Eli miksi junnujoukkueissa ei pelaajat saa tasaisesti peliaikaa. Miksi jotkut ovat ikuisia jokereita. Miksi toisille suodaan parhaat ulkopelipaikat siten, ettei toisten koskaan anneta edes kokeilla vastuullisempaa paikkaa. Miksi ajoja lyövät vain muutamat. Ihan hyville lyöjille ei anneta edes tilaisuutta lyödä ajoja.
Eli miksi miksi miksi. Voisiko joku sellainen pelinjohtaja vastata, joka peluuttaa epätasaisesti. Voisiko sellainen pelinjohtaja kertoa, miksi hän on niin huono pelinjohtaja, ettei saa kuin joistakin pelaajista sitä parasta esille. Miksi hän tuottaa vain muutaman "tähden" ja suuri osa lopettaa ennen rippikouluikää.
Täällä kyselee katkera äiti, jonka poika on jo lyömässä hanskoja tiskiin. Kaksi peliä on jo takana ja toisesta poika oli kokonaan sivussa. Toisessa oli jokerina toisen puoliskan, pääsi lyömään ykkösenä ja kakkosena, sekä pääsi sitten kakkosvahdiksi, minne pelinjohtaja jo etukäteen kielti heittämästä palloja. Kannustavaa. Ja kaiken huipuksi veljeni, joka on pelannut superissa pesistä, kehuu poikani pelisilmää, lyöntivoimaa ja kiinniottamista. Kumma ettei oma pelinjohtaja niitä näe.
Ja syynkin pelinjohtajan sokeudelle tiedän. Minä olen liian kovaan ääneen arvostellut moista peluuttamista palavereissa. Toiset ovat mutisseet selän takana, mutta kukaan muu ei ole suutaan aukaissut. Sitten näiden muutamien luottopelaajien vanhemmat ovat myös pelinjohtajia toisissa joukkueissa, ollaan yhdessä leijonia ja rotareita tai muuten vaan sukua. Sellaisten vanhempien lapset ovat hyviä pelaajia, taidoista viis. Ja minunkaltaisten suurisuiden lapset ovat sitten huonoja, taidoista viis.
Ja vielä miksi. Ja miksi minä vuodesta toiseen uhraudun kuskiksi, kioskimyyjäksi, talkoolaiseksi. Vaihdetaan lajia tai seuraa, pojan mielipahaa en tätä kesää kauemmin katsele.
Ja taas tämä ikuinen
35
3995
Vastaukset
- ex-junnu
Omilta junnuvuosilta samanlaisia kokemuksia. Meilläkin oli jokerit aina samoja, joskus silloin tällöin pääsi vähän ulkokentällekin. Pesikseen kaipais kyllä jalkapallosta tuttua kaikki pelaa -systeemiä. Meilläkin valmentaja peluutti omaa tytärtään kavereineen parhailla paikoilla. Musta olis hyvä, jos jokeripaitoja kierrätettäis, niin että jokainen joukkueesta joutus siihen rooliin joskus. Ei junnupelit ole niin tärkeitä, että niissä pitäis voitosta kamppailla hampaat irvessä. Tärkeintä olis, että kaikki joukkueen jäsenet pääsis nauttimaan pelaamisesta ja kehittämään harjoituksissa opittuja taitoja peleissä tositilanteissa. Sitäkin täytyy harjoitella, ei ihme jos junnun tulee hermoiltua siinä vaiheessa, jos kerrankin pääsee oikeesti pelaamaan.
Mulla oli se onni, että joka toinen vuosi pelasin ikäni puolesta eri joukkueessa, jossa peliaikaa sain paljon enemmän ja olin yksi joukkueen kantavia voimia. Siinä joukkueessa muutenkin homma toimi paljon paremmin. Siitä toisesta joukkueesta ei hirveesti hyviä muistoja ainakaan tälleen jälkikäteen ole. - ainakaan pelinjohtajilta
he tekevät voittajajoukkueita. eivät he halua vastata miksi he ovat niin huonoja pelinjohtajia tai omaavat niin huonon pelisilmän, etteivät pysty peluuttamaan edes suunnilleen tasapuolisesti koko joukkuetta.
ulkokentällä on 9 pelipaikkaa, on ihme ja kumma ellei joillekin pelaajille löydetä kakkos- tai kolmosvahtia kummempaa. Samoin sisäpelissä voi valita 12 lyöjän paikkaa. On ihme, ellei joku pelaaja saa koskaan kokeilla mailansa voimaa ajoissa. Se on jo tietoista pelijärjestyksen luomista jokereiden avulla.
Viime kesänä eräällä leirillä kuuntelin, kun joku poika tuli tohkeissaan kertomaan ilmeisesti isälleen, että kato, mä oon nro 4, mulle tulee viimeinkin ajo, kivaa. Seurasin ko pojan pelin: kun 3 ekaa oli odotetusti menneet kentälle, tuli ajon lyömään jokeri (joka epäonnistui, löi viimeisellä laittoman), sitten tuli toinen jokeri joka tyhjäsi kopilla kentän. Tämä nro 4 lähti itse etenemään varsin näyttävällä lyönnillä, jolla eteni kakkoselle saakka. olisi sillä saattanut tulla juoksukin, jos kentällä olisi joku ollut... seuraavassa vuorossa oli poika jokeri ja lähti etenemään.- se menee
Pelipaikat on säädetty jo vaippaikäisistä, kun on ekaa kertaa räpylää porukan kanssa käteen soviteltu. Siellä on silloin katsottu lukkarit, ykkösvahdit ja muut keskeiset paikat. Sitten muille on jäänyt jämät. Silloin on myös päätetty että tuo on kova lyöjä, tuo ei. Tuo etenee, ei tee muuta, tuo on vaihtolyöjä. Vaikka se etenijäksi tai vaihtolyöjäksi tai peräti ylimääräiseksi lyöjäksi mallattu kuinka kehittyisi, menisi kenties ohitsekin jonkun, niin harvoin kastijärjestys muuttuu. Valmentajat ovat ottaneet suosikit ja nehän pysyvät. Vanhemmille kyllä kerrotaan, että miten teidän Eetu on nykyään niin kova lyöjä tai miten Ville on kehittynyt hurjasti kiinniottamisessta. Silti Eetu ei pääse näyttämään miten hoitaisi ajotilanteen, koska Aleksi ja kumppanit on jo monta vuotta sitten päätetty tykkilyöjäksi, ei muita. Eikä liioin Ville pääse näyttämään kiinniottamisen taitojaan keskikaverina tai ykkösellä, koska Valtteri ja toiset ovat jo vallanneet sen paikan aikaa sitten. Vanhemmat yritetään vaan pitää tyytyväisinä, ettei vaan kausimamaksut alkaisi huveta tai kuskivuorot ja kioskivuorot kasaantua tähtien vanhemmille, kun Eetun ja Villen vanhemmat hoksaavat, että heidän poika on vaan välttämätön paha.
- Jojo
Mikäli tilanne jatkuu kuvatunlaisena, niin minun ohjeeni on vaihtaa seuraa. Tietenkään se ei aina ole mahdollista etäisyyksien takia.
Yritä myös vielä keskustella muiden vanhempien kanssa ja sitä kautta painostaa valmentajaa. On todella säälittävää, että aikuiset ihmiset ajavat omia tavoitteitaan lasten kautta. Tsemppiä! - Isä-pelinjohtaja
Itse olen toiminut pari vuotta pelinjohtajana pakon sanelemana ja huomannut kuinka helppoa on saavuttaa menestystä parhaita peluuttamalla. Se ei vaadi juuri minkäänlaista osaamista pelinjohtajalta, jotta saa voittoja parhaiden pelaajien avulla.
Olin mukana kakkospelinjohtajana joukkueessa, jossa toinen pelinjohtaja oli melkoinen auktoriteetti eikä millään suostunut tasaiseen peluuttamiseen: "pelaajat haluaa voittoja ja kyllä nämä muut ymmärtävät sen, että jos ei taidot riitä niin ei kentälle pääse". Kumpikaan meistä ei ollut kaksinen pelinjohtaja ja osaaminen oli aivan olematonta mutta yllättävän monta voittoa saatiin sillä, että kierrätettiin samoja pelaajia koko kesä jokereina. Voin todella sanoa, että helppoa oli mitalin saanti.
Tämän kokemuksen jälkeen olen lakannut liikaa arvostamasta juniorimitaleita. Niillä on yleensä hintana se, että peliaikaa ei anneta tasaisesti ja tietyssä iässä loppuvat pelaajat kokonaan.
Mielestäni juniorivalmentajien onnistumisen mittarina täytyisi olla se, kuinka monta pelaajaa he saavat pidettyä matkassa mukana aikuisiksi saakka. Jos näitä pelaajia on paljon, on valmennus onnistunut. Jos jäljellä on vain muutama, on valmennus epäonnistunut täydellisesti. Epätasaisella peluuttamisella ilmoitetaan julkisesti: "olen epäonnistunut pelinjohtaja ja valmentaja".
Olen nähnyt oman lapseni joukkueessa sen, kuinka ennen ensimmäisen pelikauden alkua (7-8-vuotiaita) päätettiin sisäharjoituskaudella, ketkä pelaavat lukkareina. Tietenkin vasenkätiset. Kuka pelaa kotiuttajana? Tietenkin joukkueen suurikokoisin pelaaja. Ilman ensimmäistäkään peliä ja ilman ensimmäistäkään ulkoharjoitusta. Tämä tehty ratkaisu on pidetty voimassa tähän päivään saakka. Lukkareista ei kummoisia ole tullut mutta heitä peluutetaan vuodesta toiseen ilman jokerikomentoja. Kotiuttajakaveri ei lyö juoksuja sen kummemmin kuin muutkaan mutta niin vain pelaa numerolla 4 tai otetaan jokerina ajoa purkamaan. Todella jäykkää ja mielikuvitusköyhää peluuttamista.- näin:
Sain joukkueeseen sekalaisen seurakunnan pelaajia, F-ikäisiä. Myös olosuhteiden pakosta jouduin hommaan. Pelaajat olivat jo pari kesää pelanneet ja olevinaan oli lukkarit, kotiuttajat, etenijät, jne selvillä. Myös ne takakenttien taavit ja kakkosvahdit, joita oli sijoiteltu niin, että palloa eivät nähneet kuin sattumalta.
Eka peli ja sekoitin pakan täysin. Etenemään lähti mukamas kovin lyöjä, entinen etenijä sai lyödäkseen ajon. Lukkariksi vaihdettiin eräs niistä ikijokereista, ykkösvahdiksi takakentän kaveri jne... Pelaajat olivat ihmeissään, vanhemmat ihmeissään että mitä nyt. Varsinkin niiden ns tähtien vanhemmat valittivat isoon ääneen, miten siepparina on aivan väärä henkilö, ykkäsvahti ei tule saamaan kiinni, ajon lyöjä ei osu palloon jne...
