Tämä kuuluu mielestäni uskottomuusosastoon varsinkin nykyaikana, ja ajattelin jakaa ajatukseni nettipettävistä ukkomiehistä ja miten heidän kanssaan pitäisi toimia. Tämä ei koske parantumattomia casanovia, vaan niitä miehiä jotka ovat tavallisia, ja ovat alkaneet etsiä netistä seuraa vaikka on parisuhde. ja vaimo suree ja kärsii.
Itse kulutin muutaman kuukauden suremalla miehen nettinussimista.sitä ei aluksi voi käsittää ollenkaan, että miksi..nyt tiedän.
Mies ei näe sitä mikä on lähellä, haluaa saalistaa ja kokea että hänen kommenttinsa pönkittävät jonkun naisen itsetuntoa. HÄN on se ritari joka tietää kuka on hyvännäköinen, hän on se joka sanoo, ja hän on se jota kuunnellaan.Hän on se joka tuomaroi missikisoja, ja päättää kuka kurkokaulaisista naisista saa jättipotin, eli munaa ja kehuja.
Netissä on helppo saada yleisöä itselleen , kun aina miljardien joukosta löytyy joku ääliö jolla jaksaa kiinnostaa.
samaan juttuun perustuu tämä foorumikirjoitttelu.
Tänne mitä kirjoittaa, ei ole koskaan mitään uutta ja aina löytyy silti joku kaltaiseni ääliö joka jaksaa vastata toisten onnettomien huhuiluun.
Suosittelen, meillä ainakin toimi: ÄLÄköö olko niin KILTTEJÄ miehellenne, tai itkekö jossain sohvannurkassa kuinka teitä kohdellaan väärin.
Vaikk akuinka tuntuisi, että teidän pitää selittää miehellenne mitä tarvitsette, ja puhua ja paapoa varovasti miehestänne rakkautta esiin ÄLKÄÄ alkako siihen kerjäämiseen. Olkaa kovia miehelle, sitä hän tarvitsee ja selvästi on tosi kova ja julma teille, mies pehmitetään henkisellä lihanuijalla eikä pyytämisellä.
Laittakaa heti ensimmäisestä epäilyksestä meteli pystyyn, koska jos jäätte tarkkailemaan miten pitkälle mies on valmis menemään takaan että hän kyllä menee ennen pitkää loppuun asti, eli tapaa sieltä netistä jonkun ja nussii menemään. Kuitenkin kun laitatte nyt kovan kovaa vastaan, paiskotte parit astiastot seinään ja pakkaatte kassinne ja olette viikonlopun hotellissa yötä, niin mies aikansa huhuilee vielä netissä kunnes tajuaa ettei niissä nettinaisissa ole mitään sen kiinnostavampaa. Projektiksi tulee oman vaimon lepyttäminen.
Jos vasta siinävaiheessa alatte metelödä kun olette jo istuneet tuhat pitkää yötä kuunnellen miehen näppäimistöjä, ja jätätte miehen, niin mies vasta sitten tajuaa ja alkaa itkeä, katua , mutta olette jo itse pilannut siihen mennessä oman halunne rakastaa miestänne, kun olette katselleet hänen touhujaan.
Laittakaa se NETTI POIKKI, soittakaa operaattorille että teidän huushollista voi netin laittaa katki, menkää sitten sanomaan ukolle että jos ei lapsi osaa käyttäytyä niin karkkipäivää ei tule.
Älkääkä hävetkö sitä että olette katselleet salaa miehen touhuja ONHAN TEILLÄ JUMALAUTA OIKEUS SIIHEN, TE OLETTE HÄNEN VAIMONSA!!VAIMOLLE KUULUU SE MITÄ MIES TOUHUAA, VAIMON TULEE SAADA PUUTTUA ASIOIHIN JOS NE EIVÄT MIELLYTÄ. Parisuhde se on eikä mikään miehen mellastusalusta, jossa vaimo odottaa ja passaa miestä ja mies vain rellestää.
Reaktioista voitte sitten päätellä, jos mies ei tokene hurmiostaan niin VAIHTAKAA MIESTÄ älkää jääkö kitumaan ja tukehtumaan hidasta kuolemaa
Itse kulutin muutaman kuukauden suremalla miehen nettinussimista.sitä ei aluksi voi käsittää ollenkaan, että miksi..nyt tiedän.
Mies ei näe sitä mikä on lähellä, haluaa saalistaa ja kokea että hänen kommenttinsa pönkittävät jonkun naisen itsetuntoa. HÄN on se ritari joka tietää kuka on hyvännäköinen, hän on se joka sanoo, ja hän on se jota kuunnellaan.Hän on se joka tuomaroi missikisoja, ja päättää kuka kurkokaulaisista naisista saa jättipotin, eli munaa ja kehuja.
Netissä on helppo saada yleisöä itselleen , kun aina miljardien joukosta löytyy joku ääliö jolla jaksaa kiinnostaa.
samaan juttuun perustuu tämä foorumikirjoitttelu.
