta vanhat, jalassaan linttaan astutut lenkkarit ja tukka hapsotti ko röllillä...
Minä jatkan rinta rottingilla, pidän huolen myös ulkoisesta olemuksesta; ei kukaan sääli jos kulkee kylillä paskasena.
Niin - miksi joku kirjoittaa tuollaisen typerän vastauksen kun ei tiedä mistä on kyse; asiahan on juuri kuten kirjoitin: eli tunsin säälinsekaisia tunteita - mutta siitä matka on kauas, kauas etten olisi käsitellyt tunteitani.
6 kuukauden " lusiminen" vastentahtoisen äijän kanssa suodattaa kyllä ne herkimmät tunteet - kun hälle valkeni, että homma tosiaan loppuu eikä paluuta ole.
Harkinta-aika oli yhtä elävää helvettiä. Ei muuta siitä.
..otapa nyt Aila ihan rauhallisesti vain! Kyl´se siit.
...Aikaanaan...kun oli riitoja, ja kaikkea mitä " normaaliin" liittoon kuuluu, yritin kysyä x:ltä. emmekeö voisi käydä jossain juttelemassa ongelmistamme?
EI voitu, hän ärähti.
Nyt sitten tilanne sellainen, että katkera, sisäänpäinkääntynyt ukko istuu yksinään eikä hänellä ole ketään joka pitäisi yhteyttä häneen?
Ai, miksieivät pidä?
No ei hänkään pidä.
Ja niistä " ihania" sisaruuksia on sentään tehty kuten ennen vanhaan oikein suokauokalla eli monta on.,
Minä elän omaa elämääni, lapset, lapsenlapsetkin käyvät monta kertaa viikossa, ulkoinen, hoidan kuntoani - nyt saan jopa ITSE valita mitä ruokaa ostan - hän osti vain ällöä rasvaista makkaraa ja muuta paskaa.
Minä suosin kevyttä ruokavalioita, liikun paljon, ole positiivisellä mielellä ja jokainen päivä on kuin jouluaatto-synttäri.
Että nämä - säälin-sekaiset-tunteet- jätetään omaan arvoonsa, jos aikuisella toimii järki ja hän osaa hoitaa asiansa, niin hoitakoon myös elämäänsä.
Olen kiitollinen, että pääsin pois, olisi vain pitänyt ymmärtää lähteä 10 vuotta sitten.
Kädet ristissä kyynärpäitä myöten kiitän, että pääsin/ lähdin pois.
Saa sitä sääliä.
Sääli on yksi tapa työntää pois tunne tai ajatus omasta puuttellisuudesta. Niinkuin puutteellisuus nyt olisi jokin paha asia, koska kaikkihan on tavallisia ihmisiä puutteineen.
Mun mielestä se joka säälii muita pitäisi itse miettiä säälinsä syitä.
Toisten sääliminen ei tee niistä toisista sen huonompia tai säälittävämpiä, mutta jos oma olo kohenee siitä vaan säälimään vaikka koko maailmaa.