No, peli voitettiin 2-1. Jatkoin samaa seuraavissa peleissä, toki ne entiset etenijät pääsivät juoksemaankin - nopeita kun olivat. Mutta tämä osoitti, että osasivat he lyödä juoksuja kun vain annettiin tilaisuus.
Nyt on ekat pelit taas takana. Ollaan "jo" E-ikäisiä. Minulla on joukkueessa 13 pelaajaa, joista 4 osaa toimia lukkarina, melkein kaikista on ykkösvahdiksi ja sieppariksi, samoin melkein kaikki pystyvät toimimaan myös takana. Jokainen osaa lyödä ajon ja jokainen osaa edetä kentällä. Uskon, että tämä joukkue on vahvoilla, kun leirillä pelataan nyt ja tulevina vuosina. Ja mikä tärkeintä: kaikki tuntevat pelaavansa joukkueessa ja kaikilla on hauskaa. Ne valittajavanhemmatkin ovat lopettaneet, kun hyväksyivät sen, että tänään heidän lapsi on lukkari, huomenna kakkosvahti. - mahtavan
näin: kirjoitti:
Sain joukkueeseen sekalaisen seurakunnan pelaajia, F-ikäisiä. Myös olosuhteiden pakosta jouduin hommaan. Pelaajat olivat jo pari kesää pelanneet ja olevinaan oli lukkarit, kotiuttajat, etenijät, jne selvillä. Myös ne takakenttien taavit ja kakkosvahdit, joita oli sijoiteltu niin, että palloa eivät nähneet kuin sattumalta.
Eka peli ja sekoitin pakan täysin. Etenemään lähti mukamas kovin lyöjä, entinen etenijä sai lyödäkseen ajon. Lukkariksi vaihdettiin eräs niistä ikijokereista, ykkösvahdiksi takakentän kaveri jne... Pelaajat olivat ihmeissään, vanhemmat ihmeissään että mitä nyt. Varsinkin niiden ns tähtien vanhemmat valittivat isoon ääneen, miten siepparina on aivan väärä henkilö, ykkäsvahti ei tule saamaan kiinni, ajon lyöjä ei osu palloon jne...
No, peli voitettiin 2-1. Jatkoin samaa seuraavissa peleissä, toki ne entiset etenijät pääsivät juoksemaankin - nopeita kun olivat. Mutta tämä osoitti, että osasivat he lyödä juoksuja kun vain annettiin tilaisuus.
Nyt on ekat pelit taas takana. Ollaan "jo" E-ikäisiä. Minulla on joukkueessa 13 pelaajaa, joista 4 osaa toimia lukkarina, melkein kaikista on ykkösvahdiksi ja sieppariksi, samoin melkein kaikki pystyvät toimimaan myös takana. Jokainen osaa lyödä ajon ja jokainen osaa edetä kentällä. Uskon, että tämä joukkue on vahvoilla, kun leirillä pelataan nyt ja tulevina vuosina. Ja mikä tärkeintä: kaikki tuntevat pelaavansa joukkueessa ja kaikilla on hauskaa. Ne valittajavanhemmatkin ovat lopettaneet, kun hyväksyivät sen, että tänään heidän lapsi on lukkari, huomenna kakkosvahti.loistava systeemi! Toivottavasti muutkin valkut ottais onkeensa, niin ei tarttis huolehtia pesiksen tulevaisuudesta saati pelaajien tasosta tulevaisuudessa ja mikä tärkeintä: lapset nauttii pelaamisesta! Alle c-ikäisten ei tarvitse muutenkaan erikoistua tietyille pelipaikoille, sillä silloinhan pakotetaan valmentajan (usein yksipuolisen ja subjektiivisen) arvioinnin perusteella johonkin muottiin, eikä anneta mahdollisuutta piileville kyvyille tai kehittymiselle.
EN ymmärrä yhtään niitä karjuvia voiton- ja kunnianhimoisia valmentajia, jotka lasten vapaa-ajan ja ilon kustannuksella toteuttavat omia unelmiaan. Harmi, että hyvistä ja lasten etua ajattelevista valkuista on niin huutava pula. - pelinjohtajaks...
mahtavan kirjoitti:
loistava systeemi! Toivottavasti muutkin valkut ottais onkeensa, niin ei tarttis huolehtia pesiksen tulevaisuudesta saati pelaajien tasosta tulevaisuudessa ja mikä tärkeintä: lapset nauttii pelaamisesta! Alle c-ikäisten ei tarvitse muutenkaan erikoistua tietyille pelipaikoille, sillä silloinhan pakotetaan valmentajan (usein yksipuolisen ja subjektiivisen) arvioinnin perusteella johonkin muottiin, eikä anneta mahdollisuutta piileville kyvyille tai kehittymiselle.
EN ymmärrä yhtään niitä karjuvia voiton- ja kunnianhimoisia valmentajia, jotka lasten vapaa-ajan ja ilon kustannuksella toteuttavat omia unelmiaan. Harmi, että hyvistä ja lasten etua ajattelevista valkuista on niin huutava pula.Olin vasta parikymppinen ja piti mennä joukkueeseen kolmosvalmentajaks vähän kuin huvin vuoksi ja niinhän siinä kävi, että "pääsin" heti kakkosjoukkueen pelinjohtajaksi. No enhän minä mitään osannu ja peluutin vaan hyviä (siis heistä parhaita jotka oltiin monivuotisten valmentajien johdolla sysätty kakkosjoukkueeseen). Olen pahoillani tuosta vaikka nyt nelikymppisenä tiedänkin ettei syy minun ollut.
Jokatapauksessa nyt tätä aloitusta lukiessani aloin pohtimaan pitäiskö ottaa käyttöön kiertävä pelitapa esim. E-junnuissa ja sitä alempana. Eli pelaajat kiertäis paikasta toiseen ulkokentällä ja sisävuorossa olis aina pakko käyttää eri jokereita. Itse en nyt enää jaksa alkaa pohtiin käytännön toteutusta mutta mahdollinen se toki olisi jos liitolla olis haluja tuohon mutta onko heillä edes? - tietäjä iänikuinen
pelinjohtajaks... kirjoitti:
Olin vasta parikymppinen ja piti mennä joukkueeseen kolmosvalmentajaks vähän kuin huvin vuoksi ja niinhän siinä kävi, että "pääsin" heti kakkosjoukkueen pelinjohtajaksi. No enhän minä mitään osannu ja peluutin vaan hyviä (siis heistä parhaita jotka oltiin monivuotisten valmentajien johdolla sysätty kakkosjoukkueeseen). Olen pahoillani tuosta vaikka nyt nelikymppisenä tiedänkin ettei syy minun ollut.
Jokatapauksessa nyt tätä aloitusta lukiessani aloin pohtimaan pitäiskö ottaa käyttöön kiertävä pelitapa esim. E-junnuissa ja sitä alempana. Eli pelaajat kiertäis paikasta toiseen ulkokentällä ja sisävuorossa olis aina pakko käyttää eri jokereita. Itse en nyt enää jaksa alkaa pohtiin käytännön toteutusta mutta mahdollinen se toki olisi jos liitolla olis haluja tuohon mutta onko heillä edes?nythän aika moni valmentaja puhuu sitä kuinka tämmöinen "kaikki pelaa"-sääntö muka pilaa pesäpallon. Mielestäni tämmöinen on hyvin lyhytnäköistä ajattelua. Kyllä ainakin meidän seurassa toteutuu joka vuosi se, että parhaita peluutetaan enemmän poikkeuksetta jokaisessa ikäluokassa. Mitaleita pidetään arvossa. Vuosi vuodelta joukkueesta karisee vähän peliaikaa saaneita pelaajia pois ja siinä vaiheessa kun viimein ollaan siinä tilanteessa, jossa vasta pitäisi alkaa tosissaan pelaamaan, onkin käynyt niin ettei pelaajia enää riitä koko joukkueeseen. Joka vuosi uudet vetäjät tekevät samat virheet kuin edelliset sukupolvet.
Minä tekisin aivan ensiksi sellaisen säännön, että juniorijoukkueessa täytyisi ottelun aikana käydä syöttämässä vähintään 4 eri pelaajaa. 2 2-pituisessa pelissä joka vuoroon uusi syöttäjä. Tämä saisi aikaan ensinnäkin sen, että näitä syöttäjiä koulutettaisiin tehtävään enemmänkin kuin vain se 1-2 kpl. Käytännössä syöttämään kykeneviä pelaajia tarvittaisiin enemmänkin kuin tuo 4, jotta mahdollisten loukkaantumisten tai esteiden takia pelistä poissa olevien tilalle löytyisi tuuraaja.
No, tähän vastaavat monet valmentajat (olen esittänyt asiaa), että "ei tuosta mitään tule. Ei kaikista ole syöttäjiksi. Pelistä ei tule mitään kun syötöt eivät pysy lautasella ja lukkarit eivät jaksa heittää tai saa palloa kiinni". Minä vastaan tuollaiseen: "eiköhän silloin ole lähdetty pelaamaan sarjapelejä liian aikaisin?" Siis "vakaviin" peleihin lähdettäisiin vasta siinä vaiheessa, kun joukkueessa on riittävästi osaamista. Nykyisin ainakin meillä lähdetään g-ikäisten sarjoihin aivan pystymetsästä. Opetetaan 1-2 pelaajaa jotenkin syöttämään ja pannaan parhaat etukentälle ottamaan lyöntejä kiinni. Tämä ratkaisu nostaa saman tien ne ensiksi valitut lukkarit ja etupelaajat arvoon arvaamattomaan, koska he alkavat saada ensimmäisestä sarjapelistä lähtien pelikokemusta rutkasti muita enemmän. Eihän pienten peleissä pallo liiku kuin siinä etukentällä pääasiassa. Seuraaviin peleihin ei kannata muutoksia hyvin toimivaan systeemiin tehdä, koska muutama pelaaja osaa jo homman. Vuodesta toiseen sama kuvio toistuu. Eikä uskota, vaikka kuinka yrittäisi kertoa, kuinka tyhmää touhua se on. - Tämä toimisi
tietäjä iänikuinen kirjoitti:
nythän aika moni valmentaja puhuu sitä kuinka tämmöinen "kaikki pelaa"-sääntö muka pilaa pesäpallon. Mielestäni tämmöinen on hyvin lyhytnäköistä ajattelua. Kyllä ainakin meidän seurassa toteutuu joka vuosi se, että parhaita peluutetaan enemmän poikkeuksetta jokaisessa ikäluokassa. Mitaleita pidetään arvossa. Vuosi vuodelta joukkueesta karisee vähän peliaikaa saaneita pelaajia pois ja siinä vaiheessa kun viimein ollaan siinä tilanteessa, jossa vasta pitäisi alkaa tosissaan pelaamaan, onkin käynyt niin ettei pelaajia enää riitä koko joukkueeseen. Joka vuosi uudet vetäjät tekevät samat virheet kuin edelliset sukupolvet.