Tänne mitä kirjoittaa, ei ole koskaan mitään uutta ja aina löytyy silti joku kaltaiseni ääliö joka jaksaa vastata toisten onnettomien huhuiluun.
Suosittelen, meillä ainakin toimi: ÄLÄköö olko niin KILTTEJÄ miehellenne, tai itkekö jossain sohvannurkassa kuinka teitä kohdellaan väärin.
Vaikk akuinka tuntuisi, että teidän pitää selittää miehellenne mitä tarvitsette, ja puhua ja paapoa varovasti miehestänne rakkautta esiin ÄLKÄÄ alkako siihen kerjäämiseen. Olkaa kovia miehelle, sitä hän tarvitsee ja selvästi on tosi kova ja julma teille, mies pehmitetään henkisellä lihanuijalla eikä pyytämisellä.
Laittakaa heti ensimmäisestä epäilyksestä meteli pystyyn, koska jos jäätte tarkkailemaan miten pitkälle mies on valmis menemään takaan että hän kyllä menee ennen pitkää loppuun asti, eli tapaa sieltä netistä jonkun ja nussii menemään. Kuitenkin kun laitatte nyt kovan kovaa vastaan, paiskotte parit astiastot seinään ja pakkaatte kassinne ja olette viikonlopun hotellissa yötä, niin mies aikansa huhuilee vielä netissä kunnes tajuaa ettei niissä nettinaisissa ole mitään sen kiinnostavampaa. Projektiksi tulee oman vaimon lepyttäminen.
Jos vasta siinävaiheessa alatte metelödä kun olette jo istuneet tuhat pitkää yötä kuunnellen miehen näppäimistöjä, ja jätätte miehen, niin mies vasta sitten tajuaa ja alkaa itkeä, katua , mutta olette jo itse pilannut siihen mennessä oman halunne rakastaa miestänne, kun olette katselleet hänen touhujaan.
Laittakaa se NETTI POIKKI, soittakaa operaattorille että teidän huushollista voi netin laittaa katki, menkää sitten sanomaan ukolle että jos ei lapsi osaa käyttäytyä niin karkkipäivää ei tule.
Älkääkä hävetkö sitä että olette katselleet salaa miehen touhuja ONHAN TEILLÄ JUMALAUTA OIKEUS SIIHEN, TE OLETTE HÄNEN VAIMONSA!!VAIMOLLE KUULUU SE MITÄ MIES TOUHUAA, VAIMON TULEE SAADA PUUTTUA ASIOIHIN JOS NE EIVÄT MIELLYTÄ. Parisuhde se on eikä mikään miehen mellastusalusta, jossa vaimo odottaa ja passaa miestä ja mies vain rellestää.
Reaktioista voitte sitten päätellä, jos mies ei tokene hurmiostaan niin VAIHTAKAA MIESTÄ älkää jääkö kitumaan ja tukehtumaan hidasta kuolemaa
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kuin minun elämämästäni. En vain saanut miestä lopettamaan noita juttuja. En millään. Hänen mielestään noi jutut ei "kuulu mulle." Huh. Aluksi otti niitä pois ja meni vähän aikaa ja taas tuli. Aina omilla kuvillaan (vanhoilla eikä tämänpäivän) ja tuli aina vaan röyhkeämmäksi. Lopuksi etsi jo vaimoa itänaapurista ja ikähaitari oli yhtä alhaalla kuin omien lasten iät. Oli siinä olemista meikäläisellä.
Ja minua sanoi rakastavansa, ehkä omalla tavallaan.
Hyviä ohjeita. Mutta töissä on netit yms. joten tuo katkaisu ei ratkaise ongelmaa. Nettiaddiktejahan nämä ovat. Narsismia mukana. Naiset palvoo - juuri tuota. Olisivatpa nähneet kuvaruudun toiselle puolelle kun mies deittailee kaljoissaan ja kalsareissaan ison mahansa kanssa...
Entäs ne nettipettävät akat? Kenen kanssa luulet sen ukkomiehen "pettävän"? Kai siellä toisessa päässä on joku nainen?
Mutta ilmeisesti ei, miehethän ne vaan vieraissa käy. Me tyhmemmät sitten hiljaa ihmettelemme että kenen kanssa....
..no, oikeassa olet mutta tähän voi vastata joku mies paremmin, itse naisena sanoisin että nettipettävä nainen on parantumaton tapaus, en ymmärrä miksi nainen niin tekisi koska en itse tee niin..joten en voi auttaa.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä, se oli ponteva ja hyvä teksti jonka kirjoitit keskustelun aloittaja.