Minä tekisin aivan ensiksi sellaisen säännön, että juniorijoukkueessa täytyisi ottelun aikana käydä syöttämässä vähintään 4 eri pelaajaa. 2 2-pituisessa pelissä joka vuoroon uusi syöttäjä. Tämä saisi aikaan ensinnäkin sen, että näitä syöttäjiä koulutettaisiin tehtävään enemmänkin kuin vain se 1-2 kpl. Käytännössä syöttämään kykeneviä pelaajia tarvittaisiin enemmänkin kuin tuo 4, jotta mahdollisten loukkaantumisten tai esteiden takia pelistä poissa olevien tilalle löytyisi tuuraaja.
No, tähän vastaavat monet valmentajat (olen esittänyt asiaa), että "ei tuosta mitään tule. Ei kaikista ole syöttäjiksi. Pelistä ei tule mitään kun syötöt eivät pysy lautasella ja lukkarit eivät jaksa heittää tai saa palloa kiinni". Minä vastaan tuollaiseen: "eiköhän silloin ole lähdetty pelaamaan sarjapelejä liian aikaisin?" Siis "vakaviin" peleihin lähdettäisiin vasta siinä vaiheessa, kun joukkueessa on riittävästi osaamista. Nykyisin ainakin meillä lähdetään g-ikäisten sarjoihin aivan pystymetsästä. Opetetaan 1-2 pelaajaa jotenkin syöttämään ja pannaan parhaat etukentälle ottamaan lyöntejä kiinni. Tämä ratkaisu nostaa saman tien ne ensiksi valitut lukkarit ja etupelaajat arvoon arvaamattomaan, koska he alkavat saada ensimmäisestä sarjapelistä lähtien pelikokemusta rutkasti muita enemmän. Eihän pienten peleissä pallo liiku kuin siinä etukentällä pääasiassa. Seuraaviin peleihin ei kannata muutoksia hyvin toimivaan systeemiin tehdä, koska muutama pelaaja osaa jo homman. Vuodesta toiseen sama kuvio toistuu. Eikä uskota, vaikka kuinka yrittäisi kertoa, kuinka tyhmää touhua se on.jos liitot ottaisivat onkeensa. Mutta kun siellä liitoissa toiminnanjohtajina istuu niitä entisiä pelaajia, jotka joko a) ovat saaneet peliaikaa muitten kustannuksella ja ovat sitä mieltä, on ihan ok, että parhaat pelaa muita enemmän tai b) eivät ole saaneet sitä peliakaa ja ovat yhä sitä mieltä, että parhaat pelaa, niin hänkin istui vaihtopenkillä.
Ja pelinjohtajien väitöksiin, ettei tuosta mitään tule sanoisin, että joka joukkueessa on sama juttu. Jos joka joukkueen pitäisi löytää se 4-6 lukkaria peliin. Samoin laajentaisin asian, niin, että ykkösvahtina saisi olla vain yksi pelaaja yhdessä vuoroparissa - sinnekin silloin tarvittaisiin 4-6. Ja sama juttu joka pelipaikalle ja lyöntivuoroihin.
Silloin erottuisi nimenomaan pelinjohtajan taidot ja pelaajat kehittyisivät tasapuolisesti. Silloin erottuisi myös piirinmestariksi tai leirimestariksi joukkue, joka olisi aidosti paras. Eikä vain paras siksi, että siellä muutama pelaaja on ratkaisupaikoilla ja muut ovat mukana kun saavat olla. - meillä pidettiin
Tämä toimisi kirjoitti:
jos liitot ottaisivat onkeensa. Mutta kun siellä liitoissa toiminnanjohtajina istuu niitä entisiä pelaajia, jotka joko a) ovat saaneet peliaikaa muitten kustannuksella ja ovat sitä mieltä, on ihan ok, että parhaat pelaa muita enemmän tai b) eivät ole saaneet sitä peliakaa ja ovat yhä sitä mieltä, että parhaat pelaa, niin hänkin istui vaihtopenkillä.
Ja pelinjohtajien väitöksiin, ettei tuosta mitään tule sanoisin, että joka joukkueessa on sama juttu. Jos joka joukkueen pitäisi löytää se 4-6 lukkaria peliin. Samoin laajentaisin asian, niin, että ykkösvahtina saisi olla vain yksi pelaaja yhdessä vuoroparissa - sinnekin silloin tarvittaisiin 4-6. Ja sama juttu joka pelipaikalle ja lyöntivuoroihin.
Silloin erottuisi nimenomaan pelinjohtajan taidot ja pelaajat kehittyisivät tasapuolisesti. Silloin erottuisi myös piirinmestariksi tai leirimestariksi joukkue, joka olisi aidosti paras. Eikä vain paras siksi, että siellä muutama pelaaja on ratkaisupaikoilla ja muut ovat mukana kun saavat olla.viime kesänä yksi palaveri kun yksi vanhempi oli valittanut poikansa peliajasta. muutama oli samaa mieltä mutta pelinjohtajat ja sitten semmoiset isät jotka kanssa oli pelinjohtajina muissa joukkueissa oli järjestään sitä mieltä, että pojat saisivat olla onnellsia kun edes pääsevät kentälle. että ei heidän aikanaan isuttu ku vaihtopenkillä ja sitte kun oltiin tarpeeksi hyviä päästiin tositoimiin. kuulemma siellä vaihtopenkillä (nyk jokerina) voi kehittyä myös niinku ne pelaavat pojat. mulle tosin jäi vähä epäselväksi että kuinka ne oikein kehittyy jokeripaita päällä. paraskaan harjoitus ei kuitenkaan korvaa aitoa pelitilannetta. varsinki ulkokentällä.
eli tämä ikuinen ongelma tuntuu siirtyvän sukupolvilta toisille.
mun poika kuuluu näihin ns pelaaviin poikiin. mä oon paljon pelejä seuraillu enkä ymmärrä, miksi joitakin pidetään enemmän jokereina. mä oon varmaan tyhmä, ku en tosiaan näe näiden pelitaidoissa mitään huomautettavaa. ainakaan enempää ku muidenkaan. mun mielestä ainakaan mun poika ei oo yhtään parempi ku ne ikuiset jokeritkaan. tai sit poikaa ei rankaista, kun mä en oo koskaan puuttunut mihinkään pelinjohtajien ratkaisuihin - en oo ns hankala vanhempi.
tää kastijako on ihan totta myös tuossa poikaporukassa. yhdessä ovat pelanneet G-ikäisistä ja jo sieltä on katsottu lukkarit ja muut paikat - enää ei niihin voi päästä. ja totta on myös se, että jos hyvän leiman oot saanut, olet hyvä niin kauan kuin pelaat. ja huonon leiman saanut ei pääse koskaan kokeilemaan paremmissa paikoissa. pelit sen viime kesänä ainakin osoitti. yks ns vakipoika oli ollut keväällä onnettomuudessa eikä päässyt harjoituksiin. samoin juokseminen oli vielä vähän heikkoa (jalka oli murtunut). silti tää poika pelasi kentällä, vaikka liikkuminen oli tosi heikkoa, samoin löi numerolla 4 ja sitten kentälle juoksemaan. reservissä olisi ollut muitakin poikia. silti tää poika, joka oli aina ollut remmissä, oli yhä. eikä kai koskaan muutu. koko kesän poika ontui jalkaansa ja myös pelasi koko kesän. - mieleen...
pelinjohtajaks... kirjoitti:
Olin vasta parikymppinen ja piti mennä joukkueeseen kolmosvalmentajaks vähän kuin huvin vuoksi ja niinhän siinä kävi, että "pääsin" heti kakkosjoukkueen pelinjohtajaksi. No enhän minä mitään osannu ja peluutin vaan hyviä (siis heistä parhaita jotka oltiin monivuotisten valmentajien johdolla sysätty kakkosjoukkueeseen). Olen pahoillani tuosta vaikka nyt nelikymppisenä tiedänkin ettei syy minun ollut.
Jokatapauksessa nyt tätä aloitusta lukiessani aloin pohtimaan pitäiskö ottaa käyttöön kiertävä pelitapa esim. E-junnuissa ja sitä alempana. Eli pelaajat kiertäis paikasta toiseen ulkokentällä ja sisävuorossa olis aina pakko käyttää eri jokereita. Itse en nyt enää jaksa alkaa pohtiin käytännön toteutusta mutta mahdollinen se toki olisi jos liitolla olis haluja tuohon mutta onko heillä edes?että sitten yks kerta pelattiin lopputurnauksessa toisiamme vastaan ja meidän kakkosjoukkue oli jo häviöllä noin 0-7 ja lukkarimme syötti hyvän syötön jonka tää ykkösjoukkueen valmentaja vetosi vääräksi. No syöttö putosi keskellä lautasta ja tuomari totesi sen oikeaks ja me muut (minäkin) juhlittiin sitä mutta sitten tää ykkösjoukkueen valmentaja otti tuomarin puhutteluun ja sanoi ettei oltu kysytty ja lähetti pelaajan vapaalla ykköspesälle ja tuomaritkaan ei uskaltanu mitään enää sanoa. Tuo vaan kuvaa mun mielestä sitä täysin joustamatonta asennetta joka näillä junnujoukkueiden valmentajilla on.
- ---
Tämä on erinomainen aihe, kaikki ovat vain ihmisiä ja katsovat asiaa omalta kantiltaan. Usein aitoa keskustelua joukkueessa ei ole jolloin tällaista nousee esiin. Pelinjohtajilla on usein asenne että jos hänen työ ja uhraus ei kelpaa niin etsikää joku toinen, no kun valmentajia vaikea saada remmiin (vaatii kovaa sitoutumista) niin sitten mennään valkun pelisäännöillä vaikka olis kuinka rustattu NuoriSuomi kaavakkeita. Tää toimii näin myös muissa lajeissa kuten fudiksessa ei pesis poikkea negatiivisesti. Mukana olevat ihmiset ratkaisevat ja toisissa porukoissa toimii paremmin toisissa huonommin. Pärstäkerroin ratkaisee niinkuin kaikessa muussakin elämässä.
Oon samaa mieltä että liiallinen kilpailullisuus viime kädessä tappaa koko joukkueen harrastuksen, lopulta myös niiden tähtien kun näitä "tukipelaajia" ei enää ole. Tietysti kehittyä pitää mutta niin että koko joukkue kehittyy ja kaikille annetaan roolia. Toisaalta olisi hyvä opettaa kaikki siihen että kaikki pelipaikat on tärkeitä. Usein lukkaria korostetaan turhankin paljon, myös kopparit saattavat ratkaista pelin jos ei palloa saada kiinni. On myös niin että on hyvä hallita pari-kolme pelipaikkaa kunnolla kuin yrittää pelata kaikkia paikkoja kauden aikana. - Harrastaja3
Olen itse ollut seuratyössä mukana muutaman vuoden ja ajatellut täysin itse lyödä hanskat tiskiin. Kun tarvitaan ylimääräistä ajuria, kioskinpitäjää, joukkueen puolesta pääseuralle talkoisiin menijää jne jne... otetaan minuun ensimmäisenä yhteys. Alkuun ajattelin, että se kuuluu asiaan, jos lapseni harrastavat pitää minunkin osallistua. Mutta näiden vuosien ajan on tullut selkeäksi se, että suurin osa ei näin ajattele tee mitään seuran tai joukkueen hyväksi, ellei ole ihan pakko.
Minun poikani on myös näitä ainaisjokereita. Sitten nämä ns tähdet. Suurin osa heidän vanhemmistaan ovat niin tärkeitä ja kiireisiä ihmisiä, etteivät ehdi joukkuueen tai seuran puolesta minnekään. Jos olisin itse ollut yhtä välinpitämätön, ei tämä tilanne kai niin nyppisikään. Nyt tuntuu siltä, että olen aivan turhaan uhrannut omaa vapaa-aikaani seuralle. Minun työpanokseni on kelvannut, samoin rahani, mutta poikani ei kelpaa peliin kuin välttämättömänä pahana. Osa vanhemmista ei ole tehnyt juurikaan mitään seuran tai joukkueen hyväksi ja he ovat saaneet kyllä katetta käytökselleen.
Poika saa pelata jos haluaa, minun panokseni on loppu. Seuraavaan peliin pudotan pojan kentälle ja selvittäköön muut kenen autolla mennään - mínä en ole käytettävissä. Viime viikolla oli kioski suljettuna, kun en suosutunut ottamaan iltojani sinne. Miksi ottaisin? Ei näemmä muutkaan ottaneet. Ja siitä joukkueen vetäjät narisivat, että voi kun noloa, kun meidän myyntivuorolla kioski jouduttiin sulkemaan... ja minua siinä mulkoiltiin.
Sais poika edes pelata niin kuin muut. Sitten tuon olis ehkä vielä jaksnutkin. - tietäjä iänikuinen
Minua joskus vähän ihmetyttää, että eikö pesäpallovalmennukseen juurikaan eksy ihmisiä, joilla olisi normaalisti kehittynyt oikeudenmukakaisuuden taju? Käsitys siitä, mikä on oikein ja väärin? Mikä on tasapuolista? Periaate, jota noudatetaan uskonnosta riippumatta ympäri maailman on suunnilleen tämä: "älä tee toiselle sitä, mitä et itsellesi haluaisi tehtävän". Tuntuu, että pesäpallovalmentajista aika harva noudattaa tuota ajatusta. Sen sijaan löytyy tylyä puhetta: "ne pelaa, jotka osaa" tai sitten kielletään totuutta: "meillä kaikki pääsee pelaamaan", vaikka oikeasti osa pelaa mahdollisimman vähän.
Sanotaan, että "pankaa poikanne/tyttönne harjoittelemaan niin pääsevät pelaamaankin". Asia on kuiotenkin niin, että positiivinen palaute luo harjoitusintoakin. Negatiivinen palaute latistaa sitä. Tässä hommassa valmentajat ovat taitavia, tietoisesti tai tiedostamattaan. Tietyille pelaajille annetaan aina positiivista palautetta ja vältetään negatiivisen antamista. Joillekin taas ei osata oikeastaan muuta antaa kuin sitä kielteistä.
Tämän mm. olen huomannut: On kaksi pelaajaa, toinen "pelaava" pelaaja ja toinen jokeriosastoon kuuluva. Pelissä kummatkin tavoittelevat palloa "oman tonttinsa" ulkopuolelta ja räpeltävät sen niin, ettei se pelaaja, jolle pallo oikeasti olisi kuulunut, saakaan palloa kiinni. Miten pelinjohtaja kommentoi? Suosikki saa kommentiksi: "hyvä, noin juuri, yritystä pitää olla!" Entä jokeriosaston kaveri: "hei, hei, hei! Matti/Maija olisi saanut sen!" Miettikääpä, millainen vaikutus pieneen pelaajaan tuollaisilla täysin vastakkaisilla kommenteilla on? Seurauksena näistä erilaisista palautteista, toinen näistä pelaajista liikkuu ulkokentällä leveällä tontilla. Toinen ei uskalla liikkua paljon mihinkään. Toinen jatkaa pelaamista, toinen miettii lopettamista. Entä tulevaisuus? Uskallan väittää, että pidemmällä tähtäimellä tällä lannistetulla ja jokerirooliin istutetulla olisi ollut joukkueelle paljon enemmän annettavaa kuin tällä suosikkeihin kuuluvalla. Mutta, roolit vakiintuivat g-iässä ja siitä saa seura kiittää näitä älyn jättiläisiä, joita juniorivalmennuksessa on.- vessix
Kun aikaisemmin pelattiin esim. 7 vuoroparin pelejä (tai junnuilla 5) ja lyöntijärjestys oli jatkuvasti kiertävä ilman jokereita, ei tällaisia epäkohtia ollut läheskään niin paljon kuin nykyisin.
Ihanne tapaus on, että pelissä on tasan 9 pelaajaa, eikä mitään vaihtopelaajia. Tällöin kaikki saavat pelata. Koska joukkueitten koko vaihtelee kuitenkin, niin aina jää joitakin vaihtoon. Turnauksina pelatessa ongelma vähenee, kun sovitaan, että jokainen vuorollaan istuu penkillä koko ottelun. Jos esim. pelejä on 4 ja pelaajia 12, jokainen pelaa kolme täyttä ottelua ja huilaa yhden. Vaihtoja käytetään vain loukkaantumistilanteissa.
Jos vaihtomiehet ovat vuorollaan jokereina, syntyy heti eriarvoistamista. Toiset pääsevät jokerivuorollaan kotiuttamaan yms. varsinaisten pelaajien paikalle, kun taas toiset eivät jokerina saa osallistua peliin ollenkaan, vaikka "peliaika" varsinaisena pelaajana kohtuullisen oikeudenmukaisesti jaettaisiinkin.
Säännöt suosii valitettavasti tätä nykyä viimeisen päälle roolitettua pelitapaa ja aika "tuloksista välinpitämätön" pitää pj:n olla jos pystyy tästä huolimatta kaikkia tasaisesti peluuttamaan. - vessix
vessix kirjoitti:
Kun aikaisemmin pelattiin esim. 7 vuoroparin pelejä (tai junnuilla 5) ja lyöntijärjestys oli jatkuvasti kiertävä ilman jokereita, ei tällaisia epäkohtia ollut läheskään niin paljon kuin nykyisin.
Ihanne tapaus on, että pelissä on tasan 9 pelaajaa, eikä mitään vaihtopelaajia. Tällöin kaikki saavat pelata. Koska joukkueitten koko vaihtelee kuitenkin, niin aina jää joitakin vaihtoon. Turnauksina pelatessa ongelma vähenee, kun sovitaan, että jokainen vuorollaan istuu penkillä koko ottelun. Jos esim. pelejä on 4 ja pelaajia 12, jokainen pelaa kolme täyttä ottelua ja huilaa yhden. Vaihtoja käytetään vain loukkaantumistilanteissa.
Jos vaihtomiehet ovat vuorollaan jokereina, syntyy heti eriarvoistamista. Toiset pääsevät jokerivuorollaan kotiuttamaan yms. varsinaisten pelaajien paikalle, kun taas toiset eivät jokerina saa osallistua peliin ollenkaan, vaikka "peliaika" varsinaisena pelaajana kohtuullisen oikeudenmukaisesti jaettaisiinkin.
Säännöt suosii valitettavasti tätä nykyä viimeisen päälle roolitettua pelitapaa ja aika "tuloksista välinpitämätön" pitää pj:n olla jos pystyy tästä huolimatta kaikkia tasaisesti peluuttamaan.Ihan naurettavaksi suorastaan menee, että lyöntijärjestys pitää arpoa yms. Tieten tahtoen on haluttu pätkiä peli lyhyiksi, jopa 2 vrp ( superi 1 vrp) pätkiksi, joka ilman muuta korostaa sisäpelin roolittamista. Sitten vastapainoksi kaikenlaista arpapeliä järjestetään kumoamaan näiden "nerokkaitten" sääntökikkailujen vaikutusta.
Junnuille 7 vrp:n peli ja kiertävä lyöntijärjestys. Tällöin "terävän kärjen" osuus korostuu vain 1.vuoroparissa, muutoin lyöntivuoro alkaa milloin kenestäkin.
Kun vielä rajoitetaan, ettei mitään kokonaisia uusia lyöntikierroksia tule, vaikka kuinka monta juoksua tekisitkin, niin jokainen joutuu osaltaan vastuuseen tasaisesti, eikä pelkkiä kopinlyöjän paikkoja jää kenellekään.
Superiinhan tuo jaksottelukin alun perin keksittiin ja sieltä se on syövän tvoin levinnyt kaikkiin sarjoihin. Seuraavana kai sitten tämä pelin "viimeiseksi naulaksi arkkuun" kutsumani Lyöjien väliinjättämissääntö! Onko mitään surkeampaa koskaan keksittykään? Milloin tämä sääntö junnupeleihin? - Vasta-Alkaja
vessix kirjoitti:
Ihan naurettavaksi suorastaan menee, että lyöntijärjestys pitää arpoa yms. Tieten tahtoen on haluttu pätkiä peli lyhyiksi, jopa 2 vrp ( superi 1 vrp) pätkiksi, joka ilman muuta korostaa sisäpelin roolittamista. Sitten vastapainoksi kaikenlaista arpapeliä järjestetään kumoamaan näiden "nerokkaitten" sääntökikkailujen vaikutusta.
Junnuille 7 vrp:n peli ja kiertävä lyöntijärjestys. Tällöin "terävän kärjen" osuus korostuu vain 1.vuoroparissa, muutoin lyöntivuoro alkaa milloin kenestäkin.
Kun vielä rajoitetaan, ettei mitään kokonaisia uusia lyöntikierroksia tule, vaikka kuinka monta juoksua tekisitkin, niin jokainen joutuu osaltaan vastuuseen tasaisesti, eikä pelkkiä kopinlyöjän paikkoja jää kenellekään.
Superiinhan tuo jaksottelukin alun perin keksittiin ja sieltä se on syövän tvoin levinnyt kaikkiin sarjoihin. Seuraavana kai sitten tämä pelin "viimeiseksi naulaksi arkkuun" kutsumani Lyöjien väliinjättämissääntö! Onko mitään surkeampaa koskaan keksittykään? Milloin tämä sääntö junnupeleihin?Meillä ollaan kovin tuoreita pesäpallossa.... Mikä on tämä lyöjän väliinjättämissääntö ja vain superissako se toimii?