Mulla on niin samanlaisia kokemuksia. Mies hakee seuraa netistä eikä osaa lopettaa, vaikka lupaa. Chatti on hänelle jokapäiväistä elämää. Aina vaan muuttuu röyhkeämmäksi. Kerran jäi kiinni suhteesta ja kaksi kertaa seuran hakemisesta. Viimeisellä kerralla oli jo hankkinut prepaid-liittymän. Joka ikinen kerta lupaa lopettaa ja alkaa hoitamaan meidän suhdetta ja elämään perhe-elämää täyspainoisesti. Mutta kun se netti vetää ja tosiaan ei auta katkaista yhteyttä, koska töissä voi ihan vapaasti deittailla ja chattailla. Etenkin yövuorossa kone käy kuumana.
Minäkin surin aikani ja yritin laittaa suhdetta kuntoon. Ei se ole yksin minusta kiinni. Eikä asiaa auta se, että entinen kakkonen ei osaa päästää irti miehestä vaan seurailee miehen touhuja täällä suomi24:ssä ja raportoi minulle. Samalla hän yrittää saada miestäni uudelleen suhteeseen kanssaan lähettämällä kaikenlaisia lässytysviestejä. Mutta minä en enää välitä. Olen niin kurkkua myöten täynnä tätä touhua.
Mieheni harrasti nettipornoa ja tapaamisia, jaksoin ihmetellä kauhuissani hänen tekojaan yksikseni ja kuunnella valheita. Lopulta käräytin hänet;tunnustus tuli vasta kun itse näytin todisteet joita olin kerännyt. Mies ei juuri reagoinut tunteella vaan syytti minua, vaikka itse oli laiminlyönyt suhdetta jo pitkään.
Puolustuksena oli että muutkin miehet...
Yritin hammasta purren hyväksyä tapahtuneen, vaikka luottaa en pystyisi enää koskaan. Pahinta on se että ei saanut myötätuntoa eikä ymmärrystä pahaan oloon (kun valittamalla asiasta puolisolleni;hävitin hänen myötätuntonsa)olisi kuulema pitänyt olla vain hiljaa ja yrittää rakentaa uutta pohjaa ja jättää petos sikseen. Tällainen henkinen manipulointi on painostavaa, sillä yritetään saada uhri uskomaan että on toiminut itse väärin ja saa ansionsa mukaan.
arvaa mitä. Ei sun tarvitse suostua tuollaiseen henkiseen väkivaltaan.
Tarkoitan, että kun otat ne kylmät faktat kouraan, ja näet todellisen motiivin siihen niin olosi helpottuu kummasti.
Eli syy miksi mies ei myönnä teossaan olevan mitään vikaa, on ihan siinä että hän ei halua alkaa käsitellä sitä.
Hän tietää kyllä, samoin kuin sinäkin että teoissa on paljonkin paheksuttavaa.
Mutta tuo on se hänen korttinsa jonka hän käyttää, jotta asiasta ei tarvitsisi puhua.
Motiivi on täysin kylmä sinua kohtaan, eikä se sisällä mitään parisuhteen kannalta järkevää, mies ajattelee yksioikoisesti.
1) salailu
2) kiinnijääminen
3) kaikki se mitä voi kiinnijäämisen jälkeen sanoa että jäisi "vähemmän kiinni"
Miehellesi et voi mitään, mutta voit tajuta sen että hän on KYLMÄ. Koska tuollaista ei tee ihminen joka rakastaa, ja ihminen joka rakastaa niin älyää edes katua.
Voit hyvällä omalla tunnolla vaihtaa miestä tai siirtyä itse deittilinjoille pitämään hauskaa. Voin tuon perusteella päätellä, että olet kyllä tehnyt aivan kaikkesi, ja aivan tarpeeksi. Se että tulosta ei tule miehen kanssa, ei ole enää sinun käsissäsi.
Mistä löytää todisteet pettämisestä. Tiedän että mies pettää. Millä saada mies kertomaan, jäämään kiinni?
varmaan kannattaa jättää mies jos olet aivan varma.
Jossain vaiheessa tulee se eteen, että kannattaako asiaa enää ottaa esille, jos tietää kolme asiaa
a) luottamus on menetetty jo lopullisesti
b) mies ei muutu
c) ei enää rakasta miestä
Silloin on enää turha tentata miestä pettikö vai ei.
Jos ei saa miestä tunnustamaan, niin ota ne suurennuslasin alle seikat, jotka aiheuttavat sen että teillä ei ole luottamusta.
Esimerkiksi, jos minun mieheni epäilisi että sain tekstiviestin mieheltä, ja asia ei pidä paikkaansa: NÄYTÄN PUHELIMENI.
Pettäjä ei voi näyttää puhelintaan, vaan hän vetoaa yksityisyyteen tms, hän ei voi tietenkään pettämisestä johtuen tehdä mitään todistaakseen uskollisuuttaan, vaan aina vain suuttuu epäilyistä.
Minuakin on aiheettomasti epäilty, mutta ei se suututtanut yhtään koska tiesin etten ole tehnyt niin pystyin nauramaan asialle.
Sekin on jo tarpeeksi, että toinen ei edes yritä rauhoittaa mitenkään. Oli pettänyt tai ei, niin ei sillä tavalla vaimoa kohdella muutenkaan että haukutaan toista vainoharhaiseksi tms.