- vessix
Vasta-Alkaja kirjoitti:
Meillä ollaan kovin tuoreita pesäpallossa.... Mikä on tämä lyöjän väliinjättämissääntö ja vain superissako se toimii?
Toistaiseksi vain Miesten superissa...
Kentän ollessa tyhjä (juoksijoista) voidaan vuorossa olevan lyöjän (tai useammankin) yli hypätä. Esim. nro 7 vuorossa, nro 1 tulee lyömään. 7-9 numeroiden lyöntivuoro lasketaan käytetyksi (viimeisen lyöjän säännössä). Esim. kyseinen tapaus vuoron alussa - nro 6 on viimeinen lyöjä. - pelle peloton
vessix kirjoitti:
Ihan naurettavaksi suorastaan menee, että lyöntijärjestys pitää arpoa yms. Tieten tahtoen on haluttu pätkiä peli lyhyiksi, jopa 2 vrp ( superi 1 vrp) pätkiksi, joka ilman muuta korostaa sisäpelin roolittamista. Sitten vastapainoksi kaikenlaista arpapeliä järjestetään kumoamaan näiden "nerokkaitten" sääntökikkailujen vaikutusta.
Junnuille 7 vrp:n peli ja kiertävä lyöntijärjestys. Tällöin "terävän kärjen" osuus korostuu vain 1.vuoroparissa, muutoin lyöntivuoro alkaa milloin kenestäkin.
Kun vielä rajoitetaan, ettei mitään kokonaisia uusia lyöntikierroksia tule, vaikka kuinka monta juoksua tekisitkin, niin jokainen joutuu osaltaan vastuuseen tasaisesti, eikä pelkkiä kopinlyöjän paikkoja jää kenellekään.
Superiinhan tuo jaksottelukin alun perin keksittiin ja sieltä se on syövän tvoin levinnyt kaikkiin sarjoihin. Seuraavana kai sitten tämä pelin "viimeiseksi naulaksi arkkuun" kutsumani Lyöjien väliinjättämissääntö! Onko mitään surkeampaa koskaan keksittykään? Milloin tämä sääntö junnupeleihin?Niin. Vessix olet kyllä roolitusta vastaan, mutta samalla lyöntijärjestyksen arpomistakin vastaan? Minusta lyöntijärjestyksen arpominen nuorimissa junnuissa on erinomainen asia ja soisin säännön laajenevan myös vanhempiin junioreihin. Eikä minulla mitään sitä vastaan olisi jos Superissakin asiaa kokeiltaisiin. Itä-Länsihän olisi maiio paikka kokeilla tätä, sillä siellähän ainakin teoriassa pitäisi olla koolla parhaat pelaajat.
- Nimetön
pelle peloton kirjoitti:
Niin. Vessix olet kyllä roolitusta vastaan, mutta samalla lyöntijärjestyksen arpomistakin vastaan? Minusta lyöntijärjestyksen arpominen nuorimissa junnuissa on erinomainen asia ja soisin säännön laajenevan myös vanhempiin junioreihin. Eikä minulla mitään sitä vastaan olisi jos Superissakin asiaa kokeiltaisiin. Itä-Länsihän olisi maiio paikka kokeilla tätä, sillä siellähän ainakin teoriassa pitäisi olla koolla parhaat pelaajat.
Olen periaatteessa kaikkea keinotekoista vastaan...
Tottakai, jos säännöt sanoo, että arvotaan, näin on myöskin tehtävä jokaisen joukkueen. Säännöistä voi sitten käydä keskustelua pelin ulkopuolella.
En pidä niin tärkeänä lyöntijärjestystä pitkässä pelissä, jossa joukkue ei voi vähän väliä automaattisesti aloittaa kärjestä, vaan milloin kukakin joutuu lyömään milloin mihinkin tilanteeseen. Tällöin pelaajien on monipuolisesti osattava selvittää kaikki mahdolliset tilanteet.
Kun pelataan 2-4 vrp:n jaksoja niin onhan selvää, että "pienet numerot" pääsee useammin mailan varteen ja saavat enemmän vastuuta jne...
- ikuinen nupina
Miksi aina valitetaan tuosta samasta asiasta? Pihapelit ja koulun liikuntatunnit ovat sitävarten että kaikki pelaa, ei pesäpalloseuraa saa velvoittaa siihen että kaikkia peluutetaan tasapuolisesti kykyihin katsomatta. Jo nuorelta iältä on hyvä oppia se, että seuran edustusasu ansaitaan omalla tekemisellä, ei isän tai äidin nakinmyynnillä.
- tarkoitettu huonoksi
provoksi!!! ehkä siksi tästä samasta valitetaan, kun valittamisen aihetta on.
jos muutama pelinjohtaja saa päättää kuka on se hyvä edustusasun ansaitseva pelaaja, voisi tulla hänen lapselleen ja muutamalle muulle tyhjä rinki ympärille.
kyse kun ei useinkaan ole yksilöiden taidoista, vaan siitä kenen naama miellyttää ja kenen ei. kovin usein on myös kyse siitä, kenen vanhemman naama miellyttää ja kenen ei.
kovin nuoresta joukkueille kehitetään kastijärjestelmä, josta ei juuri ulospääsyä ole. jos olet hankkinut kovan kaverin maineen, se pysyy sinulla vaikka kuinka tumpeloisit. ja jos olet antanut kuvan itsestäsi, että kehittämistä on, se kuva säilyy, vaikka kehittyisit kuinka. ja valitettavan usein tähän kastijärjestelmään vaikuttaa se, oletko isin kalakaveri vai et.
kerronpa esimerkin poikajoukkueesta. toinen vakivalmentaja joutui poistumaan kuvioista yhdeksi kesäksi ja toinen jäljelle jäänyt hommasi apua nuorehkosta kaverista, joka itse oli pelannut myös, oli syrjässä loukkaantumisen takia
tämä uusi kaveri kulki harjoitukset ja pelit. oli ns kakkospelinjohtaja. usein heidän kuuli väittelevän kelle asetellaan ajo ja kuka laitetaan millekin ulkopelipaikalle. vakivalmentaja olisi käyttänyt sokeasti vain niitä samoja, jotka olivat ennenkin homman hoitaneet, hän olisi jakanut jokeripaidat juuri niille entisille jokereille. tämä uusi kaveri kuitenkin tuli ilman ennakkoasenteita ja laittoi pojat mielessään järjestykseen nykytilanteen mukaan. monta kertaa he kuuluivat vääntävän kättä muutamasta kaverista "joille ei kertakaikkiaan voi antaa ajolähtöä lyötäväksi" tai joista ei ole muualle kuin korkeintaan kakkospesälle, jonne ei sitten muuten heitetä.
uusi kaveri piti päänsä ja pikkuhiljaa pojille aukeni aivan uusia pelipaikkoja. ne jotkut entiset, jotka olivat olleet vakipelaajia ilman varsinaisia ansioita, olivatkin yhtä´äkkiä jokereita. ja jotkut ikijokerit saivatkin vastuuta.
oletko sinä tällainen sokea pelinjohtaja jolle oma poika ja pojan kaverit ovat ansainneet pelipaitansa - ja ne muut ovat välttämätön paha täydentämässä joukkuetta. avaa välillä silmäsi ja laita vaikka oma poikasi jokeriksi ja anna jollekin tilaisuus - voit yllättyä.
ja se äidin tai isän nakinmyynti: ole onnellinen, että niitä tekijöitä löytyy. suurin osa ei kuitenkaan välitä seuran taloudesta yhtään. ilman näitä uurastajia sinunkin valmentaminen olisi paljon vaikempaa. sitten kun heidän pojat kyllästyvät jokeripaitaan, loppuu se nakinmyynti - sitten huomaat miten tärkeä olisi ollut pitää nämä pojat - ja heidän vanhempansa - mukana. - Rakennatte puna-armeijaa
tarkoitettu huonoksi kirjoitti:
provoksi!!! ehkä siksi tästä samasta valitetaan, kun valittamisen aihetta on.
jos muutama pelinjohtaja saa päättää kuka on se hyvä edustusasun ansaitseva pelaaja, voisi tulla hänen lapselleen ja muutamalle muulle tyhjä rinki ympärille.
kyse kun ei useinkaan ole yksilöiden taidoista, vaan siitä kenen naama miellyttää ja kenen ei. kovin usein on myös kyse siitä, kenen vanhemman naama miellyttää ja kenen ei.
kovin nuoresta joukkueille kehitetään kastijärjestelmä, josta ei juuri ulospääsyä ole. jos olet hankkinut kovan kaverin maineen, se pysyy sinulla vaikka kuinka tumpeloisit. ja jos olet antanut kuvan itsestäsi, että kehittämistä on, se kuva säilyy, vaikka kehittyisit kuinka. ja valitettavan usein tähän kastijärjestelmään vaikuttaa se, oletko isin kalakaveri vai et.
kerronpa esimerkin poikajoukkueesta. toinen vakivalmentaja joutui poistumaan kuvioista yhdeksi kesäksi ja toinen jäljelle jäänyt hommasi apua nuorehkosta kaverista, joka itse oli pelannut myös, oli syrjässä loukkaantumisen takia
tämä uusi kaveri kulki harjoitukset ja pelit. oli ns kakkospelinjohtaja. usein heidän kuuli väittelevän kelle asetellaan ajo ja kuka laitetaan millekin ulkopelipaikalle. vakivalmentaja olisi käyttänyt sokeasti vain niitä samoja, jotka olivat ennenkin homman hoitaneet, hän olisi jakanut jokeripaidat juuri niille entisille jokereille. tämä uusi kaveri kuitenkin tuli ilman ennakkoasenteita ja laittoi pojat mielessään järjestykseen nykytilanteen mukaan. monta kertaa he kuuluivat vääntävän kättä muutamasta kaverista "joille ei kertakaikkiaan voi antaa ajolähtöä lyötäväksi" tai joista ei ole muualle kuin korkeintaan kakkospesälle, jonne ei sitten muuten heitetä.
uusi kaveri piti päänsä ja pikkuhiljaa pojille aukeni aivan uusia pelipaikkoja. ne jotkut entiset, jotka olivat olleet vakipelaajia ilman varsinaisia ansioita, olivatkin yhtä´äkkiä jokereita. ja jotkut ikijokerit saivatkin vastuuta.
oletko sinä tällainen sokea pelinjohtaja jolle oma poika ja pojan kaverit ovat ansainneet pelipaitansa - ja ne muut ovat välttämätön paha täydentämässä joukkuetta. avaa välillä silmäsi ja laita vaikka oma poikasi jokeriksi ja anna jollekin tilaisuus - voit yllättyä.
ja se äidin tai isän nakinmyynti: ole onnellinen, että niitä tekijöitä löytyy. suurin osa ei kuitenkaan välitä seuran taloudesta yhtään. ilman näitä uurastajia sinunkin valmentaminen olisi paljon vaikempaa. sitten kun heidän pojat kyllästyvät jokeripaitaan, loppuu se nakinmyynti - sitten huomaat miten tärkeä olisi ollut pitää nämä pojat - ja heidän vanhempansa - mukana.Korjataan äskeiselle sen verran, että en itse ole juniorivalmentaja, enkä ajatellut sellaista sylkykupin virkaa aivan äkkiä itselleni hommatakaan. Tämä iänikuinen jankkaaminen: "mun pojan pitää päästä näyttämään" "kaikkien pitää pelata" vaan jotenkin ottaa aivoon. Se joka valmentajaksi tai pelinjohtajaksi tai muuksi toimihlöksi vapaaehtoisesti alkaa, ansaitsee sen verran kunnioitusta, että hän saa joukkuettaan peluuttaa juuri niinkuin tahtoo, eihän siitä mitään tule, jos alkaa jokaisen tenavan vanhempien käskystä heidän jälkikasvulleen parhaita paloja jakaa, aina on joku tyytymätön. Kokeilkaapa kaikki te tyytymättömät nakinmyyjät porukalla valmentaa ja johtaa joukkuetta, hoitakaa vaikka pelipaikkojen ja pelinumeroiden jako huutoäänestyksellä. Onnea matkaan, haluaisin sivusta seurata kun lapsenne häpeävät silmät päästään. Edelleen olen sitä mieltä, että pihapelit ovat kehittymistä varten, sarjapeleissä edustusasun vetävät päälleen parhaat.
- Seuran valmentaja
Rakennatte puna-armeijaa kirjoitti:
Korjataan äskeiselle sen verran, että en itse ole juniorivalmentaja, enkä ajatellut sellaista sylkykupin virkaa aivan äkkiä itselleni hommatakaan. Tämä iänikuinen jankkaaminen: "mun pojan pitää päästä näyttämään" "kaikkien pitää pelata" vaan jotenkin ottaa aivoon. Se joka valmentajaksi tai pelinjohtajaksi tai muuksi toimihlöksi vapaaehtoisesti alkaa, ansaitsee sen verran kunnioitusta, että hän saa joukkuettaan peluuttaa juuri niinkuin tahtoo, eihän siitä mitään tule, jos alkaa jokaisen tenavan vanhempien käskystä heidän jälkikasvulleen parhaita paloja jakaa, aina on joku tyytymätön. Kokeilkaapa kaikki te tyytymättömät nakinmyyjät porukalla valmentaa ja johtaa joukkuetta, hoitakaa vaikka pelipaikkojen ja pelinumeroiden jako huutoäänestyksellä. Onnea matkaan, haluaisin sivusta seurata kun lapsenne häpeävät silmät päästään. Edelleen olen sitä mieltä, että pihapelit ovat kehittymistä varten, sarjapeleissä edustusasun vetävät päälleen parhaat.
Vai saa valmentaja peluuttaa joukkuettaan niin kuin itse tahtoo? Itsekin olen pari vuotta valmentanut ja alusta lähtien tehnyt itselleni selväksi sen, että minä en valmenna "omaa" joukkuettani enkä siksi voi peluuttaa sitä niin kuin itse tahdon. Minä olen vain yksi isä, jonka lapsen pesisjoukkue sattui tarvitsemaan valmentajaa. Minulla ei ole mitään omaa joukkuetta.
Kenen se juniorijoukkue sitten on? Eikös pelipaidoissa ole seuran nimi? Eikös harjoitusvuorot ole seuran vuoroja? Kyllä kyseessä on pesäpalloseuran juniorijoukkue eikä kenenkään valmentajan joukkue. Eikä siksi valmentaja voi tehdä asioita oman mielensä mukaan vaan koko ajan on mietittävä sitä, mikä on seuran kannalta hyväksi. Täysin selvä asia on, ettei seuran kannalta ole hyvä juttu jos valmentajat karkoittavat suuren osan pelaajista pois epätasaisella peluutuksellaan.
Jos valmentaja haluaa saada vapaat kädet, niin kyllä hänen on silloin perustettava ihan oma seura eikä loisia härskisti pesäpalloseuran kyljessä ajamassa omia henkilökohtaisia tavoitteitaan.
Ainakin meillä valmentajat saavat aika mukavia etuja siitä vaivasta, mitä joukkueen eteen tekevät. Ilmaisliput pesäpallopeleihin, ilmaiset leiritykset omille lapsille ja mahdollisuus osallistua vaikka mihin valmennuskursseille seuran kustannuksella. Ei tämä ihan pelkkää talkootyötä tosiaankaan ole. Rahanarvoisia etuja siinä saa.
Tämän koko keskustelun idea mielestäni on nimenomaan se, että on kyseenalaista, pystyykö valmentaja jo esim. g- tai f-iässä tunnistamaan potentiaaliset kyvyt niin, että hänen kannattaa alkaa jo siinä vaiheessa peluuttamaan epätasaisesti? Minusta tätä ei todellakaan voi vielä tietää. Vielä murrosiässä voi tapahtua vaikka minkälaisia muutoksia suuntaan tai toiseen ja on todella sääli, jos silloin jatkavat vain ne, joiden on annettu pelata nuoremmista ikäluokista lähtien. - että jokaisen
Seuran valmentaja kirjoitti:
Vai saa valmentaja peluuttaa joukkuettaan niin kuin itse tahtoo? Itsekin olen pari vuotta valmentanut ja alusta lähtien tehnyt itselleni selväksi sen, että minä en valmenna "omaa" joukkuettani enkä siksi voi peluuttaa sitä niin kuin itse tahdon. Minä olen vain yksi isä, jonka lapsen pesisjoukkue sattui tarvitsemaan valmentajaa. Minulla ei ole mitään omaa joukkuetta.
Kenen se juniorijoukkue sitten on? Eikös pelipaidoissa ole seuran nimi? Eikös harjoitusvuorot ole seuran vuoroja? Kyllä kyseessä on pesäpalloseuran juniorijoukkue eikä kenenkään valmentajan joukkue. Eikä siksi valmentaja voi tehdä asioita oman mielensä mukaan vaan koko ajan on mietittävä sitä, mikä on seuran kannalta hyväksi. Täysin selvä asia on, ettei seuran kannalta ole hyvä juttu jos valmentajat karkoittavat suuren osan pelaajista pois epätasaisella peluutuksellaan.
Jos valmentaja haluaa saada vapaat kädet, niin kyllä hänen on silloin perustettava ihan oma seura eikä loisia härskisti pesäpalloseuran kyljessä ajamassa omia henkilökohtaisia tavoitteitaan.
Ainakin meillä valmentajat saavat aika mukavia etuja siitä vaivasta, mitä joukkueen eteen tekevät. Ilmaisliput pesäpallopeleihin, ilmaiset leiritykset omille lapsille ja mahdollisuus osallistua vaikka mihin valmennuskursseille seuran kustannuksella. Ei tämä ihan pelkkää talkootyötä tosiaankaan ole. Rahanarvoisia etuja siinä saa.
Tämän koko keskustelun idea mielestäni on nimenomaan se, että on kyseenalaista, pystyykö valmentaja jo esim. g- tai f-iässä tunnistamaan potentiaaliset kyvyt niin, että hänen kannattaa alkaa jo siinä vaiheessa peluuttamaan epätasaisesti? Minusta tätä ei todellakaan voi vielä tietää. Vielä murrosiässä voi tapahtua vaikka minkälaisia muutoksia suuntaan tai toiseen ja on todella sääli, jos silloin jatkavat vain ne, joiden on annettu pelata nuoremmista ikäluokista lähtien.valmentajan oma lapsi on yleensä aina niin lahjakas, että hän saa parhaat pelipaikat ja saa pelata niitten enemmän pelaavien joukossa? On se kumma, miten isä-valmentajan tietotaito on heti periytynyt lapselle...
- pelle peloton
että jokaisen kirjoitti:
valmentajan oma lapsi on yleensä aina niin lahjakas, että hän saa parhaat pelipaikat ja saa pelata niitten enemmän pelaavien joukossa? On se kumma, miten isä-valmentajan tietotaito on heti periytynyt lapselle...
Alla pesäpalloliiton säännöt F- ja G-ikäisten peluuttamiseksi. Onko siis jossain joukkueita, jotka ei sääntöjen mukaan peluuta?
Joukkue
7 § Joukkueen muodostavat enintään kaksi pelinjohtajaa ja 7–12 pelaajaa ja
vaihtopelaajat, joista samassa ulkovuorossa aktiiviseen pelitoimintaan voi
osallistua enintään 9 pelaajaa. Samassa sisävuorossa aktiiviseen pelitoimintaan
osallistuvat joukkueen kaikki 7–12 pelaajaa.
Joukkueen koostumusta voi muuttaa kesken ottelun, jos pelaajia on
enemmän kuin 12. Joukkueen jokaisen pelaajan tulee osallistua peliin
lyöntijärjestysnumerolla (1–9) vähintään yhden kokonaisen jakson tai yhden
sisä- ja ulkovuoron aikapelisäännöillä pelattaessa.
Joukkueen ensimmäisen vuoroparin lyöntijärjestys arvotaan ennen ottelun ensimmäistä
vuoronvalintaa. Arvonta suoritetaan sokkoarvontana. Arvonnassa joukkueen lukkariksi
nimetty nostaa ensin pelituomarin sekoittamista ja tarjoamista arvoista itselleen
lyöntijärjestysnumeron (1–9) kertovan kortin. Seuraavaksi nostavat itselleen lyöntijärjestysnumeron
kertovan kortin pelaajat, jotka eivät aloittaneet edellistä otteluaan lyöntijärjestysnumerolla.
Sen jälkeen muut pelaajat nostavat ennen arvontaa määrätyssä
järjestyksessä itselleen pelaajanumeron (1–12) kertovan kortin. Joukkueen pelaajamäärän
ylittävän numeron kertovia arpakortteja ei käytetä arvonnassa.
Sisäjoukkueen pelinjohtajat saavat hillitysti johtaa joukkueensa peliä, mutta he eivät saa
vedota syöttöjä vääriksi. Sisäjoukkueen pelinjohtajan vedotessa syötön vääräksi joukkueelle
tuomitaan tekninen palo.
Ulkovuorossa olevan joukkueen peliä saavat hillitysti johtaa kenttäpuolelta joukkueen
molemmat pelinjohtajat, toinen etukentän 2-puolelta ja toinen takakentän 3-puolelta. He
eivät kuitenkaan saa oleskella varsinaisella pelialueella eikä pesien tai tuomariston
välittömässä läheisyydessä. - meillä en ole
pelle peloton kirjoitti:
Alla pesäpalloliiton säännöt F- ja G-ikäisten peluuttamiseksi. Onko siis jossain joukkueita, jotka ei sääntöjen mukaan peluuta?
Joukkue
7 § Joukkueen muodostavat enintään kaksi pelinjohtajaa ja 7–12 pelaajaa ja
vaihtopelaajat, joista samassa ulkovuorossa aktiiviseen pelitoimintaan voi
osallistua enintään 9 pelaajaa. Samassa sisävuorossa aktiiviseen pelitoimintaan
osallistuvat joukkueen kaikki 7–12 pelaajaa.
Joukkueen koostumusta voi muuttaa kesken ottelun, jos pelaajia on
enemmän kuin 12. Joukkueen jokaisen pelaajan tulee osallistua peliin
lyöntijärjestysnumerolla (1–9) vähintään yhden kokonaisen jakson tai yhden
sisä- ja ulkovuoron aikapelisäännöillä pelattaessa.
Joukkueen ensimmäisen vuoroparin lyöntijärjestys arvotaan ennen ottelun ensimmäistä
vuoronvalintaa. Arvonta suoritetaan sokkoarvontana. Arvonnassa joukkueen lukkariksi
nimetty nostaa ensin pelituomarin sekoittamista ja tarjoamista arvoista itselleen
lyöntijärjestysnumeron (1–9) kertovan kortin. Seuraavaksi nostavat itselleen lyöntijärjestysnumeron
kertovan kortin pelaajat, jotka eivät aloittaneet edellistä otteluaan lyöntijärjestysnumerolla.
Sen jälkeen muut pelaajat nostavat ennen arvontaa määrätyssä
järjestyksessä itselleen pelaajanumeron (1–12) kertovan kortin. Joukkueen pelaajamäärän
ylittävän numeron kertovia arpakortteja ei käytetä arvonnassa.
Sisäjoukkueen pelinjohtajat saavat hillitysti johtaa joukkueensa peliä, mutta he eivät saa
vedota syöttöjä vääriksi. Sisäjoukkueen pelinjohtajan vedotessa syötön vääräksi joukkueelle
tuomitaan tekninen palo.
Ulkovuorossa olevan joukkueen peliä saavat hillitysti johtaa kenttäpuolelta joukkueen
molemmat pelinjohtajat, toinen etukentän 2-puolelta ja toinen takakentän 3-puolelta. He
eivät kuitenkaan saa oleskella varsinaisella pelialueella eikä pesien tai tuomariston
välittömässä läheisyydessä.kertaakaan nähnyt arvottavan pelinumeroita G-F ikäisenä. nyt E-ikäisenä ei tarvikaan. eikä vieläkään täällä G-F-ikäisissä mitään arvota. eikä muissakaan joukkueissa. siitä on kyllä aina pidetty kiinni, että jokerina ollaan korkeintaan 1 vuoropari
- Pelinjohtaja-isä
meillä en ole kirjoitti:
kertaakaan nähnyt arvottavan pelinumeroita G-F ikäisenä. nyt E-ikäisenä ei tarvikaan. eikä vieläkään täällä G-F-ikäisissä mitään arvota. eikä muissakaan joukkueissa. siitä on kyllä aina pidetty kiinni, että jokerina ollaan korkeintaan 1 vuoropari
No, minäkään en ole koskaan nähnyt ainakaan meidän lasten peleissä tehtävän arvontoja. Se on muka niin vaikeaa ja hidastaa pelin alkua. "Meillä kaikki saavat pelata ja se on tärkeintä". No, tietyt pelaajat saavat pelata enemmän ja se tuntuu olevan vetäjille se kaikkein tärkein asia.
Siinä juniorijoukkueessa, jossa itse olen vetäjänä ollut mukana (tulin mukaan vasta myöhäisessä vaiheessa pakon sanelemana), olen itse pitänyt henkilökohtaisesti huolen siitä, että oma lapseni sijoittuu peliaikatilastoissa keskivaiheille. Käytännössä hän pääsee mukaan joka peliin, koska pelipäivät on tietenkin sellaiset, ettei perheellä ole esteitä (minun ei ole järkeä sopia vastustajan kanssa peliaikaa, johon en itse pääse). Jotkut pelaajat joutuvat esteiden takia olemaan poissa peleistä, mutta minä pidän tarkkaa kirjaa (sisä- ja ulkovuoron tarkkuudella) siitä, paljonko kukin on pelannut. Täydelliseen tasapuolisuuteen on käytännössä mahdoton päästä, koska etukäteissuunnitelmat muuttuvat sairastumisten ja poissaolojen takia, mutta periaate minulla on se, että kussakin pelissä peliaikaa annetaan enemmän niille, joilla sitä kauden siinä vaiheessa on vähiten. Tämä on mielestäni paras tapa edes pyrkiä tasapuolisuuteen.
Kyse on vain halusta tehdä työtä kaikkien etuja ajatellen. Totuushan on se, että vetäjältä vaaditaan huomattavasti enemmän työtä ja päänvaivaa silloin, kun hän joutuu suunnittelemaan ulkopelijärjestyksen silloin, kun käytössä ei ole sitä kaikkein parasta kokoonpanoa. Kyllä melkein kuka tahansa pelinjohtaja saa menestystä sillä, että pistää esim. e- tai d-iässä vain parhaat kentälle. Mutta semmoinen ei aja pidemmän päälle juuri kenenkään etua. - arvontoja!!!
Pelinjohtaja-isä kirjoitti:
No, minäkään en ole koskaan nähnyt ainakaan meidän lasten peleissä tehtävän arvontoja. Se on muka niin vaikeaa ja hidastaa pelin alkua. "Meillä kaikki saavat pelata ja se on tärkeintä". No, tietyt pelaajat saavat pelata enemmän ja se tuntuu olevan vetäjille se kaikkein tärkein asia.
Siinä juniorijoukkueessa, jossa itse olen vetäjänä ollut mukana (tulin mukaan vasta myöhäisessä vaiheessa pakon sanelemana), olen itse pitänyt henkilökohtaisesti huolen siitä, että oma lapseni sijoittuu peliaikatilastoissa keskivaiheille. Käytännössä hän pääsee mukaan joka peliin, koska pelipäivät on tietenkin sellaiset, ettei perheellä ole esteitä (minun ei ole järkeä sopia vastustajan kanssa peliaikaa, johon en itse pääse). Jotkut pelaajat joutuvat esteiden takia olemaan poissa peleistä, mutta minä pidän tarkkaa kirjaa (sisä- ja ulkovuoron tarkkuudella) siitä, paljonko kukin on pelannut. Täydelliseen tasapuolisuuteen on käytännössä mahdoton päästä, koska etukäteissuunnitelmat muuttuvat sairastumisten ja poissaolojen takia, mutta periaate minulla on se, että kussakin pelissä peliaikaa annetaan enemmän niille, joilla sitä kauden siinä vaiheessa on vähiten. Tämä on mielestäni paras tapa edes pyrkiä tasapuolisuuteen.
Kyse on vain halusta tehdä työtä kaikkien etuja ajatellen. Totuushan on se, että vetäjältä vaaditaan huomattavasti enemmän työtä ja päänvaivaa silloin, kun hän joutuu suunnittelemaan ulkopelijärjestyksen silloin, kun käytössä ei ole sitä kaikkein parasta kokoonpanoa. Kyllä melkein kuka tahansa pelinjohtaja saa menestystä sillä, että pistää esim. e- tai d-iässä vain parhaat kentälle. Mutta semmoinen ei aja pidemmän päälle juuri kenenkään etua.Tosin nyt vasta ensimmäisen kerran kuulinkin tosta säännöstä jos tuo nyt on tosiaan sääntökirjasta kopioitu. Eli tämän ketjun valittajat ovat edelleen oikeassa mutta ehkä liitto yrittää jotain asialle tehdä mutta nyt pitää sitten vaan saada joukkueet ja sarjat noudattamaan tuota sääntöä.
- Pelinjohtaja-isä
arvontoja!!! kirjoitti:
Tosin nyt vasta ensimmäisen kerran kuulinkin tosta säännöstä jos tuo nyt on tosiaan sääntökirjasta kopioitu. Eli tämän ketjun valittajat ovat edelleen oikeassa mutta ehkä liitto yrittää jotain asialle tehdä mutta nyt pitää sitten vaan saada joukkueet ja sarjat noudattamaan tuota sääntöä.
Tuomaripula on sen verran ankara, että aika monessa (varsinkin kaikkein nuorten pelissä) on lapsia tuomareina. Kun sinne peliin saapuu kaksi joukkuetta, niin pelinjohtajilla on molemmilla sama kiilto silmissä. Sanaton sopimus johtaa tähän keskusteluun:
- "ei me oo ruukattu arpoa kun meillä kaikki kumminkin saa pelata. Ei siitä pelistä tuu mitään jos täytyy arpoa"
-" ei niin. Tehdään vaihdot tauolla ja homma on kunnossa"
Luuletteko, että 12-vuotias tuomari ryhtyy 40-vuotiaille kovaksikeitetyille jermuille, ehkä entisille superpesispelaajille kukkoilemaan: "joo, mutta minä vaadin, että pitää arpoa!"
Tästä siinä on kysymys. Minusta tuomaritarkkailijoiden täytyisi kiertää maakunnan junioripeleissä ja raportoida tällaisista väärinkäytöksistä. Kotiseuralle vaikka 50 euron sakko, jos sääntöjä ei noudateta. Kyllä alkaa nopeasti löytymään korttipakkoja pelinjohtajien taskuista, joilla arpominen onnistuu.
Kyse ei ole kuin tahdosta tehdä asioita yhteisten hyväksi koettujen sopimusten mukaan, jotka on kaiken lisäksi kirjattu sääntöihin. On se kumma, että näitä juutaksia ei saada ruotuun. - pelle peloton
Pelinjohtaja-isä kirjoitti:
Tuomaripula on sen verran ankara, että aika monessa (varsinkin kaikkein nuorten pelissä) on lapsia tuomareina. Kun sinne peliin saapuu kaksi joukkuetta, niin pelinjohtajilla on molemmilla sama kiilto silmissä. Sanaton sopimus johtaa tähän keskusteluun:
- "ei me oo ruukattu arpoa kun meillä kaikki kumminkin saa pelata. Ei siitä pelistä tuu mitään jos täytyy arpoa"
-" ei niin. Tehdään vaihdot tauolla ja homma on kunnossa"
Luuletteko, että 12-vuotias tuomari ryhtyy 40-vuotiaille kovaksikeitetyille jermuille, ehkä entisille superpesispelaajille kukkoilemaan: "joo, mutta minä vaadin, että pitää arpoa!"
Tästä siinä on kysymys. Minusta tuomaritarkkailijoiden täytyisi kiertää maakunnan junioripeleissä ja raportoida tällaisista väärinkäytöksistä. Kotiseuralle vaikka 50 euron sakko, jos sääntöjä ei noudateta. Kyllä alkaa nopeasti löytymään korttipakkoja pelinjohtajien taskuista, joilla arpominen onnistuu.
Kyse ei ole kuin tahdosta tehdä asioita yhteisten hyväksi koettujen sopimusten mukaan, jotka on kaiken lisäksi kirjattu sääntöihin. On se kumma, että näitä juutaksia ei saada ruotuun.Olin viikonloppuna ensimmäisen kerran elämässäni F-tyttöjen turnauksessa pelinjohtajana. Joukkueen vanhemmille ja pelaajille olin toki aiemmin jo jakanut e.m. säännöt monisteena ja tehnyt selväksi, että niiden mukaan myös mennään. Näin myös tehtiin ja jokeritkin vaihdettiin joka vuorossa. Samoin ulkopelipaikkoja kierrätettiin lukkarista lähtien. Kaikilla oli mukavaa ja kiva oli pelata. Ei lopputuloksella ollut edes mitään väliä. Eihän näissä sarjoissa pidetä edes sarjataulukkoakaan. (Itä-Suomen aluesarja)
Mutta, mutta: Turnauksen alkupuhuteelussa kysyin tuomareilta ja muitten joukkueen valmentajilta miten tämä lyöntijärjestyksen arpominen suoritetaan. Tuomarit (50-60 -vuotiaat konkarit, ei siis mitkään 14-15 -vuotiaat juniorit) olivat aivan ihmeissään, että pitääkös sellaistakin tehdä. Myös muut pelinjohtajat välttelivät aihetta ja moni olikin kuulemma suorittanut arvonnan jo "ennen lähtöä". Ei voi kuin ihmetellä tälläisten pelinjohtajien käytöstä. Kun joukkueen mörssärilyöjät on yllättäen arvottu numerolle 4 ja 5 niin homma on niin läpinäkyvää kuin vain voi olla. No me kuitenkin sitten pistettiin arpanumerot hattuun ja hoidettiin homma sääntöjen mukaan puuttumatta sen enempää muiden joukkueiden toimintaan. Sarjan järjestäjälle aion kuitenkin maininnan asiasta lähettää.
Niin ja se toinen mutta: yli-innokkaat vanhemmat, jotka katsomoista huudettuine neuvoineen vesittävät valmentajan auktoriteettia ja saavat pienet päät täysin sekaisin. Parhaimmat jo rupesivat katsomosta vääriä huutelemaan. Mites muuten muualla, noudatetaanko edes tuota sääntöä, että pelinjohtajat ei saa vääriä huutaa??? - tuomarina!
pelle peloton kirjoitti:
Olin viikonloppuna ensimmäisen kerran elämässäni F-tyttöjen turnauksessa pelinjohtajana. Joukkueen vanhemmille ja pelaajille olin toki aiemmin jo jakanut e.m. säännöt monisteena ja tehnyt selväksi, että niiden mukaan myös mennään. Näin myös tehtiin ja jokeritkin vaihdettiin joka vuorossa. Samoin ulkopelipaikkoja kierrätettiin lukkarista lähtien. Kaikilla oli mukavaa ja kiva oli pelata. Ei lopputuloksella ollut edes mitään väliä. Eihän näissä sarjoissa pidetä edes sarjataulukkoakaan. (Itä-Suomen aluesarja)
Mutta, mutta: Turnauksen alkupuhuteelussa kysyin tuomareilta ja muitten joukkueen valmentajilta miten tämä lyöntijärjestyksen arpominen suoritetaan. Tuomarit (50-60 -vuotiaat konkarit, ei siis mitkään 14-15 -vuotiaat juniorit) olivat aivan ihmeissään, että pitääkös sellaistakin tehdä. Myös muut pelinjohtajat välttelivät aihetta ja moni olikin kuulemma suorittanut arvonnan jo "ennen lähtöä". Ei voi kuin ihmetellä tälläisten pelinjohtajien käytöstä. Kun joukkueen mörssärilyöjät on yllättäen arvottu numerolle 4 ja 5 niin homma on niin läpinäkyvää kuin vain voi olla. No me kuitenkin sitten pistettiin arpanumerot hattuun ja hoidettiin homma sääntöjen mukaan puuttumatta sen enempää muiden joukkueiden toimintaan. Sarjan järjestäjälle aion kuitenkin maininnan asiasta lähettää.
Niin ja se toinen mutta: yli-innokkaat vanhemmat, jotka katsomoista huudettuine neuvoineen vesittävät valmentajan auktoriteettia ja saavat pienet päät täysin sekaisin. Parhaimmat jo rupesivat katsomosta vääriä huutelemaan. Mites muuten muualla, noudatetaanko edes tuota sääntöä, että pelinjohtajat ei saa vääriä huutaa???En edes ole varma oliko E vai F junnujen peli mutta "jouduin" syöttötuomariksi kun kukaan muu ei suostunut hommaan. Mutta heti kun peli alkoi niin kyllä kaikki vanhemmat oli paljon parempia syöttötuomareita kuin minä. Minä olinkin huono ei siinä mitään, en osannut laskea edes kahteen joten vapaataipaleita joita joskus odottaan kolmen väärän verran mutta pelin lopputulos oli jotain 30-0 joten tuskin tuota peliä syöttötuomari ratkaisi vaikka jotkut vanhemmat kyllä ehdottomasti olivat sitä mieltä.
- ikuista.
niin kauan kuin pelataan ja on junnujoukkueita tämä ongelma on olemassa. suuri osa vetäjistä katsoo sokein silmin omia lapsiaan ja heidän valikoituja kavereitaan ja määrää heitä parhaille pelipaikoille. kumman lahjakkaita nämä veätjien muksut, kun suurin osa pelaa keskellä, lukkarina, kotiuttajana ym... sitten osa porukasta ei édes pääse näyttämään taitojaan. jos joskus olet saanut huonon leiman otsaan se on ja pysyy. ja jos joskus on määriteltyhyväksi, olet hyvä, vaikka mitä tapahtuisi.
kun tätä roolitusta tehdään jokunen vuosi on juopa kasvanut niin isoksi, että on peränpitäjien aika lopettaa. itsetunto nollilla he ovat vuodesta toiseen todenneet olevansa ikijokereita ja välttämättömiä pahoja ulkokentällä; kakkosvahteja joille on jo kielletty heittämästäkin.
itse olen tämän todennut kolmen lapseni kohdalla. yksi olisi varmaan lopettanut muutenkin aikanaan, tämä roolitus luultavasti aikaisti päätöstä. poika väsyi istumaan jokeripaita päällään vaihtopenkillä. yhdellä oli todellisia lahjoja - ei vain päässyt niitä näyttämään. aikansa ihmetteli hänkin jokeripaita päällään ja sitten vaihtoi yleisurheiluun - tällä hetkellä tekee suomen kärkituloksia eräässä lajissa.
nyt pelaa yksi vielä F-junnuissa ja jo siellä on roolitus melkoinen: aloittivat G-ikäisinä ja jo siellä määrättiin vasuri lukkariksi, pienikokoisin etenijäksi ja suurikokoisin kotiuttajaksi. ja kaikki paikat on jo määritelty eikä missään muualla pelata. joskus voi olla nro 8 nron 7 sijaan hijassa, mutta muita muutoksia ei tule. katsotaan miten kauan poika pelaa joukossa, missä pelinjohtajien lapset pelaavat parhailla paikoilla - sähläävät siinä kuin muutkin, mutta saavat arvokasta kokemusta koko ajan. katsotaan miten kauan menee, ennenkuin joku muu laji kutsuu mukaan. - Taas tätä
Tämä on ilmeisesti ikuista joukkuepelirintamalla. Olen ollut pesiskuvioista poissa nyt muutaman vuoden kun omat vanhemmat pelaajat ovat pikkuhiljaa lopetelleet. Nyt meidän iltatähtönen on innostunut pesiksestä niin paljon, että pelailee toista kauttaan junnujoukkueessa.
Silloin kun nuo vanhemmat pelasivat, niin sama juttu oli jo silloin. Muutamat, eli valmentajien muksut ja muutama muu armoon ja suosioon päässyt, vei parhaat pelipaikat, toiset istuivat vaihtopenkillä tai ikuisena jokerina. Siihen sitten yksi toisensa jälkeen kyllästyi ja rippikouluiässä oli tilanne se, että vilkuiltiin naapuriseuran puoleen, että saatiin joukkue. Eikä tilanne ollut edes se, että parhaat pelasivat. Siellä pelasivat valmentajan mielestä parhaat. Myös minulle jäi ikuiseksi mysteeriksi, miten ilman aitoja pelitilanteita voi siellä vaihtopenkillä kehittyä niin hyväksi, että pääsisi ihan oikeisiin peleihinkin kunnolla eikä välttämättömänä pahana.
Nyt nuorimmainen pelaa toista kesää F-pojissa. Ja kova on meininki jo noin nuoresta. Joukkueella kaksi valmentajaa, joiden pojat tietty niin lahjakkaita, että eivät jokeripaitaa ole laittaneet vielä kertaakaan päälleen. Pelipaikat ovat myös niitä parhaita. Toisia kierrätetään jokereina niin, että toinen vuoropari ollaan aina jokerina. Kun kerran sääntö on, että kentälle on pakko laittaa. Sitten nämä reppanat laitetaan sellaisiin kulmiin, etteivät palloa näe ja vaikka se joskus tontille tulisikin, on pelinjohtajan oma poika sitä kauhomassa, saattaa pj jopa sanoa, että äläs koske, pelaaja xx ottaa... kauhean motivoivaa.
Nyt on remmissä 13 poikaa, mitenkähän on muutaman vuoden kuluttua?
Poikani on myös yleisurheilusta kiinnostunut, Siellä ainakin meillä on touhu reilua. Kisoihin saa lähteä kuka haluaa ja kun valitaan viestijoukkueita, laitetaan lapset samalle viivalle ja oikeasti parhaat pääsevät. Ja pääseävät vielä seuraavaksikin parhaat kakkosjoukkueeseen. Ei valita edustamaan mutu-tunteella tai omia suosien.
Ihmeellistä miten pesiksessä vuodesta toiseen samat virheet toistuvat uusien valmentajien myötä. Senkin totean, kuten täällä joku muukin, että junnumitaleilla ei ole mitään arvoa. Kyllä olisi liitoilla tutkimisen paikka miten epätasaisesti joukkueen pelaajia peluutetaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1294880- 303076
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161787Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221750Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.181601Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711471Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi181228Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?101213Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.
Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H171177Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161177